Olutarvio: Kuhnhenn Dark Heathen Triple Bock Lager

0 kommenttia
 

Dark Heathen Triple Bock Lager

Panimo: Kuhnhenn, Yhdysvallat

Oluttyyli: Doppelbock
Alkoholipitoisuus: 12,5%
Saatavuus: Ulkomailta

Warren, Michigan, USA ja 5919 Chicago Road, tässä osoitteessa oli aikanaan Kuhnhennin veljesten omistama rautakauppa Lutz Hardware. Kävi kuitenkin niin kuten hyvin usein käy, että suuren ketjun myymälä avattiin lähialueelle ja asiakkaat katosivat. Into yrittäjyyteen kuitenkin säilyi ja rautakauppa muuntui nopeasti pienpanimoksi. Toiminta jatkui ja jatkuu vielä tänä päivänäkin Kuhnhenn Brewing Company nimellä. Aivan pystymetsästä panimobisnekseen ei täytynyt lähteä, sillä veljekset olivat innokkaita kotipanijoita ja myyneet myös kotipanimotarvikkeita rautakaupassaan. 

Kuhnhennin oluita ei Suomessa ole tiettävästi tavattu muuta kuin yksi, Double Rice IPA, joka oli ravintolamyynnissä hetken aikaa joskus keväällä. Itse onnistuin Saksasta hankkimaan yhden pullon tätä otsikon mukaista Dark Heathen Triple Bockia, joka on doppelbock, vaikka tosiaan alkoholipitoisuutta riittäisi vaikka triple bockiksi asti. Sellaista tyyliä kun ei virallisesti ole olemassa, niin kutsuttakoon tätä doppelbockiksi. Tyyleistä ja lokeroinneista viis, odotan tätä elämystä innolla. Uusi entuudestaan tuntematon panimo ja kaikin puolin mielenkiintoinen ja "iso" olut odottamassa. Tämä pullo on odotellut nauttimista komerossa jo muutaman kuukauden verran ja jääkaapissakin jo pari viikkoa. Vielä ei ole tullut oikeaa hetkeä, ennen kuin nyt.



Tässä vaiheessa, vielä ennen korkkaamista, pitää mainita pari sanaa tuosta pullon etiketistä. Se nimittäin miellyttää ainakin meikäläisen silmää. Musta tausta, kullattua tekstiä ja keskellä joku aboriginaalihemmo korvarenkaineen. Takapuoli ei ole niin tyylikäs, mutta siellä on lyhyt infopläjäys, kuva oluesta lasissa (kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!) ja nautintasuositukset. Tuo kuva oluesta on loistava idea, se pitäisi olla kaikissa olutpulloissa. Siitähän näkee valmistajan oluelleen suositteleman lasimallinkin. Etiketin mukaan olut on pantu vuonna 2011.


Sitten itse oluen pariin ja sehän kaatuu lasiin lähes täysin vaahdottomana ja tumman ruskeana. Vähäiset vaahdot poistuvat nopeasti ja jättävät hieman orvon näköisen oluen lasiin. Lisävaahtoa ei muodostu pyörittelemälläkään, ei edes pienintäkään elettä siihen suuntaan. Ulkonäöllä ei mässäillä, mutta tuoksu on hieno ja voimakas. Siitä löytyy todella tuhdisti mallaslimppua, luumuhilloa ja rusinaisuutta. Alkoholi leijailee taustalta sieraimiin, kuten olettaa sopiikin. Todella voimakas, pehmeä ja maun suuntaan odotuksia herättävä tuoksu - nyt ollaan jylhän oluen äärellä. Olut tuntuu pehmeältä ja paksulta, pitää melkein tarkistaa uudelleen, että lasissa todella on juoksevaa tavaraa. Hiilihappoja on vähän ja hieman tahmeuttakin, se lisää täyteläisyyden tuntua. Itse oluen maku on myös hyvä ja voimakas. Limppuisen leipäistä maltaisuutta on todella paljon ja myös siis paksulti. Lisäksi rusinaisuutta, luumuisuutta ja kohtuullisesti, mutta tasapainoisesti makeuttakin. Loppupuoli muodostuu melko kuivaksi alkoholin potkaisun voimasta, joka on tässä(kin) Chuck Norrisin roundhouse kickin veroinen. Alkoholi ei maistu, josta iso plussa. Kovin kummoista katkeroakaan ei tunnu, mutta jotain pientä pohjavirettä kuitenkin. Paksu, pehmeä ja voimakas. Namia on. Hitaasti nautittavaa sellaista.

Yhteenveto

Paksua, limppuista, vahvaa, hyvää!
ARVOSANA: 9

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.