Bändiolut: Stone & Metallica Enter Night Pilsner

0 kommenttia
 

Enter Night

Panimo: Stone Berlin, Saksa
Oluttyyli: Pilsner
Alkoholipitoisuus: 5,7%
Saatavuus: Alko (4,64€ / 0,5l) arvioitu tölkki saatu maahantuojalta

Heinäkuussa Hämeenlinnassa konsertoiva Metallica ja Stone Brewing ovat tehneet yhdessä oluen. Olut on tyyliltään pilsner, eli runsaasti humaloitua vaaleaa lageria on tarjolla. Olut on lisäksi vielä kuivahumaloitu, eli humalaa on lisätty suoraan käymistankkeihin vielä varsinaisen vierteen keiton jälkeen. Tämä tuo olueen ja erityisesti sen tuoksuun lisää humalien aromikkuutta. Stone Brewing on Yhdysvaltojen yhdeksänneksi suurin itsenäinen panimo, jonka päämaja sijaitsee Kalifornian Escondidossa, San Diegon piirikunnassa. Metallica on tunnetusti niin ikään Kaliforniasta lähtöisin, mutta tosin Los Angelesin piirikunnan puolelta. Samaa ikäluokkaa ja samoilta seuduilta kuitenkin, joten siinä ehkä se yhteistyökuvioiden "the juttu". Jenkeissä myytävä versio on tietysti tehtykin siellä, mutta Euroopassa myytävä olut on valmistettu Stone Brewingin panimolla Berliinissä. Kyseinen Berliinin panimo tosin myytiin juuri äskettäin skotlantilaiselle Brewdogille, joten oluen tulevaisuuden yllä leijuu ainakin Euroopassa jonkin sortin varjo. Tölkin pohjasta löytyy tölkityspäivä, joka minun tölkeissäni on 12.3.2019, kohtalaisen tuoretta siis. 

Oluen tarinaa avaa parhaiten tämä panimon julkaisema minidokkari "The Story of Enter Night Pilsner".



Kirkas, kultainen ja vaahdoltaan kestävä olut. Tuoksu on raikas, viljaisen maltainen, kesäisen niittyinen ja hieman hedelmäinen. Tyypillinen saksalaista laatua oleva lagerin tuoksu, mutta voimakkaampana ja humalaisempana. Käyminen on tapahtunut kylmässä ja hiivan käymisaromit ovat hyvin neutraalit, jolloin maltaisuus nousee parhaiten esiin ja humaloinnin kukkaisuus sekä yrttimäisyys tulevat myös puhtaasti läpi. Stonen kokoluokassa prosessi on tietysti huippuunsa hiottu ja laatutaso sen mukaista. Maku on hyvä ja juotavuus timanttinen. 5,7% vahvuus tarkoittaa täysmaltaisessa lagerissa varsin tukevaa ja maukasta runkoa ja tässä on keittoon täräytetty sen verran tuntuvasti humalaakin, että loppuvedon katkeruus tasapainottaa rungon makeuden täydellisyytä hipovalla tavalla - suuhun jää miellyttävä ja pitkäkestoinen jälkimaku, jossa humalien yrttimäisyys ja katkeroisuus jää leijailemaan miltei loputtomiin. Jälkimaun katkaisee vain seuraava, usein aika nopeastikin otettava siemaus. Juotavuus on siis kohdillaan. Jotkut "true-äijät" varmaan väittäisivät, etteivät pidä tästä, koska tämä on lageria ja "mainstreamia", mutta kun toteutus, ulosanti, karisma ja yksityiskohdat ovat kaikki yksinkertaisesti vaan kohdillaan, niin homma toimii juuri niin kuin 'tallica parhaimmillaan lavalla. Ilo nauttia vaikka sama setti useampaankin kertaan.

Yhteenveto

Runsasmakuinen, juotavuudeltaan erinomainen pilsner
ARVOSANA: 9

Saisonkesä 2019: De Dochter van de Korenaar / Het Nest / Moose on the Loose

0 kommenttia
 
Saisonkesä 2019 jatkuu. Edellisessä jutussa päästiin jo varsin mittavaan neljän saisonin kokonaislukemaan ja nyt tykitetään suoraan suoneen kolme saisonia lisää. Yksi tulee Porista, yksi Belgiasta ja yksi niin ikään Belgiasta, mutta Baarle-Hertogin Hollannin rajojen sisällä sijaitsevan eksklaavin puolelta. Kuulostaako monimutkaiselta? No, sitä se onkin, mutta olut on kuitenkin olutta ja saison vain saisonia, joten mennääs taas!


De Dochter van de Korenaar Noblesse Extra-Ordinaire
7% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, humala



No nyt netistä tilatusta laatikosta nousi sokealla satunnaisotannalla tällainen. Tämä ei olekaan luokiteltu saisoniksi vaan blondeksi. Otin näitä nettitilaukseeni mukaan, koska laatikko ei tullut täyteen pelkistä saisoneista ja tietysti vain täysiä laatikoita tilataan. Yritin kuitenkin pitäytyä niissä eniten saisonmaisilta vaikuttavissa blondeissa - jos se nyt mitään kenellekään sanoo. Tämän pitkänimisen oluen ulkonäkö on enemmän oranssinen kuin blondi ja vaahtoa muodostuu erittäin runsaasti. Tuoksussa on jopa tripelit mieleen tuovaa hunajaisuutta ja pientä lämpöä, mutta myös hedelmäisyyttä. Ei niinkään saisonille tyypillistä mausteisuutta, kuten ei pitäisikään. Maltaisempi kuin keskitien saisonit. Maku on mausteisempi ja runsaan hiilihappoisuuden kanssa loppuun kiteytyvä katkero vähintään saisonien tasoa. Humalien aromikkuuttakin kohoaa mukavasti, nyt kun käymisaromit tuntuvat ottavan vähemmän roolia. Makua on runsaasti ja se on hyvää, mutta jopa belgioluen tapauksessa ylimitoitettu hiilihappoisuus syö juotavuutta. Ainakin tässä setin ekassa blondessa nyt maltaisuus ja humalat korostuvat, ei niinkään hiivan tuottama mausteinen esterisyys. Jälleen varsin jees. Olisi voinut nousta ylimpään kategoriaankin, jos olisi ollut maltillisemman hiilihappoinen ja ehkä mallaspohjaltaan hieman vaaleampi. Blonde tai saison, tyylistä viis siis, mutta vakuuttavaa belgilaatua.

Het Nest Koekedam (Queen of Diamonds)
6,5% | Vesi, mallas, humala, hiiva, sokeri


Hieman utuinen, väriltään vaalean kultainen ja vaahdoltaan kestävä olut. Tuoksu on hieman kirpakka ja erittäin raikas. Pirskahtelevaa omenankuorimaisuutta, aavistus hunajaa ja korianterista mausteisuutta sekä yrttimäistä humalaisuutta. Olut on suussa kuivahko, katkeroinen ja pirteän hiilihappoinen. No nyt on juotavuus ja raikkaus kohdillaan! Pippurinen jälkiveto ja runsas humalointi tuovat tarvittavaa purentaa, mutta runko, vaikka ei piiruakaan makea olekaan, kantaa sen hyvin. Taitaa tämäkin tyyli vaatia yli kuusi prosenttia vahvuutta, että kokonaisuudesta saadaan rakennettua näin hienosti toimiva. Nyt löytyy kaikkea mielestäni saisonille olennaista - pirtsakkaa hedelmää, mausteisuutta, katkeroa ja voimakkuutta. Tää menee ylimpään kategoriaan niin että heilahtaa!

Moose On The Loose Hop Moose Series Hopson Dry Hopped Saison
6,2% | IBU 42 | Maltaat: Pilsner, Cara Pale | Humalat: Cascade | Hiiva: Lallemand Belle Saison



Aika lailla kirkas, väriltään kauniisti syvän kultainen ja vaahdoltaan valkea. Tuoksussa saisonhiivan mausteisuus ja ”belgihedelmä” sekä Cascaden niittykukkaisuus ja sitruksisuus toimivat nautinnollisesti yhteen. Olisiko käymisaromien rooli tässä pulloversiossa jopa korostuneempi kuin hanaversiossa Turku Craft Beer festeillä maaliskuun alussa? Olut on ilmeisesti samaa keittoerääkin. Todella herkullinen, voimakas ja houkutteleva tuoksu. Maku on niin ikään nautinnollinen. Kaikki ikään kuin loksahtaa kohdilleen siten, että kokonaisuudesta muodostuu enemmän kuin osiensa summa - ja se on huippuoluen merkki! Cascaden ja saisonhiivan yhteispeli toimii, katkeruutta on riittämiin ja napakkuus on hyvä. Makeutta tässäkin on esim. edellistä verrokkia Het Nestin miltei rutikuivaa Koekedamia enemmän, mutta ei silti turhan paljoa ja se pienikin makeus toimii hyvin kuivahumaloinnin sitruksisuuden kanssa yhteen. Oli mielestäni Turku Craft Beer festien paras ja toimii yhtä hyvin, ellei paremmin nyt kun käymisaromien rooli vaikuttaa nousseen isommaksi viikkojen saatossa. Erinomainen ja siten fiilispohjaisesti tietysti kärkipäätä. 
 
Ja näin saatiin maistettua 7/ties kuinka monta saisonia ja nyt saatiin jo kärkipään rankingiin kaksi varianttia. Ei vielä kehnoja, eikä toivottavasti tulisikaan. Taistelu jatkuu!

Fiilispohjainen ranking

Kärkipäätä:
Het Nest Koekedam (Queen of Diamonds)
Moose On The Loose Hop Moose Series Hopson

Varsin jees:
De Dochter van de Korenaar Noblesse Extra-Ordinaire

Vähän kehnommat:
Spesiaalit: 

Bändiolut: Coolhead x Tyrantti Kobra 2

0 kommenttia
 

Tyrantti Kobra 2

Panimo: CoolHead Brew, Tuusula
Oluttyyli: NEIPA
Alkoholipitoisuus: 6,66%
Saatavuus: Alko (5,50€ / 0,33l)

Vaaran ja nopeuden nimeen vannova Tyrantti on Nahka-Sami Silvennoisen, Henkka Segerin ja Paha-Tapio Pennasen muodostama nahkahevitrio. 80-luvun Iron Maidenin ja Judas Priestin renkaiden jäljissä viilettävän yhtyeen 8.2.2019 julkaistu debyyttialbumi ylsi Suomen virallisella listalla sijalle 6.

Tyrantin prioriteetit ovat siinä mielessä kunnossa, että viime keväänä kauan ennen ensimmäistä levyä, julkaistiin jo ensimmäinen olut, "Kobra". Oluen valmisti tuusulalainen pienpanimo CoolHead. CoolHeadille Kobra oli ensimmäinen bändin kanssa tehty yhteistyöolut ja sen suosio pääsi yllättämään myös panimon väen:

– Ensimmäinen Kobra NEIPA myytiin kesällä niin nopeasti loppuun baareista, panimon myymälästä ja Pien -olutkaupasta, että kysyntää olisi ollut isommallekin erälle. Ensimmäisessä Kobrassa keskityttiin nimenomaan vaarallisen helppoon juotavuuteen, missä palautteiden perusteella onnistuttiinkin, tuotekehityspäällikkö Pietari Kruus kommentoi.

Tyrantin nopeatempoisen ja intensiivisen Kobra-kappaleen mukaan nimetystä juomasta tehtiin tällä kertaa hieman voimakkaampi. Reseptissä säilytettiin kuitenkin hevimetallikeikoille sopiva helppo juotavuus.Kobra 2 on sameaa humalanektaria, jolle makua tuovat Enigma- ja Mosaic-humalat. Humalaa on lisätty tuplakuivahumaloinnilla, eli lisäämällä sitä sekä heti käymisen alkuun että myös loppuun. Tästä olut saa tyypillisen mehukkuutensa ja sameutensa, eikä siitä tule turhan katkeraa. Humaloinnille taustatukea antaa Golden Promise -maltaista ja kaurahiutaleista rakennettu pehmeä mallaspohja.



Kobra iskeytyy lasiin tyylille ominaisen sameana ja valkeavaahtoisena. Tuoksussa on vaaran ja nopeuden tuntua. Intensiivisen hedelmäiset likit luritellaan tiukan kauravetoisen kompin päälle ja hyvällä tyylitajulla tietenkin. Keskikokoisen Siwan hedelmäosasto on siirtynyt humalien tuottamana panoprosessista tölkkiin kiitettävän raikkaana. CoolHead osaa asiansa. Kobra viettelee uhrinsa takuuvarmasti ja houkuttelee maistamaan. Olut on suussa pehmeä ja edelleen intensiivisen hedelmäinen. Pehmeää eksotiikkaa ja tiukempaa sitrusta hyvässä tasapainossa. Loppuveto yltyy runsaan katkeroiseksi ja havuinen falsetti kaikuu jälkimaussa päättymättömältä kasetilta soitettuna. Yleensä katkeruus on tässä tyylissä pliisumpaa, mutta nyt on jumalauta kunnollista! Kyllä se vaan kunnon NEIPA(kin) vaatii vahvuutta, että runko muodostuu miellyttävän tukevaksi ja humalaa voidaan ladata keittoon aivan käsittämättömät määrät tasapainon siitä häiriintymättä. Erinomainen olut!

Yhteenveto

Intensiivisen hedelmäinen ja raikas
ARVOSANA: 9+

Saisonkesä 2019: Silly / Brussels Beer Project / Õllenaut

0 kommenttia
 
Saisonkesä 2019 jatkuu. Edellisessä jutussa saatiin peli auki maistelemalla yksi varsin maukas kotitekoinen saison ja nyt maistellaan kaupalliselta puolelta kolme lisää.

Silly Saison
5,0% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva | BBE 15/10/20



Saisonien varianssi yllättää näemmä heti ensimmäisen kaupallisen tuotteen kohdalla. Olen aina mieltänyt saisonit vaaleiksi, mutta tämä onkin tyylikkäästi mahonkisen punertava. Oluen vaahto on tiivis ja jättää nätit tiheät pitsit lasin reunoille. Tuoksu tarjoaa hieman scotch ale tyylistä kevyen toffeemaista ja leivänkuorimaista maltaisuutta, melko voimakasta kuivatun hedelmäistä tuntumaa ja myös hiivan käymisaromeista tulevaa "belgihedelmäisyyttä". Maku ei ole hassumpi, mutta ennakkoluulot tyylin "keskilinjasta" saa kyllä heittää heti romukoppaan. Maltaisuutta, dubbelmaista rusinaisuutta, kuivahedelmää ja mausteisuutta. Katkero jää aika kevyeksi, mutta loppuveto kuivuu silti kivasti, eikä makeutta jää jälkimakuun leijailemaan Aika eksoottinen sekoitus selvästi tottumaani maltaisempaa, mutta silti käymisaromikkuudeltaan voimakasta saisonia. Juotavuudeltaan tämä on hyvä. Mikään ei töki vastaan, kunhan vaan katsoo olutta avoimin mielin, eikä oman kapeakatseisen saison-ikkunan läpi. Tämä on nimensä mukaisesti vähän hupsu saison. Fiilispohjaisesti sijoitan kategoriaan varsin jees.

Olipa hieno aloitus tälle saagalle, heti tyylin rajoja laventava, mutta silti maukas saison.

Brussels Beer Project Wild Child
Scottish Saison | 6,2% | IBU 20 |  EBC 7
 
Maltaat: Pilsner, Pale Ale, Wheat, Rye, Oat flakes
Humalat: Cascade, Hallerthau Blanc, Loral
Mausteet: Ohdake, suomyrtti, kanerva
 

Utuinen, vaalea ja vaahdoltaan ikuinen. Nyt näyttää jo hyvinkin "perinteiseltä" saisonilta, eli siis sellaiselta, mikä mielikuva minulla on tyylistä tähän mennessä ollut. Tuoksu on raikas ja mausteinen. Yrttiä, pippuria ja ”belgihedelmää”. Mausteiden tuoksu tuo gruitien tuntua kehiin, mutta hiivan ja humalien tuottamaa fruittiakin on runsaasti. Voimakas tuoksu, mutta mausteisempi kuin oma ihanteeni. Fiilis on kuiva, kevyesti katkeroinen ja kepeä. Hyvä juotavuus. Makukin on voimakkaasti mausteinen, niittykukkainen ja jälkimaussa tunnistettavasti kanervainen (ei Ilkka). Hyvä raikkaus, mutta mausteet lyövät omaan makuuni nähden hieman yli, toki tuo skottilaisuus on oluen idea ja sitä tavoitellaan maustein, mutta silti. Varsin jees saison kuitenkin, intensiivisiä makuja, mutta kaikki ei ole mielestäni täysin balanssissa.

Õllenaut Sauna Alus
4,5% | Sisältää ohra- ja vehnämallasta | Mausteena koivunlehtiä



Sauna Saison on tietysti hieman tyylin normia kepeämpi ja vihdalla maustettu. Tämä löytyi ihan paikallisesta marketista. Virolaisten tuotos tuoksuu raikkaalle. Pippurista mausteisuutta ja belgihedelmää hieman koivumaisella vivahteella. Intensiteetissä tuoksu jää oluen vahvuudesta johtuen vähän pliisummaksi, mutta muuten tuntuu varsin miellyttävälle. Olut on suussa kevyt ja runsaan hiilihappoinen. Raikkaan hedelmäinen ja mausteinen maku kääntyy loppuvedossa saunavihtaisempaan suuntaan. Jälkimakuun jää katkeroa ja mausteisuutta. Hyvä juotavuus ja yllättävänkin runsas makuprofiili tähän vahvuuteen. Hiivan on annettu loistaa ja kun niin tehdään, niin kyllähän saisonhiiva hoitaa homman himaan. Varsin jees on tämäkin! 

Kaikki kolme tämän setin saisonia sijoittuvat siis osioon "Varsin jees".

Fiilispohjainen ranking: 

Kärkipäätä:

Varsin jees:
Silly Saison
Brussels Beer Project Wild Child
Õllenaut Sauna Alus 

Vähän kehnommat:
Spesiaalit: