Kotiolutta: Wanderer Brewing Sweet Dreams Pastry Stout

Lemisen Makelta eli Wanderer Brewingiltä maistoon vielä ennen #kotiolutkalenteri2023 kiireitä maailmallakin mainetta niittänyt Sweet Dreams Pastry Stout. Make voitti tällä tshekkiläisessä kotiolutkisassa kultaa ja kisan parhaan tittelin ja pääsi sitten sitä kautta paikan päälle Tshekkiin panimolle tekemään tätä erän, joskin reseptiä jouduttiin siellä muokkaamaan niin paljon ettei se enää alkuperäistä välttämättä muistuta. Nyt kuitenkin tuoreempi erä tästä kehutusta reseptistä maistoon.

 

Sweet Dreams Pasty Stout

12%

Tekijän kommentit: 

"Tää on nyt versio siitä mun Sweet Dreams pastrystä, joka on kisoissa pärjänny ympäri eurooppaa. Tsekeissä kävin erän tekemässä, joka tosin oli niin muokattu ettei se enää alkuperäistä ole. Tähän erään en valitettavasti saanut kaikkia alkuperäisiä maltaita kasaan ja siirapinkin jouduin vaihtamaan. Hiivakin hyytyi kesken ja jäi vaan 12 pinnaseks. Siispä tää jäi aika kauas alkuperäisestä enkä oo tähän järin tyytyväinen, mut kaipa tätä juo :) Vaniljaa, kaakaonibsejä ja vaahterasiirappia adjunkteina."

 

Siinä tekijä itse jo osittain dumasi oman keitoksensa, mutta otetaan nyt varovaiseen maistoon ja katsotaan josko tästä nyt nauttimaan kuitenkin pystyisi. Lasiin kaatuu viskositeetiltaan öljymäisen paksua ja täysin mustaa olutta. Oluen pinnalle kertyy ohut mokkainen vaahto. Jykevää kamaa on. Tuoksu on jälkiruokaisa. On vaniljaa, suklaata, kermakahvia, vähän lakritsaakin. Aivan kunnollinen ja kunnolla intensiivinen tuoksu. Olut on suussa erittäin täyteläistä ja pehmeää. Hiilihappoja on maltillisesti ja suuhun jää nielaisun jälkeen vielä sellainen kunnon kuorrute. Tämä on aivan tyylinmukaista. Lämpö nousee nielaisun jälkeen rintakehään ja poskipäihin, mutta vahvuus on maussa kuitenkin oikeastaan täysin piilossa. Maku on todella miellyttävän suklainen, myös vanilja selkeänä, mutta ei dominoivana. Paahteisen maltaan sävyjä maltillisesti. Kahvimaisuutta ei oikeastaan ollenkaan ja lakritsia vain hennosti edelleen makeassa pitkässä jälkimaussa. Vaahterasiirapin osuus jää minulta havaitsematta. 

 

Onhan tämä vähän kuin sellainen suklainen kääretorttu, jonka täytteenä on vaniljakreemiä. Hitaasti nautittava herkku. Makeus kyllä lopulta talttuu pitkällä jälkimaussa kun vahvuus kuivattaa eli tietyllä tapaa myös tasapaino on kohdillaan - niin kuin sen nyt tällaisessa oluessa kohdillaan olla voi. Kyllä minä tästä tykkään. >ikaa saa lasillisen nauttimiseen varata hyvän tovin. Maku on sen verran vahva ja tuhti että käy kyllä jälkiruuasta sellaisenaan ja kunnon överit saisi varmasti konvehtirasian kera, mutta sellaista ei nyt onneksi käsillä ole. On mahtava päästä maistamaan mainetta niittänyttä reseptiä vaikka tekijä itse ei tähän versioon tyytyväinen ollutkaan - se kertoo vaan siitä että kunnianhimoa ja pyrkimystä aina vaan parempaan lopputulokseen löytyy. Ja se on hyvä niin. 

 

Arvioitu olut saatu tekijältä.

Kotiolutta: Wanderer Brewing Hidden Sins Quadrupel

Lemisen Maken kotioluiden parissa jatketaan. Tällä kertaa siirrytään itselleni aina niin rakkaaseen belgian suuntaan ja maistossa on belgityylisten oluiden mersu eli quadrupel, joka on dubbelista ja tripelistä vielä kertaluokkaa vahvempi tyyli.

 

Tekijän kommentit:

 

"Ensiyritys quadien maailmaan. On aika tuoretta vielä, mutta aika lupaava omaan makuun. Tästä kelpaa palaute niin saan hiottua reseptiä."

 

Hidden Sins

Quadrupel | 9,2% 

Tumman punaruskeaa ja vaahdoltaan hieman beigevivahteista olutta kaatuu goblettiin. Tuoksussa on belgihiivoille tyypillistä sokeroitua kuivahedelmää ja raikasta päärynänkuorimaisuutta, mutta myös tummempia sävyjä kuten anista, hentoa lakritsaisuutta ja marjaisuutta. Tuoksu kätkee oluen vahvuuden hyvin. Välillä leipäisiä maltaan kaikujakin. Suutuntuma tuntuu aluksi hieman jopa liian maltaiselta, mutta se on vain illuusio, joka hälvenee loppua kohti kun hiilihapot ja vahvuus tulevat peliin. Sellaista kandisokerimaista tai siirappimaista makeutta kuitenkin jostain tulee, mutta se menee ehkä nuoruuden piikkiin. Vanhemmiten se mielestäni usein muuttuu kuivahedelmäisemmäksi. Jälkimaussa on tuota lakritsaisuutta ja tummaa marjaisuutta myös useimpia belgiverrokkeja tai trappisteja runsaammin, se voi olla hiivankin tuottamaa. Paahteista maltaisuutta ei kuitenkaan mielestäni tässä ole, eli väri kenties tulee kokonaan tummasta sokerisiirapista, mikä on oikein.

 

Hyvän, mutta vielä nuoren makuinen ja ehkä yleisimpiä belgiverrokkeja vähemmän kuivahedelmäinen sekä myös vähemmän mausteinen - tässä ei lisättyjä mausteita taida olla ollenkaan tai ainakaan ne eivät nouse erityisesti esiin. Se ei toki tyylissä mikään oletus olekaan, mutta ainakin kuningasolut Rochefort 10:ssä mausteita on. Lämmittää mukavasti laskeutuessaan vahvuuden kuitenkaan sen erityisemmin maistumatta. Laatutaso tietysti kunnossa. Nuoren oloinen, kuten oli odotettavissakin. Siitä huolimatta tuntuu tymäkämmän lakritsaiselta tai tummemman siirappiselta ja vähemmän hedelmäiseltä kuin parhaat belgiverrokit, jotka ovat samalla sekä vahvoja, että raikkaita ja silti niiden maussa on myös runsaasti syvyyttä. Hyvä olut tämä on jo tässä kohtaa ja ensimmäiseksi versioksi mielestäni erittäin onnistunut. Lisää pitäisi vielä jostain repiä raikkautta ja ehkä myös rohkeasti, mutta kuitenkin harkiten mausteita. Hienovaraisen balanssin varassa nämä hommat yleensä taitavat olla. Hieno avaus Lemiseltä ja toivottavasti kehitys jatkuu - harvassa ovat hyvät quadit tänä päivänä. 

Kiitos tekijälle oluesta!

Kotiolutta: Wanderer Brewing English Barley Wine

Seuraava kotiolut maistoon Markku "Make" Lemiseltä eli Wanderer Brewing kotipanimona tunnetulta palkitulta tekijältä. Tämä taitaa olla kolmas kerta kun maistan tämän saman reseptiikan pohjalta tehtyä olutta. Ensimaisto tapahtui marraskuussa 2021, seuraava joulukuussa 2022 ja nyt sitten taas marraskuussa 2023. Tämähän on siis jo vuosittainen perinne - kiitos siitä Lemiselle!

 

English Barley Wine

10,8% 

Tekijän kommentit: 

"Uusi erä hiotusta reseptistäni. Viime joulukalenterissa oli nimellä Tuntematon ja tähän erään kaikki onnistui. Hiiva ei temppuillut ja alkoakin tuli. Valtakunnallisissa meni finaaliin ja Englannin kisoissakin tuli kakkoseksi pelkkien kehujen saattelemana, joka lämmittää mieltä. Menossa vielä pariin muuhunkin kisaan. Hapot on ehkä vähän runsaat kun kisaoluisiin tuppaan laittamaan pientä ekstraa, kun ei tiedä kuinka kauan ne joutuu lasissa odottelemaan."

 

Lasissa taas kauniin kirkas, upeasti syvän punertava olut, jonka vaahto kestää pitkään. Otin pullon hyvissä ajoin ennen korkkausta jääkaapista huoneenlämpöön, näitä kun ei kylmänä kannata nauttia. Melkoinen suhaus kuuluu korkkia avatessa, kertoo reiluista hiilihapoista. Vaahto rakentuu helposti varovaisellakin kaadolla, mutta ei suutuntumassa kuitenkaan liikaa happoja mielestäni ole. Annoin kyllä hetken asettua lasissakin - "kisahapot" siis kenties ovat toimiva ratkaisu? Menestystä Lemiselle ainakin on tullut. 

 

Mutta, oluen pariin. Tuoksussa upeasti maltaisuutta ja taas mainiot brittiläiset käymisaromit. Marmeladimaisuutta ja kuivakakkua, rusinaisuutta, lempeää lämpöä. Vahvan oluen intensiivinen tuoksu, jossa upeasti monimuotoisuutta. Vahva olut olisi "helppo" kyllästää intensiiviseksi humalilla tai mausteilla, mutta vaatii todellista taitoa tehdä näin upea maku käytännössä vain maltailla ja hiivalla. On tässä toki humalaakin, mutta vain sen verran kuin olut vaatii. Olen aiemminkin kommentoinut että voisi olla Fuller'sin logo pullossa ja menisi täydestä - siinä on aika vahva statementti ja vähän ehkä "Lapin lisääkin", mutta kyllä se aika paljon kertoo siitä miten aidon brittityylinen ja tasapainoinen olut on. Tässä nyt ei vaan ole mitään vikaa. Maittavaa muhkeuttakin löytyy, vaikka vahvuutta on nyt enemmän kuin aiemmissa versioissa. Hieno jopa sherrymäinen jälkimaku, jossa vahvuus ja kuivahedelmät kohtaavat. Katkeroa sopivasti - siten että tuntuu, mutta ei ota liikaa roolia, fokus siis pysyy edelleen maltaiden ja hiivan käymisesterien luomissa makumaailmoissa. Eiköhän tästä ala olemaan jo kaikki sanottu - yhdellä sanalla: mestariteos!

Arvioitu olut saatu tekijältä.

Kotiolutta: Wanderer Brewing Wee Heavy

Kisoissakin menestyneeltä Lemisen Makelta eli Wanderer Brewingilta tuli syksyyn vähän lämmikettä. Nyt arviointiin tuleva Wee Heavy on nimittäin 9,2% vahvuudellaan Maken lähettämän neljän oluen maistelusetin kevyin. Nyt ammutaan siis kovilla. Lue lisää Maken panimosta olutpostin kotipanimoesittelystä.

 

Wee Heavy

9,2%

Tekijän kommentit:

"Ensimmäinen yritys kyseisestä tyylistä. Hiiva vetäs reilusti odotettua kuivemmaksi niin sen vaihdan seuraavaan erään ja tiputan katkeroa hieman .Muuten omaan makuun varsin onnistunut ensiyritys ja kovasti on kehuttu kisoissakin"

On kyllä kauniin punertava ja kirkas olut. Vaahtoakin rakentuu ja se kestää hyvin vaikka vahvuuttakin on. Tuoksussa on aitoja tyylin elementtejä. Kunnon maltaisuus ja hienosti brittikantaisen hiivan käymisaromeita. Pähkinäistä, toffeemaista ja hieman paahdettua leivänkuorta muistuttavaa tuoksua maltaista. Hiivasta tummaa marjaisuutta. Suutuntuma on tosiaan hieman kuiva, saisi olla vähän tuhdimman ja makeamman maltainen. Vaikka ei tämä nyt ohkaista ole ja vahvuuskin on hyvin piilossa, mutta tässä tyylissä vaan saisi olla täyteläisempikin. Maku on tyylinmukainen ja maukas. Mallasta on moniulotteisesti ja hiiva on tuottanut hienojen aromien lisäksi myös hienon maun. Sanoisin, että hiivan tämä tumma marjaisuus on jopa eniten pinnalla maun alkuvaiheilla. Mallasvetoinen keskivaihe hennoilla kuivahedelmillä ja loppuvedossa edelleen maukkaasti maltaisuutta ja sopivasti lämpöä. Katkero elää pitkään, mutta ei sitä omaan makuuni liikaa ole - tyyliin nähden voisi toki olla vähemmänkin ja se toisi myös sitä tiettyä pehmeyttä ja vaikuttaisi ehkä myös muhkeuden tuntuun sitten kun loppupainon saa jäämään vähän ylemmäs. 

 

Tosi hyvää on, suorastaan erinomaista, mutta hiukan jää parantamisen varaakin ja tekijä on itsekin kehityskohteista hyvin jäljillä. Lupasin yrittää arvioida kriittisesti, mutta ei näin hyvän oluen kanssa oikein pysty enempää kritisoimaan. Päällimmäisenä tästä jää mieleen loistava hiiva, sitä ei kannata ainakaan vaihtaa.

Arvioitu olut saatu tekijältä.