Ohje sahdin valmistukseen kotona

61 kommenttia
 
Tämä on ohje sahdin tekemiseen perinteiseen tapaan, mutta nykyaikaisin välinein. Esim. mehumaijalla.

Raaka-aineet:


  • Ohramallasta (esim. Viking Maltin sahtimallas)
  • Lisäksi voi käyttää ruismallasta tai pieniä määriä vehnämallasta (oman maun mukaan)
  • Katajan oksia
  • Katajanmarjoja
  • Humalaa (ei pakollinen)
  • Vettä
  • Leivinhiivaa (Suomen Hiivan tuorehiiva)

 

Raaka-aineiden hankkiminen:

Viking Maltin Sahtimallasta saa tilaustavarana paikalliseen Prismaan tai S-ketjun kauppoihin. Löytyy tukusta EAN-numerolla: 6421302021304 – Tilauserä on 25kg säkki, jolla on hintaa 24,50€. 25 kilosta saa 50 litraa sahtia. 

Sahtimallasta voi tilata kiloittain (jos ei tarvitse 25kg säkkiä) nettikaupoista:
www.brewcat.fi - 1kg Sahtimallasta 1,70€, 20kg säkki 22,50€ (+postikulut)
www.lappo.fi - 1kg Sahtimallasta 2,15€ (+postikulut)

Katajanoksia saa kerätä luonnosta maanomistajan luvalla. Kannattaa valita puhtaita ja hyvännäköisiä oksia ja huuhdella ne kuumalla vedellä ennen käyttöä. 

Katajanmarjoja saa kauppojen mausteosastoilta tai yllämainituista nettikaupoista.

Humalaa saa yllämainituista nettikaupoista (esim. perinteinen saksalainen ”Perle”-lajike on hyvä)

Vedeksi käy hyvälaatuinen suomalainen hana- tai kaivovesi (juomakelpoinen vesi kelpaa sahdin tekemiseen)

Leivinhiivaa, eli ihan perinteistä pullahiivaa löytyy jokaisesta kaupasta

 

Tarvikkeet

Pakolliset:

  • Iso kattila (10 litraisella kattilalla saa kerralla noin 8 litraa sahtia)
  • Kuurna, esim. mehumaija tai reiällinen käymisastian päälle sopiva vati.
  • Mitta-astioita ja kauha, jolla ylettyy sekoittamaan kattilan pohjalta asti
  • Käymisastia ja vesilukko (kotiviinipönttö, joita löytyy kaupoista, esim. Prisma, Tokmanni jne.)
  • Desinfiointiainetta (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)

Hyvä olla myös:

  • Nestelämpötilamittari (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)
  • Ominaispainomittari (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)
  • Siiviläpussi (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)
  • Keittiövaaka, raaka-aineiden määrien mittaukseen.

 

Vaihe 1: Hanki riittävästi raaka-aineita


Yleisohjeena 1 kg Sahtimallasta = n. 2,5 litraa sahtia

esim. 10 litraiseen kattilaan mahtuu noin 3 kiloa maltaita (ja lisäksi mäskäyksessä käytetty vesi), mehumaijat ovat myös tyypillisesti 10-11 litraisia. Tämä on tyypillisin jokaisesta kodista löytyvä kokoonpano, jolla sahdintekoa on hyvä aloitella. 

Yleisohjeena katajanmarjoja noin gramma per litra

Gramma per litra on hyvä määrä aloittaa, seuraavilla kerroilla määrää voi lisätä tai vähentää oman maun mukaan. Parantaa sahdin säilyvyyttä ja antaa sahdille ominaisen katajaisen maun.

Yleisohjeena humalaa noin gramma per litra

Humala ei ole pakollinen sahdin ainesosa, mutta se parantaa sahdin säilyvyyttä ja antaa hieman aromikkuutta.

 

Vaihe 2: Pese välineet

Pese kaikki välineet huolellisesti ennen sahdin valmistuksen aloittamista.
"Vehkeet puunataan ennen hommia" on Sahti-Jorman suositus!

 

Vaihe 3: Mäskäys, eli maltaiden imellytys

 
Huolellinen sekoittelu on tärkeää, kuivia kohtia ei saa jäädä ja lämpötila täytyy saada tasaiseksi koko mäskiin.

Kattila muhimassa makuupussin sisällä. Lämpötila ei saisi laskea mäskäyksen aikana.
 
Mäskäyksen, eli maltaiden imellytyksen, tarkoitus on muuntaa maltaiden sisältämä sokeri sellaiseen muotoon, että hiiva pystyy käyttämään sen alkoholiksi. Pitkäkestoinen imellytys antaa sahdille ominaisen paksun suutuntuman ja makeuden. Mäskäyksessä on tärkeää, että mäskin lämpötila ei pääse laskemaan – eristä siis kattila (tai muu mäskäykseen käyttämäsi astia) hyvin, esim. paksulla peitolla tai makuupussilla. Hyvä konsti on myös lämmittää sauna n.50 asteiseksi ja viedä kattila sinne ”hautumaan”. Mäskin imellytys hoidetaan perinteisellä tavalla lisäämällä aina sama määrä vettä puolen tunnin välein, siten, että seuraava vesilisäys on aina edellistä lämpimämpi. Huom! Vettä käytetään 3 desilitraa mallaskiloa kohden!


1.     Punnitse kattilaasi sopiva määrä maltaita. 

Käytetään esimerkkinä 10-litran kattilaa ja kolmea kiloa maltaita. Tästä tuleen noin 8 litraa valmista sahtia.

2.   Kostuta maltaat kädenlämpöisellä vedellä. Käytä n. 3dl vettä mallaskiloa kohden. Sekoita hyvin, laita kansi päälle, kattila lämpimään (ei kuumaan!) paikkaan ja eristä huolella, että lämpötila pysyy yllä. Osa maltaista jää tässä vaiheessa vielä kuivaksi ja niin pitääkin. Anna hautua 30 minuuttia.
Esimerkkitapauksessa on siis 3kg maltaita, eli lisätään tässä vaiheessa noin litra kädenlämpöistä vettä (tarkalleen 0,9dl, mutta voi pyöristää pikkaisen ylöspäin).

3.   Kun 30 minuuttia ensimmäisestä vesilisäyksestä on kulunut, lisätään taas sama määrä vettä, tällä kertaa 45-asteista (nestelämpömittari on tässä erittäin käytännöllinen!). Sekoita taas hyvin ja eristä huolella. Mäski jää vieläkin paksuksi, ja niin pitääkin. Sitten annetaan taas hautua 30 minuuttia.

4.   Kun 30 minuuttia edellisestä lisäyksestä on kulunut, lisätään taas sama määrä vettä, tällä kertaa 55-asteista. Huolellinen sekoitus ja jälleen eristetään puoleksi tunniksi lämpimään paikkaan, jotta lämpötila pysyy yllä. Nyt mäski alkaa olemaan jo paremmin sekoilteltavissa, mutta edelleen paksua.

5.      Taas 30 minuutin päästä tehdään seuraava vesilisäys, taas sama määrä kuin aiemmin. Nyt vesi saa olla jo 70 asteista. Mäski alkaa olemaan jo paksun puuromaista ja tuoksu kuin oikealla panimolla. Sekoita hyvin ja eristä, jotta lämpötila pysyy yllä.

6.      30 minuutin odottelun jälkeen tehdään toiseksi viimeinen vesilisäys, nyt 85 asteisella vedellä. Mäski alkaa olemaan jo helposti sekoiteltavissa. Sekoita hyvin, jotta lämpötila on tasainen koko mäskissä ja eristä jälleen puoleksi tunniksi.

7.   Viimeisen vesilisäyksen aika, nyt kiehuvaa vettä. Mäskin pitäisi olla kuin löysää puuroa. Eristä vielä puoleksi tunniksi lämpimään paikkaan.

HUOM! Tässä vaiheessa on hyvä aika desinfioida käymisastia ja valmistella kuurna (esimerkkitapauksessa mehumaija) mäskin huuhtelua varten.

8.  Kun puoli tuntia viimeisestä vesilisäyksestä on kulunut, nosta kattila liedelle ja lämmitä kiehumispisteeseen jatkuvasti sekoittaen – sekoita pohjaa myöden, sillä mäski on nyt erittäin makeaa ja sokeripitoista eli se palaa helposti pohjaan.

 

Vaihe 4: Mäskin huuhtelu, eli juoksutus

Mäskin huuhtelun tarkoitus on irrottaa mäskistä käymiskelpoinen sokeripitoinen vierre (eli ”voima”), joka voidaan sitten käyttää sahdiksi. 



1.Valmistele kuurna, eli esimerkkitapauksessa mehumaija, pistämällä siiviläpussi mehumaijan marjaosaan. Alimmaiseksi katajanoksia, sitten katajanmarjat ja mahdolliset humalat. Jos käytät mehumaijaa, laita maijan vesiosaan vettä ja anna sen kiehua koko mäskin huuhtelun ajan. 

HUOM! Kuurna kannattaa valmistella jo mäskin imellytyksen aikana valmiiksi.
2.  Aseta käymisastia kuurnan alle, esimerkkitapauksessa mehumaijan letku laitetaan käymisastiaan. Letku kannattaa pitää vielä suljettuna.
3.  Nostele mäski kattilasta kuurnaan katajanoksien ja muiden päälle. Avaa mehumaijan letku, niin letkusta pitäisi alkaa hiljalleen valumaan vierrettä. Vierre on aluksi sameaa. Valuta, kunnes letkusta valuva vierre alkaa näyttämään kirkkaalta. Sen jälkeen sulje letku ja kaada samea vierre takaisin mäskin päälle.
4.   Valuta tässä vaiheessa pieni määrä vierrettä erilliseen desinfioituun astiaan, esim. pieneen kattilaan esikäytteeksi. Jäähdytä esim. tiskialtaassa vesihauteessa n. 30-asteiseksi. Murra joukkoon pieni määrä hiivaa, esim. esimerkkitapauksessa noin peukalonpään kokoinen määrä on riittävä. Peitä kannella ja aseta rauhalliseen lämpimään paikkaan. Esikäyte alkaa käymään.
5.     Kaada mäskin päälle hiljalleen kiehuvaa vettä, kunnes olet saanut tavoitellun määrän vierrettä kerättyä. Vedenkeitin on hyvä apuväline tässä vaiheessa.
Muista yleisohje, 1kg mallasta = n. 2,5 litraa sahtia
6. Kun sinulla on tavoiteltu määrä vierrettä käymisastiassa, sulje se kannella (ja vesilukolla) ja vie jäähtymään esim. ullakolle tai ulos. Seuraa vierteen lämpötilaa ja nosta huoneenlämpöön kun se on 30 astetta tai alle.

7. Kaada esikäyte vierteen sekaan ja jätä astia huoneenlämpöön. Huom! Laita käymisastian kansi kunnolla kiinni ja muista lisätä vesilukkoon vettä.
Kirkasta sahtivierrettä, tästä tehdään esikäyte.

 

Vaihe 5: käyminen ja kypsyminen

 

Viimeisessä vaiheessa vierteeseen lisätty esikäyte käyttää vierteen sahdiksi. Anna käymisastian olla 2-3 vuorokautta huoneenlämmössä – vesilukon pitäisi pulputella iloisesti. 2-3 vuorokauden päästä siirrä käymisastia viileään, alle 10 asteiseen tilaan. Varmista kuitenkin, ettei sahti pääse jäätymään! Anna sahdin tekeytyä viileässä kahdesta viikosta kolmeen viikkoon ja sitten se on valmista nautittavaksi. Valmis sahti säilytetään aina kylmässä! Kunnolla (hygienisesti) tehty sahti pysyy hyvänä vähintään kuukauden.

Sahtia voi nauttia ottamalla sitä suoraan käymisastiasta lasiin tai kannuun. Kauha, jolla sahtia otetaan, on syytä desinfioida. Hanallinen käymisastia on tässä kohtaa myös kätevä.

Sahdin voi myös astioida esim. muovipulloihin tai kanistereihin. Astioiden on oltava puhtaita ja desinfioituja ja ne pitää ehdottomasti säilyttää kylmässä. Jos muovikanisterin sivut alkavat pullistella, niin sahti käy vielä ja käymisessä sivutuotteena muodostuva hiilidioksidi ei pääse kanisterista pois. Tällöin kannattaa välillä raottaa korkkia ja päästää paineet pois, muuten kanisteri saattaa jossain vaiheessa ”räjähtää” tai levitä aiheuttaen ikävän sotkun ja vielä ikävämpää sahtihävikkiä. Näin ei kuitenkaan pitäisi käydä, jos sahti säilytetään riittävän kylmässä, alle 10 asteessa.

AVAINASIOITA

  • Puhtaat välineet!
  • Pitkä imellytys, kiireetön kiehautus, rauhallinen juoksutus – sahtimestarilla ei ole koskaan kiire!
  • Kaikki mikä koskee valmiiseen vierteeseen juoksutuksen jälkeen on parempi olla desinfioitu.
  • Hiiva kuolee, jos sen laittaa yli 38-asteiseen vierteeseen – muista siis riittävä jäähdytys.
  • Vähintään kahden viikon kylmäkypsytys 2-3 päivän käymisen jälkeen on ehdoton edellytys hyvän sahdin onnistumiselle.
  • Sahti on säilytettävä aina kylmässä!

ALKOHOLIPITOISUUDEN LASKEMINEN OMINAISPAINOMITTARIN AVULLA
Jos sinulla on ominaispainomittari (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta) voit sen avulla laskea valmiin sahdin alkoholipitoisuuden. Sinun pitää ottaa mittarilla kaksi lukemaa, ennen käymistä ja käymisen jälkeen.

Mittarilukema otetaan aina n. 20-asteisesta näytteestä, koska ominaispainomittarit on (useimmiten) kalibroitu näyttämään oikein siinä lämpötilassa. 

Ota ensimmäinen näyte käymisastiasta, ennen kuin lisäät esikäytteen. Mittarin näyttämä lukema voi olla vaikka 1.080, tai .80 –mittarista riippuen.

Ota toinen näyte valmiista sahdista, mittarin lukema voi olla tässä vaiheessa esim. 1.020 tai .20 -mittarista riippuen.

Muunna mittarilukemat yksinkertaisiksi kokonaisluvuiksi, esimerkkitapauksessa 80 ja 20.

Esimerkkitapauksen laskukaava:
80-20 = 60
60 / 7,67 = 7,82 <- Tämä on sahdin alkoholipitoisuus


 

Hyvä sahti aina janottaa!

61 kommenttia:

  1. Nyt on pakko nostaa hattua selkeistä ja täsmällisistä ohjeista! Ehdin tosin omat joulusahtini laittaa käymään jo ennen näitä ohjeita, mutta kyllä näillä onnistuu kuka tahansa! Ja hyvää pikkujoulua sinne Raumallekkin!

    VastaaPoista
  2. Mahtaako pullotus olla mahdollista tuon kolmen päivän jälkeen, ja antaa kypsyä pullossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kokemuksia, mutta en välttämättä lähtisi koittamaan. Se jatkaa kuitenkin käymistä vielä viileässäkin vaikkakin tosi hitaasti. Muodostuu hiilihappoja ja saattaa tulla räjähtäviä pulloja. Joihinkin kanistereihin ennemmin ja sitten kun alkavat pullistumaan niin päästelee paineet pois raottamalla korkkia.

      Poista
    2. Njoo. tällä hetkellä kylmin paikka taitaa olla n. 15 astetta, mutta kovasti haluaisin sahdit pyöräyttää.

      Poista
  3. Tuohon pullotukseen kolmen päivän jälkeen, niin itse pullotan sahdin kanistereihin ennen jäävielänkaapin viileälle puolelle laittamista. Olen säästänyt Lammin Sahdin 3l kanistereita, joita mahtuu mukavasti 3kpl yhdelle hyllylle. Kanistereista kannattaa päästä enimpiä paineta ainakin ekan viikon kerran päivässä, muuten alkaa pullistelemaan liikaa. Toisena vaihtoehtona olen käyttänyt 5l kanisteria lappellaan, johon laittamalla 4l jää tilaa korkin aukaisulle. Ei muuta kuin soveltamaan, sillä sahdin tekemine kannattaa aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä vinkki, kiitos tästä! Itselläni on sahtipönttö aina talvisaikaan viileällä ullakolla. Tällä hetkellä siellä on noin 7 astetta. Sieltä sitten käyn kahmaisemassa valmista tavaraa suoraan kannuun ja sitten kurkusta alas. Kesäaikaan en ole sahtia tehnytkään, kun ei sopivaa viileää tilaa ole. Pitäis hommata joku vanha jenkkikaappi tms. siihen tarkoitukseen :)

      Poista
  4. Itse teen etelähämäläistä sahtia 4kg sahtimallasta ja 1/2kg kaljamallasta. Tummempi ja tukosampi sahti (yritän apinoida Tietävälän sahtia jonka käyttelystä olen sahdin tekoni aloittanut, valitettavasti sitä ei ole enää saatavilla), tuosta määrästä 10L vierrettä hanalliseen juomavesiastiaan jossa iso muovinen kierrekorkki. Tässä astiassa saa käydä ja siitä on hanan avulla helppo hitaasti valutella kannuun tai lasiin. Sahtihan kuuluu säilyttää hiivakakun päällä että se pysyy tuoreena. Olen käyttänyt sahdin ensin 12h lämpimässä ja sitten heti alle 10 asteen. Tällöin sahtiin ei tule kitkeryyttä. Kun sahti on kylmässä käynyt 4viikkoa voi korkin kiertää kiinni (käymisen aikana höllästi jengoillaan) ja alkaa seurata miten sahdin maku kehittyy, yleensä viikon-puolentoista jälkeen alkaa olla parhaimmillaan. Korkki kannattaa pitää kiinni ja raottaa vain niin paljon että saa sahdin valutettua, tällöin kannuun menee mahdollisimman vähän happea pilaamaan makua T:Lampila

    VastaaPoista
  5. Tekijästä ja reseptistä riippuen aika haitari tuossa käymisajassa... Haitari kun on 2 viikosta 5.5 viikkoon. Eikö tuo kolmiviikkoinenkin vielä laita pakin sekaisin?

    Toinen kysymys, kuinka paljon katajanoksia käytetään?

    Ja kolmas: Tiedän, että puritaanit eivät tätä sulata, mutta onnistuuko sahdin "savustaminen" nestemäisellä savulla? Tarkoitan, sopiiko savu maku sahtiin samoin kuin tummaan olueeseen kuten Sclenkerlaan?

    Terv, Ensimmäistä kertaa pappia kyydissä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pari viikkoisestakaan pakki sekaisin mene, jonkinlaisella kohtuudella nautittuna ainakaa, mikäli sahti on taiten pantu. Katajanoksia olen pistänyt niin, että mehumaijan pohja ainakin täyttyy. Savuaromista en osaa yhtään sanoa, mutta myös savustettujs maltaita voi tilata, tai sitten savustaa osan maltaista itse.

      Poista
  6. Veikkaan että suurimmat heittely käymisaikaan saadaan "lämpimässä" käyttämisajan pituudesta. Mikäli käytetään pitempään lämpimässä kerkeää melko toimelias pullahiiva käyttää sahdin jo aika pitkälle. Mikäli käyminen vain saatetaan alulle lämpimässä (vuorokausi tai puoli) ja siirretään sitten kylmään pitenee käymisaika huomattavasti. Ja sitten vielä mikä on se kylmä? Kymmen ja neljän asteen välinen ero käymisajassa saattaa olla viikon pari. Lasillisen kun päivässä maistelee käymisajan loppupuolella niin huomaa kyllä jos kehon sisäinen kitka alkaa vähentyä... Itku pitkästä ilosta - pieru kauan naurattaa! T:Lampila
    P.S No en tämän enempää osaile Metsäjoen mainioilla sivuilla. Kiitos vaan hyvästä blogista ja ohjeista.

    VastaaPoista
  7. Kiitos loistavasta ohjeesta, muuta ohjetta en netin syövereistä ole vielä löytänyt.
    Täytyypä kesällä mökillä testata kun talvisaikaan ei semmoinen kerrostalossa onnistu.

    VastaaPoista
  8. Ei ole kokemuksia mahlan käytöstä sahdin teossa. Wikipedia kertoo katajasta seuraavaa: Vuoden 2006 jälkeen pylväsmäinen kataja ei ole ollut rauhoitettu, mutta sen käytössä toivotaan malttia

    Sahdillahan ne on ennenkin maksettu jos toisten mailta on katajia katkottu ;)

    VastaaPoista
  9. Kiitos selkeistä ohjeista. Ensimmäisen satsin teko hyvässä vauhdissa. Mitkä mäskin lämpötilat eri "stepeissä" pitäisi olla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä. En oikeastaan tiedä noista lämpötiloista, mutta aina on hyvää tullut :)

      Poista
  10. Epäilemättä :) Oma mäski oli 85C lisäyksen jälkeen nippa nappa 60C. Hätäännyin ja lämmittelin 67C ja jatkoin ohjeen mukaisesti. Kymmenisen litraa vierrettä talteen, mutta ominaispainoa mitatessa ihmettelin kun ei mittari suostunut sukeltamaan lainkaan.

    Tovin pähkäilyn jälkeen huomasin, että op-mittarin pohja lohjennut ja painona olevat haulit ilmeisesti vierteen seassa. Tokkopa tuota uskaltaa jalostaa pidemmälle.
    Huomenna uusi yritys.

    VastaaPoista
  11. Oksien katkominen ei kylläkään kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin :)

    Mutta kiitos loistavista ohjeista. Ehkä sitä itsekin innostuu kokeilemaan joku kaunis päivä...

    VastaaPoista
  12. Kiitos loistavista ohjeista! Tuolla on jo maltaat imeltymässä.

    Mutta pakko huomauttaa kohtaan: "Katajanoksia saa kerätä luonnosta omaan käyttöön vapaasti."

    Itse asiassa ei saa, vaan ihan päinvastoin... :) Ilman maanomistajan lupaa et saa tehdä edes saunavihtaa tai hakea pajunkissoja. Etkä katajanoksia sahtia varten. Tai toki pudonneita tai kuolleita oksia saa, mutta ei eläviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytynee jossain vaiheessa tarkentaa ohjeistusta noilta osin. Jos ei omilta mailta löydy niin kaupungin tai kunnan mailta vähin äänin keräilemään :)

      Poista
  13. Taidan tässä itse laittaa sahdit tulemaan tällä viikolla, että on kesälomalle jäädessä juomapuoli kunnossa :)
    Mitä tarkoitusta muuten palvelee se, että mehumaijan vesiosa pidetään kiehuvana valutuksen ja huuhtelun ajan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa. Kai se puhtauteen auttaa ainakin, ehkä myös mäskin juoksevuuteen. Näin on Jaakko Kolmonen aikanaan ohjeeseensa kirjoittanut :)

      Poista
  14. mahtaisikohan toimia jos kattilan löis 50 asteisee uuniin? lämpötila pysyis ainaki, ja edetessä nostais vaa lämpötilaa pikku hiljaa?
    tätä pohtinu nyt hetken, ku ei iteltä löydy oikee kunno eristysvehkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksipä ei. Uunin lämpötila ei ole välttämättä tasainen, mutta eipä tuollaisen mäskipanoksen lämpötila pienistä heittelyistä miksikään äkkiä muutu.

      Poista
  15. Kiitos näistä ohjeista. Kokeiltiin 3.8kg mallasta (pale ale/dark ale/ruis/crystal 75L) joulun alla. Vierteenä 1070 ominaispainon tavaraa 10 litraa, lopuksi noin 8% kuivaa sahtia. Piti vähän soveltaa kun käytettiin kylmälaukusta tuunattua mäskäintä. Lämpötilat jäivät aika paljon alle lisätyn veden lämpöjen, lopussa 85 asteen jälkeen 46 astetta/9litraa. Astia imaisi lämmöt! Noh...lisättiin varovasti 4 litraa 75 asteista (55C) ja sitten erä kerrallaan kuumentamalla hitaasti 80C asti. Jumppaa mutta sahtiahan siitä tuli. Taidetaan mitata myös mäskin lämpötilaa seuraavalla kerralla.��.

    VastaaPoista
  16. Jep. Viimeinen lasi yllä mainittua jääkaapista. Ihan kunnon sahtiahan tuosta tuli. Parani vielä kypsyessään. Tehtävä ehdottomasti uudelleen.

    VastaaPoista
  17. Monissa ohjeissa netin syövereissä lukee että "normaalia" mallasta ja ruismallasta. Onko tietoa sisältääkö tuo Viking Maltin sahtimallas kaiken tarvittavan? Ruismallaksen lisäys on varmaan muutenkin enemmän makuasia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkällä sahtimaltaalla tulee oikein hyvä sahti. Ruis on nimenomaan makuasia.

      Poista
  18. Viking Matltin sahtimallas on täyttä ohraa. Ja nimenomaan sitä entsyymiohraa. Sillä saa perunatkin käymään. Tuoppi-Kotikaljamallas on ruista.

    VastaaPoista
  19. Kiitos hyvistä ohjeista. Tässä ohjeessa sahti kiehautetaan, mutta monet sanovat kiehumisen tai ainakin pitemmän keittämisen vievän sahdista jotain. Jo 80 asteisesta mäskistä kuolee melko hyvin mikrobeja, mutta kumpaakin tapaa harrastetaan.

    Kokeilkaa myös oman mielen mukaista reseptiä. Sahdin varioiminen onnistuu kokeilemalla erilaisia määriä ja eri sorttisia tummemmaksi paahdettuja maltaita, kuten kaupasta saatavia ruis-kaljamaltaita tai mallastamatonta viljaa. Vaaleaa mallasta, kuten sahti-, pilsner- tai pale ale -mallasta tulee olla kuitenkin suurin osa, ehkä ainakin noin 75 % viljan määrästä, jotta entsyymit riittävät. Sahti voi olla myös todella vaaleaa ja mäskäys toteutettu jopa pelkällä pilsner-maltaalla. Sahti käy myös kuivahiivalla ja oluthiivalla, mutta oluthiivalla käytetty sahti ei taida olla virallisesti sahtia. Kataja, kuten humalakaan ei ole aivan pakollinen. Ottakaa talteen myös jälkikalja huuhtomalla sahtiin käytetyt maltaat kiehuvalla vedellä.

    VastaaPoista
  20. Ehkä vähän hölmö kysymys, mutta tuosta säilyvyydestä. Lasketaanko tuo kuukauden säilyvyys siitä kun sahti valmistetaan, vai siitä kun se on valmista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuukauden aikamääre on semmonen minimi, kyllä se voi pysyä kylmäsäilytyksessä hyvänä kaksikin kuukautta. Harvoin vaan satsi kestää niin pitkään :)

      Mä olen ajatellut sen niin, että kuukausi juomakunnossa, eli käytännössä sitten kun se on käynyt ja ollut pari viikkoa kylmässä niin siihen päälle se kuukausi.

      Poista
  21. Onko väärää tietoa jos käyttäisi 3 käymispäivän jälkeen käymisenpysäyttäjää? Pystyisikö sen pullottamaan samantien 3 päivän jälkeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suosittele. Sahti käy vielä hiljakseen kylmässä ja hiiva puhdistaa itseään - ne on tärkeitä asioita lopullisen maun kannalta. Tsekkaa myös uudempi kirjoittamani sahtiohje, siellä on neuvoja astiointiinkin. Löytyy kotioluen valmistus sivun kautta, sivun alimmaisena linkkinä.

      Poista
  22. tein/ yritin tehdä ohjeen mukaan ja OG oli .90. kävi kovaa noin puolitoista vuorokautta jonka jälkeen vesilukko hiljeni täysin. ominaispaino tässä vaiheessa .50. odotin vielä toiset puolitoista vuorokautta jonka aikana ominaispaino putosi pari pykälää ollen .48. lapposin kanisteriin ja laitoin kylmään. tippuuko tuo ominaispaino vielä paljonkin tuosta vai jääkö auttamatta noin korkeaksi?

    VastaaPoista
  23. Aika korkeaksi on tosiaan jäänyt. Kyllä se kylmässä vielä yleensä hieman työstää. Itselläni yleensä siellä 1.030-1.40 tasossa lopuksi, eli aika vahvaa saa vierre aluksi olla, että tulee kunnolla vahvuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo. täytyy toivoa että tuosta jotain tulisi ja jos ei onnistu niin sitten uutta yritystä. tähän väliin pitää kyllä kiittää tästä loistavasta blogista jota tulee ahkerasti seurattua. omat oluthommat alkoivat Reittausblogin Ipasta tammikuussa, nyt 9 panoa takana ja nälkä (jano) vain kasvaa!

      Poista
    2. Kiitos! Eiköhän siitä hyvää tule kun antaa tovin kypsyä. Makiaa makiaa, mutta hyvää. Tsekkaa myös, jos et ole jo tsekannut, helpompi ohje sahdintekoon: http://www.reittausblogi.info/2017/02/helppo-ohje-sahdin-valmistukseen.html

      Poista
  24. Varsinainen sahtiaine täällä hei..pittääkö kanisterin pohjalle pistääpi sugar?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Ei sokeria missään tapauksessa. Sahdinteossa ei käytetä ollenkaan sokeria.

      Poista
    2. Mutta vanhan kansan vinkki säilytykseen on tiputtaa vajaaseen kanisteriin yksi sokeripala, jolloin käyminen ei pysähdy, vaan jatkuu hiljalleen ja näin sahti säilyy maukkaana pitempään. Hiivapedillä ja isoissa (5-10 litraa) astioissa sahti säilyy parhaiten. Hanallinen astia on paras, kunhan jättää etureunan vaikka puupalikalla hiukan koholle ettei hana imaise hiivoja pohjalta kannuun. Sysmäläistä sahtiperinnettä on itse jatkettu puutiinun ja -kuurinan avulla. Kaupunkioloissa voisi joskus tätä mehumaijaversiotakin kokeilla. Kiitokset artikkelin kirjoittajalle!

      Poista
  25. Kohdassa 4 ... Valuta tässä vaiheessa pieni määrä mäskiä erilliseen desinfioituun astiaan,tarkoitat vissiin Vierrettä kuitenkin ?

    VastaaPoista
  26. Hei! Tuossa mehumaijavalutuksesta haluaisin tarkentavan kysymyksen kysyä. Onko siis tarkoitus vaan lappaa kiehunutta vettä niin kauan mäskin päälle, että saadaan (tässä esimerkissä) 8L sahtia valutettua käymisastiaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mehu Maija tai Liisa itse asiass , ei toiminut: mäskissä oli paljon jauhomaista sedimenttiä että pitkän suodattamisen jälkeen vierre oli edelleen sameaa ja mehuLiisa tukossa. Annoin laskeutua viinikäymisastiassa ja tuota hienoa valkoista sedimenttiä oli 2-3 litran verran joka alkoi käymään itse. Lapposin tummemman viereen jonka kiehautin. Olisiko maltaat pitänyt huuhdella? Jauhoa toi on...

      Poista
    2. Moi! Erikoinen tapaus, varmaan liian hienoksi rouhitut maltaat. Oliko sulla säkin pohjat käytössä? Sinne yleensä jää ne jauhomaisimmat jäljelle.

      Poista
  27. Hei! Kysyn jos ennätät vastata ennenkuin olen siinä vaihessa. Olen viinit aikanaan tehnyt lapsien pulkuliinoija siiviläpussina käyttäen. nyt ostin sahtia varten ihan tuommosen siiviläpussin. MIten tuommonen kannattaa puhdistaa vai luotanko vain että se on puhtaasti pakettiin pistetty. :D ja oliko niin että kaiken täytyy olla desinfioitua vierre vaiheessa siihen asti riittää perus fairy pesu? Haluan tehdä tämän nyt kerrasta oikein!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kaikki mihin vierre kiehautuksen koskee kannattaa desinfioida. Kiehautus tappaa vierteestä pöpöt, jos niitä on.

      Poista
  28. Hei rakkaat maltaiden maisterit. Edelliseen viestiin viitaten haluan nostaa esille tämän siiviläpussin. Tein tällä ohjeella talkooväelle sahtia (on muuten pirun hyvä ohje). Huomasin että sahti oli hyvin juoksevaa, helposti nautittavaa ja kirkasta. Mitapä luulette jos siivilä pussin jättää pois prosessista tuleeko sahdista paksumpaa/aromikaampaa vai täyttä moskaa. Oman kannikkatuntumani mukaan tuo pussi kyllä varmasti suodattaa sopasta aromia ja viskoottisuutta, mutta onko näin todella.

    Terveisin Matti

    VastaaPoista
  29. Moikka. Ensinnäkin kiitos selkeistä ohjeista. Olen tähän mennessä tehnyt pari kertaa vähän epäselvemmillä ohjeilla, joten hyvä että tämän löysin nyt. Itse pidin toisesta ohjeesta napattua ohjetta pitää mäskiä uunissa tuon mäskäyksen ajan hyvänä. Nyt vierre iloisesti pulputtelee. Väri oli hyvä ja jouluna pääsee makuakin testaamaan.

    Semmoista mietin että missä vaiheessa sahti olisi paras pullottaa 0,5l pulloihin (patenttikorkki), kun tarkoituksena olisi antaa joululahjoiksi tuttaville vähän joulusahtia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, pullottelisin siinä vaiheessa kun on täysi varmuus ettei sahti enää käy. Ja pulloa antaessa saatteeksi vaatimus jääkaapissa säilyttämiselle niin eikös se hyvin mene.

      Poista
  30. Hei! Lieneekö tämä blogi vielä aktiivinen muuten kuin lukijoiden osalta? :) Olen nyt tehnyt yllä olevilla hyvillä ohjeilla pari kertaa onnistuneesti sahtia, mutta molemmilla kerroilla sahti jäänyt jonkin verran makeaksi. Käytin jälkimmäistä erää huoneenlämmössä 3vrk ja kylmässä 3vkoa. Ominaispainomittarin lukema muuttui 104-->38. Varmasti makuasia, mutta jos haluaisin sahdin hieman kuivemmaksi, mitä kannattaisi tehdä? Kiitos hyvistä ohjeista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä vielä ollaan ;)

      Jos haluat sahdistasi kuivempaa niin anna vain käydä pidempään. Ominaispaino 1.020 on sahdille jo melko kuiva ja alle sen sitten jo rutikuivaa. Leivinhiiva kyllä normaalin vahvan sahtimäskin tykkää jättää vähän makeaksikin, jos ei aivan hulluna hiivaa annostele ja jos käymislämpö on maltillinen.

      Poista
  31. Sahdin käyttäminen onnistuu vanhalla maidonjäähdyttäjällä joita tuli markkinoille kuuskytluvulla. "Tonkkamalli" ssa on termostaatti jolla helppo säätää lämpötila. Itse olen käyttänyt neljässä asteessa kolme viikkoa ja se on siinä.

    VastaaPoista
  32. Eka satsi kohta valmis käynti hommiin. Olipa töitä. Tuo lämmitys kiehumispisteeseen, toi vanhan mestarin ohjeen ”kunnes vaahto häviää pinnalta, on valmista”. Ja sen tein, kokoajan sekoittaen.
    Erittäin hyvät ohjeet ����

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla! Hommaahan siinä tosiaan on, mutta maistellessa sitä muistellaan vain hyvällä :)

      Poista
  33. Mukavan helppolukuinen resepti. Tein 15 litran satsin ja käytin 6kg sahtimallasta. Jostain syystä ominaispainomittari näyttää vain 0,40 ennen käymistä. Mistähän tällainen voi johtua? Täytyy käydä tosi kuivaksi, että saa edes hiukan prosentteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vedetäänpä takaisin. Vika oli mittaajassa. Uusintamittaus ja olikin 0,80. Eli kaikki kunnossa. Ai ettien että, kun olisi jo valmista ja pääsisi maistamaan.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.