Ohje sahdin valmistukseen kotona

Tämä on ohje sahdin tekemiseen perinteiseen tapaan, mutta nykyaikaisin välinein. Esim. mehumaijalla.

Raaka-aineet:

• Ohramallasta (esim. Viking Maltin sahtimallas)
• Lisäksi voi käyttää ruismallasta tai pieniä määriä vehnämallasta (oman maun mukaan)
• Katajan oksia
• Katajanmarjoja
• Humalaa (ei pakollinen)
• Vettä
• Leivinhiivaa (Suomen Hiivan tuorehiiva)

 

Raaka-aineiden hankkiminen:

Viking Maltin Sahtimallasta saa tilaustavarana paikalliseen Prismaan tai S-ketjun kauppoihin. Löytyy tukusta EAN-numerolla: 6421302021304 – Tilauserä on 25kg säkki, jolla on hintaa 24,50€. 25 kilosta saa 50 litraa sahtia. 

Sahtimallasta voi tilata kiloittain (jos ei tarvitse 25kg säkkiä) nettikaupoista:

www.brewcat.fi - 1kg Sahtimallasta 1,70€, 20kg säkki 22,50€ (+postikulut)

www.lappo.fi - 1kg Sahtimallasta 2,15€ (+postikulut)

Katajanoksia saa kerätä luonnosta maanomistajan luvalla. Kannattaa valita puhtaita ja hyvännäköisiä oksia ja huuhdella ne kuumalla vedellä ennen käyttöä. 

Katajanmarjoja saa kauppojen mausteosastoilta tai yllämainituista nettikaupoista.

Humalaa saa yllämainituista nettikaupoista (esim. perinteinen saksalainen ”Perle”-lajike on hyvä)

Vedeksi käy hyvälaatuinen suomalainen hana- tai kaivovesi (juomakelpoinen vesi kelpaa sahdin tekemiseen)

Leivinhiivaa, eli ihan perinteistä pullahiivaa löytyy jokaisesta kaupasta

 

Tarvikkeet

Pakolliset:

• Iso kattila (10 litraisella kattilalla saa kerralla noin 8 litraa sahtia)
• Kuurna, esim. mehumaija tai reiällinen käymisastian päälle sopiva vati.
• Mitta-astioita ja kauha, jolla ylettyy sekoittamaan kattilan pohjalta asti
• Käymisastia ja vesilukko (kotiviinipönttö, joita löytyy kaupoista, esim. Prisma, Tokmanni jne.)
• Desinfiointiainetta (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)

Hyvä olla myös:

• Nestelämpötilamittari (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)
• Ominaispainomittari (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)
• Siiviläpussi (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta)
• Keittiövaaka, raaka-aineiden määrien mittaukseen.

 

Vaihe 1: Hanki riittävästi raaka-aineita

Yleisohjeena 1 kg Sahtimallasta = n. 2,5 litraa sahtia

esim. 10 litraiseen kattilaan mahtuu noin 3 kiloa maltaita (ja lisäksi mäskäyksessä käytetty vesi), mehumaijat ovat myös tyypillisesti 10-11 litraisia. Tämä on tyypillisin jokaisesta kodista löytyvä kokoonpano, jolla sahdintekoa on hyvä aloitella. 

Yleisohjeena katajanmarjoja noin gramma per litra

Gramma per litra on hyvä määrä aloittaa, seuraavilla kerroilla määrää voi lisätä tai vähentää oman maun mukaan. Parantaa sahdin säilyvyyttä ja antaa sahdille ominaisen katajaisen maun.

Yleisohjeena humalaa noin gramma per litra

Humala ei ole pakollinen sahdin ainesosa, mutta se parantaa sahdin säilyvyyttä ja antaa hieman aromikkuutta.

 

Vaihe 2: Pese välineet

Pese kaikki välineet huolellisesti ennen sahdin valmistuksen aloittamista.

"Vehkeet puunataan ennen hommia" on Sahti-Jorman suositus!

 

Vaihe 3: Mäskäys, eli maltaiden imellytys

 

Huolellinen sekoittelu on tärkeää, kuivia kohtia ei saa jäädä ja lämpötila täytyy saada tasaiseksi koko mäskiin.

Kattila muhimassa makuupussin sisällä. Lämpötila ei saisi laskea mäskäyksen aikana.

 
Mäskäyksen, eli maltaiden imellytyksen, tarkoitus on muuntaa maltaiden sisältämä sokeri sellaiseen muotoon, että hiiva pystyy käyttämään sen alkoholiksi. Pitkäkestoinen imellytys antaa sahdille ominaisen paksun suutuntuman ja makeuden. Mäskäyksessä on tärkeää, että mäskin lämpötila ei pääse laskemaan – eristä siis kattila (tai muu mäskäykseen käyttämäsi astia) hyvin, esim. paksulla peitolla tai makuupussilla. Hyvä konsti on myös lämmittää sauna n.50 asteiseksi ja viedä kattila sinne ”hautumaan”. Mäskin imellytys hoidetaan perinteisellä tavalla lisäämällä aina sama määrä vettä puolen tunnin välein, siten, että seuraava vesilisäys on aina edellistä lämpimämpi. Huom! Vettä käytetään 3 desilitraa mallaskiloa kohden!

1.     Punnitse kattilaasi sopiva määrä maltaita. 

Käytetään esimerkkinä 10-litran kattilaa ja kolmea kiloa maltaita. Tästä tuleen noin 8 litraa valmista sahtia.

2.   Kostuta maltaat kädenlämpöisellä vedellä. Käytä n. 3dl vettä mallaskiloa kohden. Sekoita hyvin, laita kansi päälle, kattila lämpimään (ei kuumaan!) paikkaan ja eristä huolella, että lämpötila pysyy yllä. Osa maltaista jää tässä vaiheessa vielä kuivaksi ja niin pitääkin. Anna hautua 30 minuuttia.

Esimerkkitapauksessa on siis 3kg maltaita, eli lisätään tässä vaiheessa noin litra kädenlämpöistä vettä (tarkalleen 0,9dl, mutta voi pyöristää pikkaisen ylöspäin).

3.   Kun 30 minuuttia ensimmäisestä vesilisäyksestä on kulunut, lisätään taas sama määrä vettä, tällä kertaa 45-asteista (nestelämpömittari on tässä erittäin käytännöllinen!). Sekoita taas hyvin ja eristä huolella. Mäski jää vieläkin paksuksi, ja niin pitääkin. Sitten annetaan taas hautua 30 minuuttia.

4.   Kun 30 minuuttia edellisestä lisäyksestä on kulunut, lisätään taas sama määrä vettä, tällä kertaa 55-asteista. Huolellinen sekoitus ja jälleen eristetään puoleksi tunniksi lämpimään paikkaan, jotta lämpötila pysyy yllä. Nyt mäski alkaa olemaan jo paremmin sekoilteltavissa, mutta edelleen paksua.

5.      Taas 30 minuutin päästä tehdään seuraava vesilisäys, taas sama määrä kuin aiemmin. Nyt vesi saa olla jo 70 asteista. Mäski alkaa olemaan jo paksun puuromaista ja tuoksu kuin oikealla panimolla. Sekoita hyvin ja eristä, jotta lämpötila pysyy yllä.

6.      30 minuutin odottelun jälkeen tehdään toiseksi viimeinen vesilisäys, nyt 85 asteisella vedellä. Mäski alkaa olemaan jo helposti sekoiteltavissa. Sekoita hyvin, jotta lämpötila on tasainen koko mäskissä ja eristä jälleen puoleksi tunniksi.

7.   Viimeisen vesilisäyksen aika, nyt kiehuvaa vettä. Mäskin pitäisi olla kuin löysää puuroa. Eristä vielä puoleksi tunniksi lämpimään paikkaan.

HUOM! Tässä vaiheessa on hyvä aika desinfioida käymisastia ja valmistella kuurna (esimerkkitapauksessa mehumaija) mäskin huuhtelua varten.

8.  Kun puoli tuntia viimeisestä vesilisäyksestä on kulunut, nosta kattila liedelle ja lämmitä kiehumispisteeseen jatkuvasti sekoittaen – sekoita pohjaa myöden, sillä mäski on nyt erittäin makeaa ja sokeripitoista eli se palaa helposti pohjaan.

 

Vaihe 4: Mäskin huuhtelu, eli juoksutus

Mäskin huuhtelun tarkoitus on irrottaa mäskistä käymiskelpoinen sokeripitoinen vierre (eli ”voima”), joka voidaan sitten käyttää sahdiksi. 

1.Valmistele kuurna, eli esimerkkitapauksessa mehumaija, pistämällä siiviläpussi mehumaijan marjaosaan. Alimmaiseksi katajanoksia, sitten katajanmarjat ja mahdolliset humalat. Jos käytät mehumaijaa, laita maijan vesiosaan vettä ja anna sen kiehua koko mäskin huuhtelun ajan. 

HUOM! Kuurna kannattaa valmistella jo mäskin imellytyksen aikana valmiiksi.

2.  Aseta käymisastia kuurnan alle, esimerkkitapauksessa mehumaijan letku laitetaan käymisastiaan. Letku kannattaa pitää vielä suljettuna.

3.  Nostele mäski kattilasta kuurnaan katajanoksien ja muiden päälle. Avaa mehumaijan letku, niin letkusta pitäisi alkaa hiljalleen valumaan vierrettä. Vierre on aluksi sameaa. Valuta, kunnes letkusta valuva vierre alkaa näyttämään kirkkaalta. Sen jälkeen sulje letku ja kaada samea vierre takaisin mäskin päälle.

4.   Valuta tässä vaiheessa pieni määrä vierrettä erilliseen desinfioituun astiaan, esim. pieneen kattilaan esikäytteeksi. Jäähdytä esim. tiskialtaassa vesihauteessa n. 30-asteiseksi. Murra joukkoon pieni määrä hiivaa, esim. esimerkkitapauksessa noin peukalonpään kokoinen määrä on riittävä. Peitä kannella ja aseta rauhalliseen lämpimään paikkaan. Esikäyte alkaa käymään.

5.     Kaada mäskin päälle hiljalleen kiehuvaa vettä, kunnes olet saanut tavoitellun määrän vierrettä kerättyä. Vedenkeitin on hyvä apuväline tässä vaiheessa.

Muista yleisohje, 1kg mallasta = n. 2,5 litraa sahtia

6. Kun sinulla on tavoiteltu määrä vierrettä käymisastiassa, sulje se kannella (ja vesilukolla) ja vie jäähtymään esim. ullakolle tai ulos. Seuraa vierteen lämpötilaa ja nosta huoneenlämpöön kun se on 30 astetta tai alle.

7. Kaada esikäyte vierteen sekaan ja jätä astia huoneenlämpöön. Huom! Laita käymisastian kansi kunnolla kiinni ja muista lisätä vesilukkoon vettä.

Kirkasta sahtivierrettä, tästä tehdään esikäyte.

 

Vaihe 5: käyminen ja kypsyminen

 

Viimeisessä vaiheessa vierteeseen lisätty esikäyte käyttää vierteen sahdiksi. Anna käymisastian olla 2-3 vuorokautta huoneenlämmössä – vesilukon pitäisi pulputella iloisesti. 2-3 vuorokauden päästä siirrä käymisastia viileään, alle 10 asteiseen tilaan. Varmista kuitenkin, ettei sahti pääse jäätymään! Anna sahdin tekeytyä viileässä kahdesta viikosta kolmeen viikkoon ja sitten se on valmista nautittavaksi. Valmis sahti säilytetään aina kylmässä! Kunnolla (hygienisesti) tehty sahti pysyy hyvänä vähintään kuukauden.

Sahtia voi nauttia ottamalla sitä suoraan käymisastiasta lasiin tai kannuun. Kauha, jolla sahtia otetaan, on syytä desinfioida. Hanallinen käymisastia on tässä kohtaa myös kätevä.

Sahdin voi myös astioida esim. muovipulloihin tai kanistereihin. Astioiden on oltava puhtaita ja desinfioituja ja ne pitää ehdottomasti säilyttää kylmässä. Jos muovikanisterin sivut alkavat pullistella, niin sahti käy vielä ja käymisessä sivutuotteena muodostuva hiilidioksidi ei pääse kanisterista pois. Tällöin kannattaa välillä raottaa korkkia ja päästää paineet pois, muuten kanisteri saattaa jossain vaiheessa ”räjähtää” tai levitä aiheuttaen ikävän sotkun ja vielä ikävämpää sahtihävikkiä. Näin ei kuitenkaan pitäisi käydä, jos sahti säilytetään riittävän kylmässä, alle 10 asteessa.

AVAINASIOITA

• —Puhtaat välineet!
• —Pitkä imellytys, kiireetön kiehautus, rauhallinen juoksutus – sahtimestarilla ei ole koskaan kiire!
• — Kaikki mikä koskee valmiiseen vierteeseen juoksutuksen jälkeen on parempi olla desinfioitu.
• — Hiiva kuolee, jos sen laittaa yli 38-asteiseen vierteeseen – muista siis riittävä jäähdytys.
• —Vähintään kahden viikon kylmäkypsytys 2-3 päivän käymisen jälkeen on ehdoton edellytys hyvän sahdin onnistumiselle.
• Sahti on säilytettävä aina kylmässä!

ALKOHOLIPITOISUUDEN LASKEMINEN OMINAISPAINOMITTARIN AVULLA

Jos sinulla on ominaispainomittari (löytyy kauppojen kotiviiniosastoilta) voit sen avulla laskea valmiin sahdin alkoholipitoisuuden. Sinun pitää ottaa mittarilla kaksi lukemaa, ennen käymistä ja käymisen jälkeen.

Mittarilukema otetaan aina n. 20-asteisesta näytteestä, koska ominaispainomittarit on (useimmiten) kalibroitu näyttämään oikein siinä lämpötilassa. 

Ota ensimmäinen näyte käymisastiasta, ennen kuin lisäät esikäytteen. Mittarin näyttämä lukema voi olla vaikka 1.080, tai .80 –mittarista riippuen.

Ota toinen näyte valmiista sahdista, mittarin lukema voi olla tässä vaiheessa esim. 1.020 tai .20 -mittarista riippuen.

Muunna mittarilukemat yksinkertaisiksi kokonaisluvuiksi, esimerkkitapauksessa 80 ja 20.

Esimerkkitapauksen laskukaava:

80-20 = 60

60 / 7,67 = 7,82 <- Tämä on sahdin alkoholipitoisuus

 

Hyvä sahti aina janottaa!