Kotiolutta: Meriläisen Golden Ale ja Single Hop Citra IPA

0 kommenttia
 
Nyt sitten kotiolutta tästä Rauman läheltä Kiukaisista. Tekijänä itselleni uusi tuttavuus, jota kutsuttakoon nyt blogissa sukunimensä perusteella Meriläiseksi. Tekijä toi oluet kotiini, mutta en päässyt häntä tapaamaan kun olin juuri höntsäfutailemassa. Vaihto sahtiin onnistui kuitenkin pihalle jättämäni kylmälaukun välityksellä - näin se homma toimii! Setissä on kaksi olutta - Single Hop Citra IPA ja Golden Ale. Jälkimmäisestä on tehty jossain kaupallinenkin panos, jota voi maistella Kauttuan Ravintola Pankissa, jossa olut esiintyy nimellä Golden Bank. Otetaan ensin maistoon Golden Ale.

Meriläisen Golden Ale
5,2% | Maltaat: Pilsner, Pale Ale | Humalat: Magnum, East Kent Goldings

 
Pullosta kaatuu lasiin kirkasta kultaista olutta, jonka vaahto on kestävä ja pitsikäs. Brittityylisen golden alen tuoksussa on selkeä kumarrus Shepherd Neamen suuntaan, sillä East Kent Goldings humalointi lyö vahvat Spitfire vibat päälle heti ensinuuhkaisulla. On muuten todella hyvä ja raikas tuoksu - aitoa brittifiilistä. Tätä East Kent Goldingsin aromaattisuutta en ole tällä tavalla kokenut muualla kuin juuri Shepherd Neamen oluissa, joissa se on kaikissa vahvasti mukana. Maku on myös todella hyvä. Hunajaisuutta mallaspohjassa ja pehmeän täyteläinen hieman humalaöljyinen suutuntuma. Lopussa katkero näykkäisee sopivasti ja hieman kuivattaa jälkimakua, mutta tietty runsaus ja pehmeys pysyy yllä alusta loppuun - juotavuus on erinomainen. Laatutaso aivan moitteeton ja reseptikin toimii. Aivan melkein häkellyin miten aito brittifiilis ja nimenomaan Shepherd Neamemainen kenttiläinen fiilis tähän on saatu. Omaan makuuni katkeroa voisi olla hieman purevamminkin, mutta se ei välttämättä tyyliin kuulu, joten se on vaan omaa haihatteluani. Ottaisin mieluusti toisen ja vaivatta vielä kolmannenkin.
 
Meriläisen Single Hop Citra IPA
7,2% | Maltaat: Pale Ale, Red Active | Humala: Citra

 
Kirkas ja väriltään kauniin kuparinen olut vaahtoaa pitsikkäästi. Tuoksun maltaisuudessa on hieman karamellimaisuutta mukana ja kun humalaisuus on sitrustykitystä hennolla havuisuudella niin länsirannikon fiiliksiin mennään heittämällä. Maku lähtee heti alusta katkerahkon humalaisena liikkeelle ja mallasrunko hieman karamellimaisena tukee hyvin. Alun hiilihappoisuuden laannuttua keskivaiheilla on pehmeämpää hedelmäisyyttä, kunnes nielaisussa ja jälkimaussa sitten tiukempaa greippisyyttä ja havuisuuttakin. Varsin iskevä ja pitkäkestoinen katkeruus, joka jatkuu päättymättömällä kasetilla. Ei kuitenkaan mitään överihommia, vaan asiallinen runkoon sopiva katkeruus. Riittävä tyylinmukainen vahvuus ja antelias humalointi tekevät oluesta asianmukaisen intensiivisen - makua riittää! Laatutaso tässäkin moitteeton, eikä reseptistäkään varsinaisia moitteita ole. Mallaspohja varsinkin tuntuu olevan West Coast tyyliseen IPAan varsin hyvin kohdillaan - ehkä Red Activea voi hieman vähentää (ja siten antaa lisää tilaa humalalle) ja humalalajikkeita voisi lisätä monipuolisuuden nimissä, mutta se on taas sitä haihattelua. Oluthan on erittäin nautinnollinen jo tässä ja nyt. Juotavuus erinomainen tässäkin. Täysin hyvää kaupallista tasoa - ei harmittaisi jos olisin tämän vitosella Alkosta ostanut. 
 
Meriläisen oluet siis edustivat korkeaa laatutasoa ja reseptiikkakin oikein mallikasta. Laitteistosta ei ollut sen enempää puhetta, mutta kegihommissa mies lienee, koska sakkaa pulloissa ei ollut laisinkaan. IPA:sta on tulossa jo toinen versiointi jossa Red Activea vähemmän ja humalia enemmän - sitä odotellessa... Kiitos tekijälle oluista!

Seiskaprossaista Citymarketista - maistossa Turun Länsikeskuksen Food Factory Breweryn tuotantoa

0 kommenttia
 
Kesälomani pisin matka suuntautui vajaan sadan kilometrin päähän Raumalta Turkuun. Varsinainen kohde oli lapsille suunnattu, mutta kävin siinä ohimennen muun perheen autossa odotellessa juoksemassa nopeasti Länsikeskuksen Citymarketin läpi. Kyseisen Citymarketin sisällä on Food Factory Brewery joka toi ensimmäisenä Suomessa kauppamyyntiin yli 5,5% vahvan oluen - seitsemänprossaisen Dalskär Double IPAn. Vahvempaa olutta ei toki löydä kaupan oluthyllyiltä, vaan se on ostettava panimon myymälästä, joka Länsikeskuksen Citymarketissa löytyy panimon viereisestä ravintolasta. Hieman hölmöä, tietenkin, mutta ajatellaanpa nyt lapsia ja kokonaiskulutusta ja suomalaista kännigeeniä ja mitä näitä on. Lisätietoja voi kysellä Tuomiselta... joo o.
 
Alle 5,5% tuotteet löytyvät sitten kaupan muun ja nopeallakin katsauksella varsin laajan valikoiman joukosta - toki omasta erottuvasta saarekkeestaan, josta nappasin mielenkiintoisimmat mukaan. Toisin sanoen siis jätin happamat hyllyyn. En dissaa - eivät vain ole omaan makuuni. Kaupan sisäisessä panimossa on Kaspar Schultzin huippulaitteisto, jota operoi kolmannen polven panimoyrittäjä Eemeli Tuhkanen - Porin Beer Hunter'sia luotsaavan Mika Tuhkasen poika. Eemeli Tuhkanen on kouluttautunut Saksassa Panimomestariksi ja saa nyt siis operoida huippuluokan panimoa - odotuksia on!

Food Factory Brewery Dalskär Double IPA
7% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva
 

 

Otetaanpa ihan ensimmäiseksi sitten maistoon tämä kruunun jalokivi - maaginen yli 5,5% olut. Oluttyyliksi on naulattu Double IPA, mutta vahvuus toki on ihan perus IPAn luokkaa. Rajat ovat alunperinkin olleet liukuvat ja jokseenkin hämärät ja ovat siitä vuosien saatossa vielä enemmän hämärtyneet, kun kaikkihan nykyään jotain IPAa on. Joten otetaan olut oluena, tyylistä viis.
 
 
Utuinen kuparisen värinen olut, jonka vaahto on runsaan pitsikästä. Tuoksussa on karamellimaista ja hivenen toffeemaista maltaisuutta sekä tietysti voimakas sitruksinen ja pihkaisen havuinen humalointi. Nyt näen tai pikemminkin maistan oluen pointin - IPA tyylisestä vahvuudesta huolimatta DIPA tulee oluen nimeen sen makuprofiilista. Enemmän mallasta ja nimenomaan karamellimaisempaa ja länsirannikon tyyliin löytyy sitruspainotteinen sekä katkera humalaisuus. Tuleeko hiukan mieleen jopa Beer Hunter’sin Tuhkanen seniorin legendaarinen CCCCC IPA? Samoja piirteitä on - ja silloinhan piirteet ovat erinomaisen maukkaita! Ei pliisuilua, vaan karamellia, mutta myös katkeruutta ja havuja - kunnolla havuja - ja loppuun greippinen laskeutuminen kohti päättymätöntä jälkimakua. Ihan aitoa asiaa CCCCC:n tavoin raskaammalla vanhan liiton mallaspohjalla, jonka katkero sitten lopulta ainakin melkein selättää. Tykkään! 
 
Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä (Citymarket Länsikeskus, Turku) 
 
Enskär Helles
4,5% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva
 
Helles tarkoittaa saksaksi vaaleaa ja sellainen tämä nimensä mukaisesti onkin. Oluiden nimet muuten vaikuttavat kohteilta, jotka saaristossa matkaileva saattaisi löytää. Vaahto nyplää tiheät pitsikuviot lasin reunoille. Tuoksussa on maltaisuutta, hentoa hujanaisuutta ja jalohumalaisuutta. Laadukas tasapainoinen lagerin tuoksu ja sellainen on makukin. Miellyttävä pehmeä maltaisuus ja sopiva napakka katkeruus takaavat erinomaisen juotavuuden. On kyllä maukasta ja läpikotaisin laadukasta. Tosi hyvä!
 
Arvioitu olut ostettu Turun Länsikeskuksen Citymarketista
 
Houtskär Hazy Pale Ale
5% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, kaura, humala, hiiva
 
 
Utuinen kultaisen värinen olut vitivalkealla ja kestävällä vaahdolla. Tuoksu on raikkaan hedelmäinen aprikoosimaisine ja hunajamelonimaisine piirteineen. Suussa pehmeähkö kevyehkö runko, hedelmäisyyttä ja maltillisesti katkeroitu lopetus. Humalaisuus jää mielestäni hieman pliisuksi - intensiivisyyttä tarvittaisiin lisää. Toki kevyellä rungolla varustettuna kaikinpuolin tasapainoinen ja juotavuudeltaan hyvä - sekä toki läpikotaisin laadukas. Nyt kuitenkin toistaiseksi heikoin näistä maistelluista.
 
Högsåra Hefe
5% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, humala, hiiva
 
 
Valittelen monesti postauksissani sitä miten vehnäolutta ei pitäisi 0,33 litraiseen pakata (samalla toki ymmärtäen pienpanimoiden rajoitukset pullotuksessa), mutta tämän 0,44 litraisen voin vielä hyväksyä yhdestä tölkistä vehnislasiin kaadettuna. Vaahtoa ei tölkkivehnissä yleensä saa samalla tavalla rakennettua kuin pullotetuissa, eikä se tässäkään aivan lasin yläreunaan asti riitä, mutta väliäkös sillä - se on enemmänkin esteettisiä hommia. Vaahto on tässäkin nätin tiheäkuplainen ja pitsit tarraavat lasin reunoihin - merkki laadusta sekin. Ja merkki toki siitäkin että blogisti on hinkannut lasin puhtaaksi. Rusehtavan oranssin oluen tuoksu on banaanitoffeinen ja tosi muhkean vehnäinen - pehmeämpi tuoksu kuin vehnissä keskimäärin. Hieman jopa Ayingermäinen tuntu. Tietäjät tietää että tuo on varsin iso kehu. Suutuntuma on suuntäyttävän täyteläinen ja raikkaan hiilihappoinen, kuten vehnässä pitääkin. Mallasvetoisessa maussa on kypsää banaanimaisuutta ja lempeää neilikkaisuutta. Katkero näykkäisee lopussa ja jälkimaku on edelleen pehmeä sekä hieman mausteinen. Nyt on muuten sitten tosi hyvää eikä vähiten sen takia että suutuntuma on poikkeuksellisen pehmeä ja suorastaan kuohkea. Suomivehnien top-listauksessa näin ensifiiliksellä aivan kärkikahinoihin. Pitäisi joskus tehdä joku järjetön liian monen oluen rinnakkainvertailu näistä, mutta nautitaan nyt tämä ensin loppuun ja antaumuksella nautitaankin.
 
Arvioitu olut ostettu Turun Länsikeskuksen Citymarketista.
 
Odotuksia oluiden laadun suhteen oli ja ne odotukset kyllä täyttyivät. Hienosti operoi nuorempikin Tuhkanen ja huippulaitteistosta tuskin haittaa ainakaan on. Lisäksi tölkki on oluille paras astia. Saksalaistyylit Helles ja Hefe aivan priimaa ja Double IPA myös. Hazy Pale Ale sitten jäi itselleni vähän heikommaksi reseptiikaltaan, ollen hieman turhan pliisu, mutta siinäkin toki laatutaso täysin kunnossa. Kaksi vanhinta poikaani pelaa jääkiekkoa ja tulevallakin kaudella on varmasti muutama peli myös Turussa, joten täytynee ottaa Länsikeskus vakiokohteeksi.

Maistossa Vakka-Suomen Panimon repertuaaria

0 kommenttia
 
Kesäloman alkajaisiksi jo miltei kuukausi sitten heitin pienen paikallispanimokierroksen. Ajelin kolmen nuorimman poikani kanssa ensin raumalaisen Lindenin myymälään, jossa ensimmäiset ostokset sujahtivat auton matkajääkaappiin. Siitä jatkettiin Laitilaan, jossa ostosten jälkeen lapset saivat syöttää panimon edessä olevalla niityllä laiduntavia lampaita. Laitilan myymälä on siitä hyvä, että lapsillekin löytyy ostettavaa. Vanhin mukana olleista pojistani sai limpparia ja pienemmillekin löytyi tikkarit. Laitilasta sitten kiihdyteltiin vielä Uudenkaupungin suuntaan ja Vakka-Suomen Panimon pihalla oltiin vajaa kymmenen minuuttia ennen myymälän sulkemisaikaa. Olin nyt paikalla ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun Stadin Panimo osti konkurssiin ajautuneen Vakka-Suomen Panimon vuonna 2020. Ostin täältä matkajääkaapin kirjaimellisesti täyteen tavaraa. Valikoimaa oli niin runsaasti. 12 erilaista olutta taisi yhteensä tulla mukaan. Enemmänkin olisi ollut, mutta alennuksella myytävään päiväyskamaan en koskenut. Reissumme poikien kanssa huipentui sitten lopulta Uudenkaupungin leijonapuistoon, joka on varsin komea leikkipuisto lapsille. Kotiin ajeltiin pienempää tietä Pyhärannan kautta autossa eväitä nauttien. Oli hieno reissu. 


Minut Vakka-Suomen Panimolle ajoi oikeastaan yksi erityinen olut - aiemmin tänä vuonna someen arvioimani Prykmestar Keller Bier, joka valittiin Suomen Paras Olut kilpailussa parhaaksi lageriksi vuonna 2021. Ostin sitä ensimmäisen pullollisen toukokuun alussa ja sen jälkeen on mennyt muutama enemmänkin - kyseessä kun on aivan helvetin hyvä olut. Myös Keller Pils on maistettu aiemmin ja arvioitu someen - aivan hemmetin hyvä sekin. Nyt sitten ostin suoraan panimolta laajan kattauksen eri oluita, joita olen tässä kesälomani mittaan arvioinut ja julkaisen melkein kaikki nuo arvioni kerralla tässä alla. Melkein kaikki siitä syystä, että kolme erilaista savuolutta arvioin sitten omassa jutussaan erikseen myöhemmin. Tästä saanee siis jonkinlaisen katsauksen panimon nykytilaan vuonna 2022 - tai ainakin minun mielipiteeni asiaan. Urheilucastin sanoin: eiköhän mennä. 
 
Prykmestar Juhla Vienna
5% | Sisältää ohramallasta
 
Hetken ihmettelin kun pullossa lukee että elsassilaisilla aromihumalilla pyörrehumaloitu olut, että mitähän tämäkin nyt taas on, mutta elsassilainen tarkoittaa Ranskan Alsacen aluetta. Ranskalaisia humalia siis. Utuinen meripihkan värinen olut erittäin kestävällä vaahdolla. Mallasvetoisessa tuoksussa on pähkinäisyyttä ja hentoa toffeisuutta sekä kukkaketomaista aromihumalointia. Maku on hyvä. Maukas hieman makea maltaisuus kuten viennassa pitääkin ja tyylikäs kukkainen sekä hieman hedelmäinen aromihumalointi kuten Vakka-Suomen uuden tulemisen jälkeen on tapana ollut. Yksinkertaisesti vaan hyvää olutta. Laadukasta ja maukasta. 
 
Arvioitu olut ostettu Panimon myymälästä.
 
Prykmestar Keller Rot
5% | Sisältää ohramallasta
 
Nyt on kaunis punertavan oranssi väri ja muhkea kestävä vaahto. Tuoksussa on viennalagermainen hieman karamellimainen, mutta kuitenkin viljainen ja hunajainenkin mallaspohja. Jalohumalien yrttisyyttä ja kukkaisuutta nousee myös. Oluen päiväys on jo 25.7, mutta aromikkuutta edelleen löytyy - se kertoo laatutasosta paljonkin. Maku on todella hyvä. Hienoisesti makeutta, vähän jopa paahteisuutta sekä pähkinäisyyttä maltaisuudessa ja sitten kunnon katkero sekä keller-sarjan tavaramerkki runsas aromihumalointi. Ai että, nyt on kunnollista. Päiväys ei kyllä maussa tunnu - vai olisiko tuoreena vielä parempaa, varmaan olisi, mutta siinä kohdassa tulee kyllä sitten jo silkasta liikutuksesta tippa housuun. Keller-sarja keeps on giving. 
 
Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä.
 
Prykmestar Keller Teer
5% | Sisältää ohramallasta
 
Samean kellertävä ja vaahdoltaan muhkea olut. Tuoksu aukenee keller-sarjalle tyypillisen aromihumaloituna, mutta samalla tervaisena. Tervainen aromi on myös maussa esillä ja tuo hieman savuistakin tuntua oluen makuun. Samalla aromihumalat jäävät hieman enemmän taustalle, mutta suutuntuma on sarjalle ominaisen pehmeä ja humalaöljyinen. Hyvä pitkäkestoinen katkeruus myös ja hieman tervaleijonaa pitkällä jälkimaussa. Terva-aromi ei nouse dominoivaksi vaan sitä on käytetty taidokkaan hillitysti. Hyvin maistuu tämäkin keller, vaikka toki preferoin perusversioita enemmän kuin maustettuja. 
 
Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä
 
Prykmestar Keller Dunkel
 5% | Sisältää ohramallasta
 
Muhkeavaahtoinen on tämä tummanruskea saksalaisilla jalohumalilla pyörrehumaloitu dunkeli. Keller-sarjan ominaiseen aromikkaan humalaiseen tuoksuun yhtyy nyt limpunkuorimaisia ja kaakaomaisia tumman maltaisia piirteitä. Täyteläinen, mutta raikkaan humalainen ja hiilihappoinen suutuntuma kontraa hyvin maltaan makeuden ja loppuveto taittuu hieman jopa maitosuklaamaiseen makuun. Mitähän tätäkin tehdessä on mietitty - ehkä naureskeltu että nyt pannaankin tumma lageri mutta dumpataan whirlpooliin kottikärryllinen humalaa. Eikä mitään Sabroa, vaan perinteisiä saksalaisia lajikkeita - ja kokonaisuus toimii! Upea kukkaisuus ja hieman hedelmäisyyttä sekä suutuntumassa tuota runsaan humaloinnin öljyisyyttä - se ei kuitenkaan ole pois maltaisuudesta vaan se tulee sen lisäksi - more is more! Erinomainen. 
 
Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä. 
 
Prykmestar Helles Hallerthau
5,5% | Sisältää ohramallasta
 
Ai että, suodattamatonta lageria jalohumalaisella aromihumaloinnilla. Hallerthau mainitaan etiketissä niin kenties siis single hoppia. Toki Hallerthau humalaa on monta eri lajiketta olemassa. Tuoksu on kukkainen ja hieman sitruunaisen hedelmäinen sekä viljavan ja hieman leipäisen maltainen Vakka-Suomen tyyliin. Huomio kiinnittyy kuitenkin ensin humalaisuuteen, joka tosiaankin on varsin antelias. Sama homma maussa. Runsas aromihumalointi loistaa ja mallas tukee taustalla. Mieletön pehmeän täyteläinen humalaöljyinen, mutta tasapainoisen katkera suutuntuma. Upea olut!
 
Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä. 
 
Prykmestar Pils Luomu
5% | Sisältää ohramallasta
 
Vanha suosikki Luomu Pils nyt ensimmäistä kertaa maistossa sen jälkeen kun Stadin Panimo osti Vakka-Suomen Panimon. Ei tainnut aiemmin olla suodattamatonta, mutta nyt on - ehkä hyvä niin. Lasiin kaatuukin utuisen sameaa kultaista olutta, joka vaahtoaa runsaasti. Olut matkasi repussa lyhyen matkan kotoani Kokkovuoren huipulle, joten siinä varmasti osa kuohuamisen syytä. Tuoksussa on kukkaista ja yrttimäistä humalaisuutta sekä viljavaa maltaisuutta. Aiemmin oli mielestäni myös ruohoisuutta, mutta tästä versiosta en sitä erota. Maltaisuudessa myös selkeä ero nyt kun olut on suodattamaton - tämä on nyt pehmeämpi. Keller-sarjan tapaan anteliaasti aromihumaloitu, mutta nyt pilsin tapauksessa myös purevasti katkeruutta. Suodattamattomassa tosin juuri se suodatuksen puute ja sitä kautta pehmeämpi yleisilme syö mielestäni hieman pois myös katkeruudesta, mutta se mikä purennassa hävitään tulee miltei tuplaten aromaattisuudessa takaisin. On nimittäin hyvää! 
 
Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä.
 
Siinä siis katsaukseni Vakka-Suomen Panimon tuotteiden tilaan tällä hetkellä. Todella väkevää tekemistä minun mielestäni. Stadilainen aromihumalointi on saapunut Uuteenkaupunkiin - ja tyylillä!

Sadepäivänä parit DIPAt: Orava & To Øl

0 kommenttia
 
Kesäloma ja vesisade on tuttu yhdistelmä suomalaisille ja suotta sitä murehtimaan. Sadekelillä voi aivan hyvin maistella sisätiloissa vähän double ipaa, niin kyllä se siitä lutviutuu. Otin tässä peräkkäin maisteluun ja ikään kuin vertailtavaksi suomalaista ja tanskalaista osaamista. Orava on hieman tuntemattomampi pieni suomalaispanimo ja To Øl jo nimensä vakiinnuttanut tanskalaistekijä.
 
Orava Sassy Shark Double NEIPA
8% | Sisältää ohraa, vehnää ja kauraa 


Lietolaispanimon olutta lasiini kenties ensimmäistä kertaa - en muista aiemmin maistaneeni, mutta voin olla väärässäkin. Humaliksi tyylikäs etikettinen tölkki kertoo Stratan, Nelson Sauvinin, Azaccan ja Cashmeren. Lasiin kaatuu mehuisan sameaa oranssihtavaa olutta, jonka vaahto kestää pitkään. Nektarimaisessa tuoksussa on hedelmäisyyttä ja karamellisuutta. Intensiivinen uuden tyylin mukainen ananasmainen aromikkuus, jossa kuitenkin herukkaisuutta ja havuisuutta sekä yllättävää kookosmaisuutta. Tosi hyvät ja ennen kaikkea voimakkaat aromit sekä maltaasta että humalasta - ei pliisuilua! Suussa olut on täyteläinen ja pehmeä sekä runsaan hedelmäinen. Loppuvetoon löytyy pihkaisuutta ja katkeruuttakin hieman eli pelkkää hedelmäsosetta tämä ei todellakaan ole, vaikka suutuntuman täyteläisyys tuntuu vielä jälkimaussakin hedelmäisenä makeutena. Tämä on helmikuussa esiintynyt tölkissä panimon somessa ja päiväys on helmikuulle 2023 - voitanee siis olettaa olevan jo 5kk ikäistä. Siihen nähden mielestäni oikein maukkaassa kunnossa ja hedelmäisyys on hienosti tallella. Täytynee olla siis laadukasta tekemistäkin ja siltä tämä myös maistui - kauttaaltaan laadukkaalta. Tosi hyvä!

Arvioitu olut ostettu Turun Länsikeskuksen Alkosta. 

To Øl #DIPA
8,7% | Sisältää ohraa, vehnää ja kauraa


Miltei samoilla spekseillä hieman vahvempaa ja suht samalta näyttävää tanskalaista. Humalina netin mukaan legendaarisempaa osastoa eli Cascade, Simcoe ja Citra. Vaahto tässä tiheäkuplaisempi ja erityisen pitsikäs - kuviot tarrautuvat lasin reunoihin ja roikkuvat siinä loppuun asti. Tuoksu on sitruksinen, havuinen ja jopa hieman mausteinen. Nektarimaisempi mehuinen humalointi puuttuu, tai ei puutu kokonaan, sillä voimakasta kuivahumalointiakin on, mutta ei niin ylitsevuotavasti kuin Oravassa. Mallaspohja on tuoksussa Oravan tavoin hyvin pehmeän tuntuinen, hieman toffeemainen ja kaurainen. Suutuntumassa on kuitenkin selkeä ero - nyt nimittäin katkero puraisee pitkäkestoisesti ja mallaspohjan makeus pyyhkiytyy tasapainoiseksi ja sitä kautta juotavuus on parempi ja raikkaampi. Kyllä tässä muhkeutta silti hyvin on ja sitä tiettyä nektarimaisuutta löytyy jota DIPAssa pitää ollakin. Humalatkin ehkä vaikuttavat - tässä on melko klassinen sitruskombo Simcoen havuilla höystettynä ja sehän minulle vanhan liiton miehenä maistuu. Olutmaku on mielestäni pitkälti samanlainen kuin musiikkimakukin, eli ne nuorena tai ainakin nuorempana löydetyt ihanteet pitävät pintansa vielä vanhempanakin. Eli rokkaa joka kerta. Sitten taas nykyisten NEIPA oluiden ihmeet nuorena löytäneet saattavat vieroksua tällaista tiukempaa sitruksisuutta ja havuisuutta - ja se on täysin ok, jokaisella on oma maku. Näistä kahdesta nyt minun makuun tanskalainen vie pidemmän korren - humaloinniltaan miltei yhtä intensiivisen aromikas kuin Orava, mutta selvästi katkerampi ja sitä kautta raikkaampi sekä suuremmasta vahvuudestaan huolimatta juotavampi. Jos Orava oli tosi hyvä, niin tämän on oltava sitten erinomainen - ero ei kuitenkaan ole suuri.
 
Arvioitu olut ostettu Turun Länsikeskuksen Alkosta.