Avoin kirje Alkolle - Alkon vastaus II

0 kommenttia
 
Alkon vastaus palautteeseeni tipahti sähköpostilaatikkooni aiemmin päivällä. Viestin sanoma oli Reittausblogin pääkonttorin odottama, joten vastausta on ehditty miettiä jo ennakkoon. Aivan, vastausta, sellainen on tulossa sitten myöhemmin, kun löydän jostain aikaa sen kirjoittamiseen. Tuntuu nimittäin, että siihen ei ihan pari riviä riitä (tälläkään kertaa). Nyt kuitenkin junarataleikkien pariin. Näissä leikeissä logistiikkakin pelaa ;)


Alla Alkon vastaus aiemmin lähettämääni palautteeseen:

Hei Harri Metsäjoki

Vastaan taas kehitysjohtaja Marja Ahon sanoin:


Ymmärrämme hyvin näkökulmanne asiaan.


Vastauksena kysymykseenne voimme todeta että paketointi- ja kuljetuspalvelun on oltava kulut kattavaa. Sen ei tarvitse olla, eikä kyseisessä tapauksessa ole voitollista. Näin toimimalla pyrimme parhaamme mukaan täyttämään arvolupauksemme tehokkaasta ja taloudellisesti kannattavasta toiminnasta. Noudatamme tätä periaatetta kattavasti kaikessa toiminnassamme.


Toivomme että palvelujamme edelleen kehittämällä voimme jatkossa paremmin täyttää odotuksenne. Valitettavasti emme akuutisti voi luvata muutosta nykyiseen toimintamalliimme.



Ystävällisin terveisin


Helena Mattila

Alkon asiakasneuvonta

Puhelin 020 711 711 (ark. 9–16)

Olutarvio: Emelisse Barley Wine

2 kommenttia
 
Emelisse Barley Wine
  • Panimo: Emelisse
  • Maa: Hollanti
  • Alkoholipitoisuus: 10,5%
  • Saatavuus: Alko (4,50€ / 0,3l)
  • Oluttyyli: Barley Wine

Emelisse on hollantilainen panimoravintola, jonka oluita on alkanut näkyä Suomessa viime aikona niin maitokauppojen kuin Alkonkin hyllyillä. Keskon myymälöistä on voinut bongata 4,5% Emelisse IPA:n ja Alkon vakiovalikoimasta tänään arvioitavan Barley Winen. Alko Arkadian erikoisvalikoimassa on vielä imperial stout "Imperial Russian Stout" ja double ipa "Double IPA". Arkadiassa oli myös savuolut "Rauchbier", joka myytiin jo loppuun. Eli panimo on mukavasti nimennyt kaikki oluensa niiden edustaman oluttyylin mukaan. Jäämme jännityksellä odottamaan tuleeko joskus esim. Double IPA 2, mikäli panimo tekee toisen oluen johonkin jo aiemmin repertuaariin kuuluneeseen tyyliin... Barley Wine (suom. ohraviini) on oluttyyli, jonka oluet ovat yleensä hyvin täyteläisiä, runsaan maltaisia ja hedelmäisen makeita. Toisinaan myös melko runsaasti humaloituja, mutta pääpaino on yleensä maltaisuuden puolella. Tämä Emelissen ohraviini kuuluu runsaasti humaloidumpien kastiin, sillä etiketti kertoo IBUja olevan 75. Humalina Magnum ja Fuggles.

Utuinen oranssihtavan ruskea olut, jonka niukka vaahto katoaa lähes kokonaan jättäen pitsiä lasin reunoille. Tuoksu on karamellisen ja hieman toffeisen maltainen, sekä sokerisen makea ja mansikkainen, aivan kuin mansikkahilloa, mutta alkoholi tuoksuu voimakkaasti myös ja lopussa voimakas humalointi. Makeus ja voimakas hedelmäisyys, mansikka etunenässä, tuovat mielleyhtymiä tuoksun osalta sahtiin. Maussa liikutaan hyvin pitkälti tuoksun lupailemilla linjoilla, sokerisen makea ja runsaan hedelmäinen kattaus siis. Alkoholi potkaisee oikein kunnolla ja maistuukin hieman ikävän viinamaisella tavalla, mutta voimakas humalointi lopussa pyyhkäisee sitä hieman sivummalle. Jälkimaku on pitkä ja alkoholi lämmittää kauan hörpyn jälkeenkin. Suutuntuma on täyteläinen, matalahiilihappoinen, lämmittävä ja hieman tahmea. Onhan tässä alkoholi aivan liian selvästi esillä häiritsevänä elementtinä, eli ei nouse genren kärkikastiin, mutta viehättää itseäni kuitenkin jollain tavalla samoin kuin jouluolutvalikoimassa ollut Ridgewayn Insanely Bad Elf. Eli jos pidit siitä, niin voinet huoleti testata myös yhden pullon tätä.

Pari jäljellä olevaa pulloani jätän suosiolla kellariin pariksi vuodeksi. Katsotaan, josko makeus tasoittuisi ja alkoholin maku mystisesti katoaisi. Älkää pidätelkö hengitystänne. Palataan asiaan, jos tarvetta on, vintage-raportin muodossa.

Yhteenveto: Makea, lämmittävä ja täyteläinen, mutta alkoholi maistuu häiritsevästi läpi. 
Nautintasuositukset: 10-12 asteisena lasista, viinilasi ennemmin kuin tuoppi.

KOULUARVOSANA: 7½

Avoin kirje Alkolle - Reittausblogin vastaus I

4 kommenttia
 
Alla olevan vastauksen Alkon aiemmin minulle lähettämään sähköpostiin lähetin Alkolle palaute@alko.fi osoitteeseen klo. 21.47 tiistaina 22.2.2011. Mahdollinen ja todennäköinen Alkon vastaus julkaistaan myös blogissa, sitten kun sellainen sähköpostiini tipahtaa. 

Hei, 

Kiitos vastauksestanne. Valitettavasti vastauksenne ei täysin anna perusteluja nykyiselle toimintamallille, vaikka toki tietyllä tasolla ymmärrän syyt, joita sen takana on. Haluan kuitenkin vielä esittää jatkokysymyksen. Ensin faktoja: Alkon tilikauden liikevoitto vuonna 2009 oli 57,7 miljoonaa euroa. Paketointi- ja kuljetuspalvelun tarjoaa Itella, jonka osakkeista Suomen valtio omistaa 100%. Alkon arvot kertovat mm. seuraavaa "Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaamme. Takaamme korkeatasoisen palvelun ja tuotevalikoiman kaikille asiakkaillemme." 

Kysymykseni kuuluu: Onko paketointi- ja kuljetuspalvelun oltava voitollista / kulut kattavaa toimintaa? Eikö alkoholimonopoli voisi korkeatasoisen palvelun nimissä usean kymmenen miljoonan euron liikevoitosta osan käyttää paketointi- ja kuljetuspalvelun hintojen järkevöittämiseen (ottamalla kulut tai edes osan kuluista hoitaakseen), jotta arvojenne perusteella takaisitte korkealaatuisen tuotevalikoiman kaikille asiakkaillenne järkevämmin, eli toisinsanoen ilman "turhaa" reissua Helsinkiin ja Alko Arkadiaan tuotteita noutamaan. Nykyinen mahdollisuus tilausvalikoiman tuotteisiin on, kuten edellisessä viestissäni sanoin, Helsingin ulkopuolella asuville mielestäni näennäinen. Ymmärrän myös, että arvonne sanovat myös "Toimintamme on tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa.", mutta olettaisin, että taloudellinen kannattavuus säilyisi "hyvällä" tasolla tällaisesta uudistuksesta huolimatta. 

Edellisessä sähköpostissani ehdotin mm. seuraavaa: 
a) Uutuustuotteen tulo erikoisvalikoimaan julkistetaan verkossa viikkoa ennen kuin tuote tulee myyntiin. Samalla hetkellä tuote voisi aueta viikoksi asiakkaan tilattavaksi mihin tahansa Alkon myymälään rajoitetulla määrällä, esim. maksimissaan 2 pulloa per tilaus ilmaisella toimituksella.
Jälkeenpäin keksin tuohon vielä parannuksen, uusi versio kuulostaa tältä: 
a) Uutuustuotteen tulo erikoisvalikoimaan julkistetaan verkossa viikkoa ennen kuin tuote tulee myyntiin. Samalla hetkellä 50% tilatusta erästä voisi aueta viikoksi asiakkaiden tilattavaksi mihin tahansa Alkon myymälään rajoitetulla määrällä, esim. maksimissaan 2 pulloa per tilaus ilmaisella toimituksella. Jäljelle jäävä 50% jää myyntiin Arkadian myymälään. Tilauksissa noudatettaisiin periaatetta "nopeat syövät hitaat".
Tämä takaisi sen,  että Arkadian myymälään jäisi myös pääkaupunkiseudun asiakkaille tuotetta ostettavaksi, vaikka toki myös pääkaupunkiseudun asiakas voisi halutessaan tilata tuotetta omaan "lähialkoonsa". Tätä voidaan myös varioida mm. niin, että tuote aukeaa tilattavaksi Arkadian ulkopuolelle vain, jos Alkon tilaama erä on kooltaan 100 kpl tai enemmän tai muuta sellaista. Toivottavasti tässä asiassa saadaan parannusta aikaan.

Ystävällisin terveisin,

Harri Metsäjoki
Raumalainen olutharrastaja



Avoin kirje Alkolle - Alkon vastaus

3 kommenttia
 
Sähköpostilaatikkooni tipahti Alkon vastaus aiemmin lähettämääni palautteeseen. Asiasisällöltään varsin odotettu "sori, no can do" vastaus, mutta eihän se palautteen lähettäminen asiaa ainakaan taaksepäin vie. Seuraavaksi voisi ehdotella valtion tarjoamaa ilmaista meno-paluuta Helsinkiin vaikka VR-Yhtymän kyydillä, jotta tuotteiden nouto olisi mahdollista. Alla Alkon lähettämä vastaus kokonaisuudessaan:

Hei Harri Metsäjoki

kiitos viestistäsi. Alla kehitysjohtaja Marja Ahon vastaus palautteeseesi:



kiitos palautteestanne.


Asiakkaidemme odotukset Alkoa ja sen palveluja kohtaan kasvavat vuosi vuodelta. Haluamme palvella monipuolisesti ja tarjota erikoistuotteita myös pienemmille kohderyhmille. Tästä syystä onkin valitettavaa että nykyiset palvelumuotomme eivät ole näkökulmastanne riittäviä.


Alkon Arkadian myymälän erikoisvalikoima koostuu tuotteista jotka ovat pääsääntöisesti kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja, erittäin rajallisesti saatavilla olevia tuotteita. Arkadian myymälä on mahdollistanut  näiden pienien erikoistuotteiden tuomisen myös Alkon valikoimaan. Tuotteita on usein saatavilla niin vähän, että niiden jakelun keskittäminen yhteen myymälään on perusteltua. Vaikka emme varaa tai lähetä tuotteita muihin myymälöihin, niitä voi kuitenkin ostaa etäveloituksena  luottokortilla tai viitemaksulla, jolloin  Alko varastoi  tuotteen asiakkaalle noutoajankohtaan ilman lisäkustannuksia. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta noutaa tuotetta myymälästämme, tarjoamme tuotteiden tilaamiseen mainitsemaanne kuljetus- ja paketointipalvelua.


Kyseisen kuljetus- ja paketointipalvelun  Alko ostaa ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Palvelun hinnoittelu perustuu  palveluntarjoajalle maksamaamme ostohintaan.  Palvelun hinta kattaa kuljetuksesta ja paketoinnista syntyvät kustannukset.  Mahdollisissa tuotteen särkymä- tai häviämistilanteissa Alko korvaa ostoksen hinnan asiakkaalle, mikäli korvaavaa tuotetta ei ole enää saatavissa. Tuotteiden siirtäminen Alkon myymälöiden välillä synnyttää  aina kustannuksia, siirtomuodosta riippumatta.


Tästä kustannusrakenteesta johtuen  tuotteiden ennakkojakelu muihin myymälöihin tai kuvaamanne sesonkiluonteinen ilmaissiirto, eivät ole pysyvinä palvelumuotoina mahdollisia.  Vuonna 2009 kertaluonteisena toteuttamamme ilmaissiirrot  tukivat erikoisvalikoiman tunnettuuden lisäämistä valtakunnallisena palveluna.


Toivon että vastaukseni antaa perustelut nykyiselle toimintamallillemme. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, joten arvostan saamaamme palautetta.



Ystävällisin terveisin

Helena Mattila

Alkon asiakasneuvonta

Puhelin 020 711 711 (arl. 9–16)

www.alko.fi, palaute@alko.fi

Olutta Silja Lineltä?

5 kommenttia
 
M/S Galaxy (Kuva Wikipediasta.)

Olen palannut kokolailla onnistuneelta Silja Linen Muumiristeilyltä. Koko perheen reissu, M/S Galaxy (Turku-Tukholma), pallomeri, Muumipeikko, Pikku-Myy, onnistuneet sniikkaukset pubiin vaimon valvovan silmän välttäessä, you name it. Mutta onko Silja Linen olutpuolella tarjontaa harrastajalle? Tax-freen noin kahdeksan eri merkkistä vaaleaa lageria eivät minua liiemmin säväyttäneet, mutta laivan Joe's Place pubista janoinen löysi elämän nektarinsa. Valikoima oli kohtalaisen monipuolinen ja eri oluttyylien kirjo kohtalaisesti katettu. Vaaleaa ja tummaa vehnistä (Franziskaner, Erdinger), bitteriä (ESB), stoutia, porteria, tutut belgit Chimay Blue ja Duvel jne. Hanoissa mm. Hoegaardenin Wit, Kilkenny, Guinness, Koff III, kaikki valikoiman oluet olivat ns. tunnettuja ja isohkoja merkkejä. Aivan ääripään oluita eli imperial stouteja, double ipoja ym. ei valikoimassa ollut, mutta kelvollinen, joskin hyvin perinteinen pubikattaus kuitenkin. Hinnat pyörivät keskimäärin akselilla 4,50 - 5,70€. Tunnelmaltaan pubi oli myös varsin ok, mutta negatiivisena asiana mainittakoon, että laivan pohjapiirroksessa pubin läpi suunniteltu läpikulkureitti hieman häiritsi pyhiä reittaussuorituksia. 

Pubista voi myös ostaa joitakin oluita laatikoittain kotiinviemisiksi, vieläpä kohtuullisen edullisesti ja luonnollisesti verovapaana. Asiaa ei liiemmin mainosteta missään, pubin seinällä oli  ainoastaan ruotsinkielinen A4, jossa asia mainittiin. Itse luin tästä mahdollisuudesta Olutoppaan keskustelufoorumilta, joten asia oli tiedossa jo ennakolta. Hinnat ja saatavilla olevat oluet on kysyttävä tiskin takaa ja baarimikko hakee takahuoneesta haluamasi laatikot. Itse havittelin Chimay Blue lootaa, mutta sitä ei valitettavasti täyttä laatikkoa ollut, eivätkä he myy vajaita laatikoita saati yksittäisiä pulloja. Chimayn hinta olisi ollut kuulemma yli 60€, 24 pikkupullon laatikolta, eli n. 2,50€ kipale (vrt. Alkon hinta 3,99€). Olisi se ollut mukava "unohtaa" täysi laatikko viideksi vuodeksi kellariin. Mukaan tarttui kuitenkin seuraavat:


Young's Special London Ale, hyvä vahva ale, josta olen blogiin jutunkin kirjoittanut. 8 x 0,5l laatikko maksoi 19,90€, eli yksikköhinnaksi muodostuu 2,49€ vs. Alkon 3,77€

Franziskaner Hefe-Weissbier, maailmanluokan vehnis. 20x 0,5l laatikon sai hyttiinsä kantaa maksamalla 29,90€, eli 1,495€ per pullo vs. Alkon 3,45€

Kolmas loota, A. Le Coq Porter irtosi järisyttävän halvalla, 20x 0,5l laatikko 19,90€, eli alle euron pullo vs. Alkon 3,07€. Ei ollenkaan paha hinta hyvästä porterista.

Miinuspuolena helvetinmoinen kantaminen, ei mitään kevyintä mahdollista rahtia nimittäin. Onneksi ihmiskunta on kehittänyt niinkin nerokkaita vimpaimia kuin olutkärryt, jotka koituivat aamulla hieman väsyneen blogittajan pelastukseksi.

Niin, talviloma mennä heilahti siinä sitten, mutta Siperia Hanniku ja De Molen Rasputin jäivät maistamatta, vaikka toista aiemmin uhosin. Tehokas talviflunssa vei aivan terävimmän haju- ja makuaistin, joten en lähtenyt näitä herkkuja "tuhlaamaan". Pitää odotella täyttä suorituskuntoa ja ottaa sitten maisteluun, mutta arviot niistä on tulossa kuitenkin, sitten joskus...

Olutarvio: Weltenburger Barock Dunkel

2 kommenttia
 
Barock Dunkel
  • Panimo: Weltenburger
  • Maa: Saksa
  • Alkoholipitoisuus: 4,7% 
  • Saatavuus: Maitokaupat
  • Oluttyyli: Tumma Lager

Joku aika sitten kirjoittelin Weltenburgerin Asam Bockista, joka on loistelias doppelbock. Samalta panimolta löytyy maitokauppavahvuinen Barock Dunkel, jonka päätin ottaa Asam Bockin innoittamana arvioinnin alle. Tyyliltään olut on tumma lager, ei mikään suosikkityylini, sillä mieluummin maistuu hyvä bock tai porter, mutta kyllä tässäkin tyylissä välillä hyviin yksilöihin saattaa törmätä ja tämä Barock Dunkel sellainen ainakin ennakko-odotuksiltaan on, sillä olut on saanut osakseen hyviä arvioita. 

Kauniisti punertavan tummanruskea väri ja runsas hieman saippuakuplaisen näköinen vaahto, joka kestää varsin pitkään. Hieman makean ja runsaan paahteisen maltainen tuoksu, jossa on myös selkeästi limppua ja hieman sitä ihtiään, eli rehtiä lehmänlantaa. Runsaan maltainen, limppuinen ja vain kevyesti makea maku on pehmeä ja maitokauppavahvuiseksi hyvärunkoinen. Kevyesti humalointiakin tulee esille lopussa ja jälkimaku on leipäisen maltainen ja kuivahko. Pehmeä ja keskitäyteläinen suutuntuma, sekä maltillinen hiilihappoisuus takaavat nautittavuuden. Hyvä tumma lager, mutta vain hyvä tumma lager, ei enempää.

Yhteenveto: Porin Leivän limppua ja tummaa paahteista mallasta pehmeästi tarjoiltuna.
Nautintasuositukset: Vain hieman viilennettynä.

KOULUARVOSANA: 8-

Olutarvio: Mikkeller Beer Geek Breakfast

0 kommenttia
 
Beer Geek Breakfast
  • Panimo: Mikkeller
  • Maa: Tanska
  • Alkoholipitoisuus: 7,5%
  • Saatavuus: Alko Arkadia (6,78€ / 0,5l)
  • Oluttyyli: Stout

Oluthörhön aamiainen, jonka kylläkin nautin eilen illalla, pannaan loistavan Nøgne ø:n panimolla Norjassa. Oluen valmistukseen käytetään mm. seitsemää eri mallasta, amerikkalaisia humalalajikkeita (cascade ja centennial), kauraa ja gourmet kahvia. Etiketin kahvipavut kertovat heti mistä on kyse ja kyllähän kahvi aamupalaan ilman muuta kuuluukin. Tätäkin herkkua saa kotiin ostettavaksi ainoastaan Alko Arkadian erikoisvalikoimasta Helsingistä, jossa puolen litran pullolle on hintaa mätkäisty 6,78€, se on mielestäni ihan kohtuullinen hinta tälle, sillä maailmallakin hinnat pyörivät vitosen kieppeillä. Mikkellerin oluet ovat yleensä erittäin hyviä, eikä tämäkään tehnyt poikkeusta sääntöön. Mukavan kahvinen ja täyteläinen stout, joka olutopas.infossa arvostetaan tyylinsä parhaaksi. Siirtykäämme itse arvion pariin.

Musta olut, jonka mokkaisen ruskea vaahto on valtaisa ja meinaa puskea lasin reunoista yli. Laskiessaan vaahto jättää näyttävästi pitsiä reunoille. Huomattavan kahvipapuinen ja paahtunut yleisilme tuoksussa. Tarkemmin nuuhkittuna sieltä seasta löytää hieman suklaata sekä hieman palaneita sävyjä ja alkoholin lämpöä. Kun ottaa nenällään hieman enemmän etäisyyttä lasiin niin erottuu myös kaurapuuroa. Maku on runsaan ja pehmeän paahteinen, myös vastajauhettua kahvia, hieman konvehtimaista suklaata, kevyesti makeutta ja lievä alkoholin potku. Lopussa tasapainottava ja lievän makeuden kuivaksi taittava keskirunsas humalointi, joka kruunaa kokonaisuuden. Jälkimaku on pitkän kahvinen ja humalan katkeruuden sävyttämä. Täyteläinen, pehmeä ja hieman tahmainen suutuntuma. Kerrassaan herkullinen stout, ei näitä sessiossa kaataisi, mutta oiva olut nautiskeluun.

Yhteenveto:  Kuivahko, erittäin paahteinen, kahvinen ja täyteläinen stout.
Nautintasuositukset: Lähes huoneenlämpöisenä.

KOULUARVOSANA: 9

    Avoin kirje Alkolle

    1 kommenttia
     
    Alla olevan avoimen kirjeen lähetin Alkolle palaute@alko.fi osoitteeseen otsikolla "Alko Arkadian paketointi- ja kuljetuspalvelu" torstaina 17.2.2011 noin klo. 20.04. Mikäli olette asiasta samaa mieltä tai edes jotain mieltä niin alle voi kommentoida jos vaikka Alkon edustajat tätä sattuisivat katsomaan. Mahdollinen Alkon vastaus tullaan myös julkaisemaan blogissa jahka sellaisen saan.
    Hei, 
    Tämä on avoin kirje, jonka julkaisen myös blogissani  http://www.reittausblogi.info. Huolenaiheenani on Alko Arkadian paketointi- ja kuljetuspalvelu, johon haluaisin esittää parannusehdotuksen. Ehdotuksen, joka parantaisi asiakkaan mahdollisuuksia saada erikoisvalikoiman oluita lasiinsa pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin (asiakkaalle järkevin kustannuksin). Nykyinen paketointi- ja kuljetuspalvelu antaa näennäisen mahdollisuuden tuotteiden tilaamiseen, mutta kustannukset ovat mielestäni järjettömät ja muodostavat ylitsepääsemättömän kynnyksen tuotteiden tilaamiselle. Noin viiden euron olutpullolle minimissään kahdeksan euron toimituskulu on vain yksinkertaisesti liikaa. Olutkulttuuri edistyy Suomessa yhä nopeampaa tahtia, erikoisuudet kiinnostavat suurempaa osaa kuluttajista ja myös maakunnissa halutaan maistaa kunnon lambicin suloinen happamuus ja tynnyrikypsytetyn imperial stoutin jylhä makumaailma, johon vakiovalikoima ei  tälläkään hetkellä tarjoa mahdollisuutta. Paremman asiakaspalvelun, asuinalueesta riippumattoman tasavertaisuuden ja olutkulttuurin edistämisen nimissä ehdotan seuraavaa:

    a) Uutuustuotteen tulo erikoisvalikoimaan julkistetaan verkossa viikkoa ennen kuin tuote tulee myyntiin. Samalla hetkellä tuote voisi aueta viikoksi asiakkaan tilattavaksi mihin tahansa Alkon myymälään rajoitetulla määrällä, esim. maksimissaan 2 pulloa per tilaus ilmaisella toimituksella.

    b) Jatkuvasti ilmaiset myymäläsiirrot lienevät utopiaa, ymmärrän sen, siksi ehdotankin ilmaisia myymäläsiirtoja esimerkiksi kerrallaan viikon kestävissä ajanjaksoissa neljännesvuosittain. Jaottelu voisi olla vaikka seuraavanlainen:  
    • kevät/pääsiäiskausi
    • kesä
    • syksy/oktoberfest
    • talvi/joulukausi. 
    Eli yksi viikko ilmaisia myymäläsiirtoja per kausi. Asiasta kiinnostuneet asiakkaat ovat kyllä hereillä oikeaan aikaan. Muistaakseni ilmaiset myymäläsiirrot oli viimeksi marraskuussa 2009 ja sen jälkeen on ollut hiljaisempaa.

    c) Mikäli a ja b vaihtoehdot ovat mahdottomia niin paketointi ja kuljetuspalvelun kustannusten järkevöittäminen, max. 2€ / plo ja mahdollisesti paljousalennus, esim. yli 100€ tilaus veloituksetta.

    Olisi mielenkiintoista kuulla, onko asiaan suunniteltu muutosta ja kuulostavatko ehdotukseni teidän näkökulmastanne täysin mahdottomilta. Varmaa kuitenkin on, että palvelun parantamiselle on asiakkaiden näkökulmasta selkeä tarve.

    Ystävällisin terveisin,

    Harri Metsäjoki
    Raumalainen olutharrastaja

    Olutarvio: Weltenburger Asam Bock

    0 kommenttia
     
    Asam Bock
    • Panimo: Weltenburger
    • Maa: Saksa
    • Alkoholipitoisuus: 6,9% 
    • Saatavuus: Alko (3,49€ / 0,5l)
    • Oluttyyli: Doppelbock

    Weltenburger Asam Bock haastaa Olutopas.infossa Ayinger Celebratorin taistelussa parhaan Doppelbock-tyylisen oluen tittelistä. Asam Bock oli jonkin aikaa pois Alkon valikoimista, mutta teki tässä helmikuun aikana onneksi comebackin. Maistoin tätä ensimmäisen kerran syyskuussa 2009 eikä tämä silloin oikein iskenyt. Muistaakseni silloin oli ensimmäistä kertaa harrastuksessa kunnon humalabuumi päällä, eikä tällainen saksalaistyylinen runsaan maltainen, mutta maltillisesti humaloitu olut silloin tuntunut miltään. Nyt on kuitenkin uusintamaistelun aika ja tältä on lupa odottaa paljon, sillä talven aikana on bock-tyyliset oluet maistuneet hyvin, mm. jo aiemmin mainitsemani Ayinger Celebrator ja Stallhagen Julbock.

    Varsin näyttävän näköinen Asam Bock, on tumman punaruskea ja rusehtavalta vaahdoltaan runsas. Hieman makea tuoksu, jossa runsas mämminen ja hieman paahteinen maltaisuus esittää pääosaa. Pieniä sivuosia esittävät tumma hedelmäisyys ja suklaisuus. Runsas ja voimakas tuoksu, jonka lopusta erottaa humalaakin. Todella runsas makean mämminen ja paahteinen maltaisuus, kevyt suklaisuus ja kahvisuus, sekä lämmittävä alkoholin potku ovat täydellisessä tasapainossa oluen pehmeässä maussa. Lopussa tuntuva humalointi, joka vie pitkää jälkimakua kuivempaa, hieman tumman hedelmäistä ja lämmittävää loppua kohti. Suutuntuma on lähes täyteläinen, pehmeä ja maltillisesti hiilihappoinen. Mainio olut! 

    Yhteenveto:  Runsaan maltainen, makean maukas doppelbock. Taattua saksalaista laatua!
    Nautintasuositukset: Vain hieman viilennettynä.

    KOULUARVOSANA: 9

      Olutarvio: St. Bernardus Abt 12

      0 kommenttia
       
      "There is no beer in heaven, so we drink it here"
      -Inscription on the wall of the brew house at La Trappe
      St. Bernardus Abt 12
      • Panimo: Sint Bernard
      • Maa: Belgia
      • Alkoholipitoisuus: 10%
      • Saatavuus: Ulkomailta, olutravintoloista
      • Oluttyyli: Quadrupel

      Tänään lasissa on toista kertaa lyhyen reittausuran ja runsaan maltaisen elämäni aikana St. Bernardus Abt 12. Kyseessä on belgialainen luostariolut joka ei enää vuoden 1992 jälkeen ole ollut virallisesti trappist, sillä panimo ei ole enää luostarin tiloissa, vaan sen lähistöllä. Ensimmäisen kerran nautin tätä viime vuoden huhtikuussa. Tämä pullo joka minulla nyt on käsissäni on samaa erää, parasta ennen 29.10.14, eli luultavasti tällä hetkellä ikää on vuosi ja reilu kolmisen kuukautta päälle, kun viimeksi join reilun viiden kuukauden ikäistä. Toivottavasti tälle olisi käynyt samoin kuin Chimayn Bluelle, josta aiemmin blogissa kirjoitin. Kellarissa on tätä kirjoitettaessa kaksi 0,33-litraista ja kaksi 0,75-litraista ikääntymässä, joten asiaan palattanee vielä myöhemmin uudestaan vintage-raportin muodossa.
      "Tällaista olutta nauttimalla taivaspaikka olisi taatusti varattu noutajan tullessa, pohtii Harkke-täti ja päättää ryhtyä toimeen. Vaikkei toisaalta helvetin syntiset pirskeetkään olisi huono vaihtoehto, alkoholia, lihallisia himoja ja kaiken kukkuraksi siellä voisi olla enemmän tuttujakin..."
      Syvän tummanruskea ja melko niukkavaahtoinen olut. Ohut kerros vaahtoa kestää oluen pinnalla pitkään. Moniulotteinen, pehmeä ja vivahteikas tuoksu, jossa rusinaa, luumuja, pähkinäisyyttä, sekä anismaista alkoholia, hiven lakritsaisuutta ja tuntuvaa yrttisyyttä. Kevyesti makea maku, jossa päällimmäisenä tummia kuivattuja hedelmiä. Mukana myös anista, rusinaa ja yllättävän runsas yrttinen humalointi, joka äkillisesti kuivattaa suutuntuman pitkään ja hieman tahmaiseen jälkimakuun. Suutuntuma on heikoin lenkki tässä oluessa, sillä se jää vain keskitäyteläiseksi ja on hieman turhan hiilihappoinen sekä vaahtoava. Kuitenkin erittäin hyvä olut, jonka suutuntuma toivottavasti pehmenee ja paranee parin vuoden kellaroinnilla.

      Makupaletti muistuttaa jonkinverran Rochefort kymppiä, mutta sen täyteläisyydestä ja nautittavuudesta jäädään jälkeen selvästi. Pitäisi ehkä suorittaa joskus rinnakkainvertailu näiden välillä, mutta antaa kaverusten nyt hetken maata kellarissa ennen sitä. Sen verran vielä, että hollantilainen yrttigouda sopi hyvin tämän St.Bernarduksen kaveriksi. Suosittelen!

      Yhteenveto: Voimakasmakuinen tumma ja vahva belgiale.

      Nautintasuositukset: 12 astetta ja ylöspäin. Kokeile myös juustojen kanssa.

      KOULUARVOSANA: 9

        Olutarvio: Goose Island Bourbon County Brand Stout 2009

        1 kommenttia
         
        Bourbon County Brand Stout 2009
        • Panimo: Goose Island
        • Maa: Yhdysvallat
        • Alkoholipitoisuus: 13,0%
        • Saatavuus: Alko Arkadia (10,00€ / 0,36l)
        • Oluttyyli: Imperial Stout

        Tynnyrikypsytettyjen oluiden parissa puuhastellaan taas. Tämä jenkkiläinen Imperial Stout, joka on valittu olutopas.infon vuosiäänestyksissä vuonna 2009 vuoden tulokkaaksi olutravintoloissa ja vuoden 2010 tulokkaaksi Alko Arkadiassa on bourbontynnyreissä kypsynyt arvostelumenestys. Vitamiineja on rehvakkaat 13%, joten siemailuoluesta on kyse. Tällaiset vahvemmat imperial stoutit sopivat itseasiassa hyvin nautiskeltavaksi tummien suklaiden tai kunnollisen suklaajäätelön kanssa, jolloin suklaa tai jäätelö suorastaan sulaa suuhun, kun siemaisee olutta päälle. Itse nautin eilen tämän herkun ihan sellaisenaan ja vain kevyesti viilennettynä, en tainnut juuri varttia enempää jääkaapissa pitää ja se oli mielestäni riittävästi. Huoneenlämpökin on tälle täysin sopiva. Nauttimani pullo oli pullotettu 10.02.2009, eli parin vuoden ikään hän ehti ennen kuin siirtyi rakkoni kautta kiertoon. Parin vuoden ikäännytys tekee tämän kaltaisille oluille yleensä  vain hyvää, joten oluen ikää ei kannata ostohetkellä säikähtää. Päätin suorittaa ns. old-school arvioinnin ja kaivoin uskollisen reittausvihkon pitkästä aikaa esiin. Tässä viimeisen kuukauden tai kaksi olen arvioinut käytännössä kaikki maistamani uudet oluet suoraan sähköiseen muotoon, mutta nyt päätin kuitenkin sammuttaa himmeää valaistusta ja kevyttä taustamusiikkia lukuunottamatta kaikki sähkövempaimet ja antaa kaiken aikani tälle etukäteisodotuksilta erinomaiselle oluelle. Ja erinomainen se todellakin oli, meni nimittäin suoraan suosikkioluideni joukkoon. Onneksi raaskin törsätä ja hankkia kaksi pulloa kerralla, toinen saa nyt jokusen tovin ikääntyä kellarissa ennen nautiskelua. Tarvitseekohan erikseen sanoa... suosittelen!

        Bourbon County Brand Stout on täysin musta olut, jonka niukka ruskea vaahto katoaa nopeasti. Upea makeanpuoleinen tuoksu, jossa on tynnyrikypsytyksen tuomaa tammea ja vaniljaa Imperial Stouteille ominaisen paahteisuuden ja lakritsaisuuden rinnalla. Lopussa on viskimäisen tymäkkä alkoholin potku ja puumaista humalointia. Yleisilmeeltään makea ja vaniljainen, voimakas tuoksu. Oioioioi... kielen päällä on lähes sanoinkuvaamattomat fiilikset. Maussa on makeutta, paahteista maltaisuutta, vaniljaa, tammea... jylhää ja ISOA meininkiä. Makeus taittuu loppua kohden kuivemmaksi keskirunsaan humaloinnin ja alkoholin lämmittävän potkun saattelemana. Lakritsaisuus ja paahteisuus ovat jälkimaussa pinnalla. Suutuntuma on erittäin täyteläinen, pehmeä ja siirappinen. Olut suorastaan tarttuu huuliin ja kitalakeen ja hei, sehän on okei, sillä maku on tajuttoman hyvä. Upeasti tasapainossa oleva ja suutuntumaltaan loistava olut!

        Yhteenveto: Makeanpuoleinen ja uskomattoman täyteläinen viskitynnyrissä kypsytetty Imperial Stout, hitaaseen nautiskeluun.

        Nautintasuositukset: Lähes huoneenlämpöisenä. Kokeile myös tumman suklaan tai kunnollisen suklaajäätelön kaverina.

        KOULUARVOSANA: 10-

          Olutarvio: Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 18

          0 kommenttia
           
          Ola Dubh Special Reserve 18
          • Panimo: Harviestoun
          • Maa: Skotlanti
          • Alkoholipitoisuus: 8,0% 
          • Saatavuus: Alko Arkadia (9,20€ / 0,33l)
          • Oluttyyli: Old Ale
           
          Skotlantilaisten Harviestounin panimon ja viskitislaamo Highland Parkin yhteistyö on synnyttänyt sarjan Ola Dubh oluita. Harviestoun panee oluen ja Highland Park tarjoaa viskitynnyrit oluen tynnyrikypsytystä varten. Sarjaan kuuluu mm. Special Reservet 12, 16, 18, 30 ja lippulaivana Special Reserve 40. Nimen perässä oleva numero kertoo sen missä tynnyreissä olutta on kypsytetty. Special Reserve 12 on kypsynyt tynnyreissä joissa on aiemmin ikääntynyt Highland Parkin 12-vuotias single malt viski, Special Reserve 16 taas tynnyreissä joissa on aiemmin kypsynyt 16-vuotias viski jne. Tänään maistelussa on sarjan 18, jota ei enää Harviestounin kotisivuilta löydä, eli uutta erää ei tällä hetkellä taida enää olla tulossa. Olutopas.infossa näkyvien saatavuustietojen mukaan Alko Arkadiassa olisi vielä tuollaiset 150 pulloa tätä jäljellä, joten tuskin ihan heti pääsee loppumaan. Eihän se suuri määrä loppujen lopuksi ole, mutta tämä on ollut jo sen verran pitkään valikoimassa, että uutuuksia metsästävät tikkaajat ovat omansa jo hankkineet.

          Siinä tulikin sivumennen mainittua, että nykyään olutoppaasta näkee myös Alkon saatavuustiedot, sekä perus-, erikois-, että tilausvalikoiman tuotteiden osalta (ja vieläpä Alkon luvalla). Alkon sivuista poiketen olutoppaassa on mahdollisuus myös nähdä jonkin tietyn yksittäisen Alkon koko olutvalikoima. Jos haluat esim. nähdä Rauman keskustan Alkon valikoiman, kirjoita oikeassa yläreunassa olevaan pikahakuun Rauma ja valitse tuloksista "Alko Rauma keskusta", sieltä sitten valikoima välilehti auki ja näet kaikki mitä saatavilla on. Varsin käytännöllinen ominaisuus ja paras uudistus jo ennestään loistavassa olutoppaassa pitkään aikaan. Kiitos siitä ylläpidolle.

          Ola Dubhien pohjana on käytetty Harviestounin tunnetun Old Engine Oilin tyylistä alea, joka on sitten, kuten jo mainittua, kypsytetty viskitynnyreissä. Old Engine Oilia olen vuonna 2009 juonut yhden pullon, en kirjoitellut silloin juurikaan arvioita, mutta pisteitä olin antanut olutoppaaseen 36/50, eli varsin hyvä, muttei kuitenkaan timangi.  Kaikki Ola Dubh Special Reservet on numeroitu ja signeerattu panimomestarin ja seisokkimestarin (Master of Wood, heh heh) toimesta. Arkadian erä, tai ainakin oma pulloni, on pullotettu jo helmikuussa 2009, eli ikää on kertynyt Arkadian kirkkaiden ja lämpimien halogeenia alla (ja yllä) jo aika mukavasti. Pitää toivoa, että tuotetta olisi liikkunut, ettei oma pulloni aivan kahta vuotta olisi hyllyssä istunut, sillä oluelle parempi säilytyspaikka on pimeässä ja viileässä. Harrastajat ovat Arkadian valaistusratkaisua Alkon suuntaan kritisoineetkin, mutta ilmeisesti tuotteiden esillepanon näyttävyys ajaa laadun edelle.  En ole mikään suuri viskien ystävä, mutta muutamat maistamani tynnyrikypsytetyt oluet ovat olleet hyviä. Viskeihinkin en ole perehtynyt sen suuremmin, sillä väkeviä muutenkin tulee nautittua todella harvoin. Kenties jotain kunnon mallasviskiä voisi joskus kokeilla. Anyway, pullo on tuossa, mies on tässä ja ajankohta korkkaukseen oiva. Siirrymme siis vihdoin itse asiaan.


          Syvän tummanruskea, lähes musta olut, jonka päälle muodostuu niukasti vaahtoa. Tuoksusta huomaa tynnyrikypsytyksen heti ensinuuhkaisulla, sillä runsas paahteinen maltaisuus ja suklaisuus saavat rinnalleen tammitynnyriä, vaniljaa ja selkeästi viskimäisen alkoholin potkun. Kerrassaan herkullinen ja houkutteleva tuoksu. Maku on hieman makeahko, paahteisen maltainen, kevyesti suklainen ja vaniljainen. Selkeitä viskimäisiä piirteitä löytyy ja luulenkin, että nyt tiedän mitä kuvaus "turpeinen" tarkoittaa, sillä sitä tässä mielestäni on. Jälkimaussa paahteisuus valtaa lisää alaa ja kitalaki kuivuu hieman liitumaiseksi ja puiseksi. Suutuntuma on miellyttävän pehmeä, matalahiilihappoinen ja keskitäyteläinen. Täyteläisyyttä voisi olla enemmänkin, mutta maistuu tämä näinkin. Monipuolinen, imperial stouteja muistuttava olut.

          Yhteenveto: Selkeästi viskimäisiä piirteitä omaava Old Ale, joka kävisi myös kevyestä Imperial Stoutista. 

          Nautintasuositukset: Lähes huoneenlämpöisenä.

          KOULUARVOSANA: 9-

            Hannu tulee, olenko valmis?

            0 kommenttia
             
            Mikä on hintavin olutpullo jonka olet hankkinut? Minulla se on Plevnan Siperia Hanniku, joka on tynnyrikypsytetty version Tamperelaisen Plevnan, eli Koskipanimon loistavasta Siperia Imperial Stoutista. Olut on saanut nimensä jyväskyläläisen olutharrastajan Hannu "hanniku" Nikulaisen mukaan, joka saavutti maagisen 10000:n maistetun oluen rajapyykin 6.5.2010 ja jonka kunniaksi Siperia Hanniku valmistettiin. Olutta saa tällä hetkellä panimoravintolan lisäksi ainakin Alko Arkadian erikoisvalikoimasta, jossa yhdestä puolen litran putelista joutuu pulittamaan 18,21€ - ja tämä on siis tällä hetkeillä kallein hankkimani yksittäinen olutpullo. Tynnyrikypsytyksellä tarkoitetaan sitä, kun valmis olutsatsi varastoidaan kypsymään esim. aiemmin viskitynnyreinä käytettyihin tynnyreihin. Siperia Hannikun tapauksessa lähes normi-Siperia (alkup. reseptiin lisättiin yksi uusi humalalajike) asetettiin kypsymään Jack Daniel's tynnyreihin viideksi kuukaudeksi. Hannu Nikulainen oli käsittääkseni itse ensimmäinen, joka pääsi tätä herkkua maistamaan, tai no, kenties panimomestari joi "kuormasta", mutta kuitenkin. Juhlava seremonia tapahtui Plevnan panimoravintolan tiloissa päivämäärällä 15.6.2010, kuvia on  nähtävissä täällä.

            Ei, tätä kuvaa ei ole dramatisoitu. Tämä on autenttinen tilannekuva olueni varastoinnista ja voittaa Arkadian hehkulamput 6-0.

            Tämän oluen, jos raaskin, ajattelin juuri alkaneen talvilomani aikana maistella ja olutarvion tietysti myös blogiin rustata samalla. Muitakin ns. "isoja" oluita olen säästellyt ajan kanssa nautittaviksi ja lomallahan aikaa on, joten saatan nauttia ja arvioida myös jotkin tai peräti kaikki seuraavista: Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 18, Goose Island Bourbon County Stout, De Molen Rasputin Imperial Stout, Left Hand Imperial Stout (tätä olen maistanut jo aiemmin, yksi suosikeistani) ja Emelisse Imperial Russian Stout.

            Suomea koskevana olutuutisena mainittakoon myös, että Alkoon tulevat kevään ja pääsiäisen kausioluet löytyvät listattuina Olutopas.infon foorumilta. Mielestäni kattaus on varsin tasapaksu ja tylsä. Ainoa valonpilkku, eikä oikeastaan mikään pilkku vaan jumalauta itse aurinko on Schneider-Weissen loistava TAP5 Meine Hopfenweisse, josta blogissa jo aiemmin kirjoitin.

            Pysykää viritettyinä! (Stay tuned!)

            Olutarvio: Lammin Pöllö

            0 kommenttia
             
            Lammin Pöllö
            • Panimo: Lammin Sahti
            • Maa: Suomi
            • Alkoholipitoisuus: 4,5%
            • Oluttyyli:  Perinteinen Ale
            • Saatavuus:  Maitokaupat/Ravintolat (ostopaikka: Ruokapuoti Lumo, Rauma)

            "Lammin Sahti Oy on maamme vanhin toimiva pienpanimo". Näin räväkästi ja informatiivisesti pelin avaa Lammin Sahti Oy:n kotisivujen yritys osio, joka kertoo panimon perustetun vuonna 1985, eli ikää on kertynyt jo 26 vuotta. Rizpekt! Panimo valmistaa sahdin lisäksi myös oluita ja siidereitä, sekä tilauksesta alkoholitonta sahtivierrettä. Panimon tuotteista tänään maistellaan siis Pöllö-juhlaolutta, jota saa Käki-katajaoluen tapaan monista Keskon ruokakaupoista ja yleensä varsin sopivaan karvan yli kahden euron hintaan. Tämä olutarvio panimon Pöllö oluesta on kirjoitettu 7.1.2011, jolloin ensimmäistä kertaa sitä maistoin.


            Pöllö on kuparinruskea, kirkas ja niukkavaahtoinen olut. Tuoksu on kevyen maltainen, hieman hedelmäinen, katajainen ja ehkä hieman tunkkainen lopuksi, mutta silti hyvä tuoksu. Maku on kevyen maltainen, miellyttävästi katajainen ja hyvällä tavalla puinen, hieman hedelmäisyyttä. Yleisilme kuivahko, ei kovin makea. Mukavasti ruohoista ja puista humalointia lopussa, jälkimaku pitkähkö ja kuiva. Suutuntumaltaan matalahiilihappoinen ja kevyt, ei kuitenkaan vetinen. Miellyttävä uusi tuttavuus.
            Yhteenveto: Kuiva, hyvällä tavalla hienostunut ja samalla hyvin suomalainen. Ei pöllömpää!
            Nautintasuositukset: Lähes jääkaappikylmänä.

            KOULUARVOSANA: 7½

              BrewDog x 3

              0 kommenttia
               
              BrewDog
              Skotlannin suurin itsenäinen panimo. Perustettiin vuonna 2006, ensimmäinen olut tuli myyntiin huhtikuussa 2007. http://www.brewdog.com/

              Session oluet:

              77 Lager
              • Alkoholipitoisuus: 4,7% 
              • Saatavuus: Maitokaupat
              • Oluttyyli: Pils
              Trashy Blonde
              • Alkoholipitoisuus: 4,1% 
              • Saatavuus: Maitokaupat
              • Oluttyyli: Golden/Blond Ale
              Alpha Dog
              • Alkoholipitoisuus: 4,5% 
              • Saatavuus: Maitokaupat
              • Oluttyyli: Bitter 


                BrewDog on skotlantilainen vaihtoehto/punk-panimo (omien sanojensa mukaan), joka on viime vuosina saanut varsinkin Euroopassa jalansijaa yhtenä puhutuimmista uuden aallon panimoista. Panimolta lykätään ulos jos jonkinnäköistä tuotetta harva se kuukausi, mutta pysyvästi valikoimiin on jäänyt vain osa. Olen ymmärtänyt, että panimo myy suurimman osan oluistaan Briteissä ja Ruotsiinkin viedään suuria määriä. Suomesta BrewDogilta on aiemmin ollut saatavilla Alkon vakiovalikoimasta Punk IPA, joka taitaa olla panimon myydyin olut ja Rip Tide Imperial Stout sekä Alko Arkadian erikoisvalikoimasta viskitynnyreissä kypsytetty Paradox Isle Of Arran Imperial Stout. Yhä saatavilla on Tokyo*, joka on yhä vahvin olut (18,2%) jota olen maistanut, sitä saa vain Alko Arkadiasta. Edellä mainittujen lisäksi olen panimolta maistanut vielä Hardcore IPA:n, jonka "omatuontina" Saksasta hommasin. Kaikki nämä ovat olleet varsin hyviä ja Tokyo* ja Paradox jopa erinomaisia, joten odotuksia on tämän iltaisellekin maistelulle kertynyt jonkin verran. Tokyota ja Paradoxia minulla on kumpaistakin kaksi pulloa kellarissa ikääntymässä ja Rip Tidea taitaa olla kolme, joten niistä kenties myöhemmin lisää. Tokyo* on Reittausblogissa jo "esiintynytkin", se oli itseasiassa ensimmäinen olut, jonka blogiin arvioin. Jutun voit lukea täältä: http://reittausblogi.blogspot.com/2010/08/brewdog-tokyo.html


                Tänään maistelen kolme BrewDogin maitokauppavahvuista tuotetta, jotka löysin Kampin K-Supermarketista taannoisella Hesan reissullani. Lasiin kaatuvat 77 Lager, joka on tyyliltään Pils, Trashy Blonde, joka on ylläripylläri Blond Ale ja Alpha Dog, joka edustaa Bitter-tyyliä. Ilahduttavasti hinnat pyörivät maitokaupoille alhaisessa alle neljän euron hintaluokassa. Kyllä, alhaisessa... ja hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi. Asia on vakava. Vakavia eivät sen sijaan ole Brewdogin etiketit, joissa herjataan mauttomia massalagereita ja lampaiden lailla käyttäytyviä kuluttajia mitä erikoisemmin tavoin. Osa tykkää osa ei, mutta tiettyyn porukkaan tuntuu uppoavan, imago toimii ja oluet menevät kaupaksi. Itse kuulun siihen porukkaan, jota nämä lähinnä hymyilyttävät. Less selitys, more beer, sanoi omantunnon ääni ja päätin korkata ensimmäiseksi 77 Lagerin.


                77 Lager: Kirkas, kullankeltainen olut, jonka vaahto on melko vähäinen, mutta ohut kerros kestää oluen pinnalla pitkään. Tuoksu on vaalean maltainen ja hieman aromaattisesti rapsakan ruohoinen. Pientä vihannesmaista tunkkaisuuttakin tulee tuoksun loppupuolella esiin, eli täyteen raikkausasteeseen ei ylletä. Maku on vaalean maltainen, mukavan rapsakasti ruohoisen humaloitu ja lopuksi hieman sitruunaisen hedelmäinen. Pitkässä jälkimaussa on hieman greippistä happamuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin raikas, mitään ylilyöntejä humaloinnin suhteen ei tällä kertaa ole havaittavissa, vaan Brewdog on pannut tasapainoisen oluen, jossa on prosentteihin nähden hyvä mallasrunkokin. Ei mitään uutta ja ihmeellistä auringon alla, mutta nautittava ja sessiokäyttöön sopiva olut. Ei muuta kuin 6-pack pahveihin ja hinta kahdeksan euron pintaan, kitos!

                Niinhän siinä yleensä käy, että ensipuraisun jälkeen alkaa kiinnostus lisääntyä seuraavan oluen lisäksi yhä enemmän vastakkaisen sukupuolen suuntaan, tuo pitkähkö kaula ja nuo tasaisen pyöreät muodot, aiaiaiai... Oli saatava ensin blondia ja sen jälkeen koiraa! OMFG.


                Trashy Blonde: Vaalean kuparinen, kirkas ja runsaasti kestävää sekä pitsiä jättävää höttöistä vaahtoa kaataessa muodostava olut. Tuoksussa on runsaasti sitrushedelmäistä ja greippisen hapanta humalointia, vehreää kaislaa/olkea (kyllä, eka kerta kun tällaisen tuoksun löydän), sekä eksoottista hedelmäisyyttä näiden taustalla. Maku on hieman makeahkon maltainen ja todella voimakkaasti aromi-, sekä katkerohumaloitu. Humalat tuovat sitruksista ja greippisen hapanta hedelmäisyyttä makuun ja lopuksi myös hieman kissanpissa-efektiä. Katkeruutta on runsaasti, se ei sinänsä haittaa, mutta suutuntuma on myös, ehkä osin katkeruudesta johtuen, karkeahko. Runsas hiilihappoisuus ei ainakaan paranna asiaa. Harmittavasti tuoksussa esiintynyt eksoottinen hedelmäisyys jää maussa jonnekin humalavyörytyksen alle, enkä sitä kykene havaitsemaan. Jälkimaussa pääasiassa greippisen hapan humalointi taipuu myös ruohoiseen suuntaan ja osittain kuivattaa suun. Tällä kertaa tuoksu oli parempi kuin maku. Ei makukaan huono ole, mutta huomattavasti tuoksua yksiulotteisempi ja tasapainottomampi. Humalanannostuslapion (tämä on oikea sana, eikö?) voisi vaihtaa kertaluokkaa pienempään tätä pannessa.

                Blondi otettu, olipa yllättävänkin säserä! Vielä koira jäljellä...


                Alpha Dog: Tumman ja punertavan kuparinen väri ja todella mittava, sekä reilusti pitsiä jättävä vaahto. Ulkonäkö on kunnossa. Tuoksu on makeahko, karamellinen mallas sekä marjainen, hieman hapan hedelmäisyys ovat pinnalla ja taustalta iskee keskirunsas humalointi pienin toffeisin viboin. Aivan tuoksun alusta saattaa aistia myös ripauksen ruskeaa sokeria. Myös vihannesmaisuutta selvästi tuoksun lopussa. Maku on karamellisen maltainen. Makeahko aluksi, mutta myös happamuutta löytyy ja marjaisuutta, sekä huomattavasti vihannesmaisuutta. Humalointi jää hieman pliisuksi, eikä onnistu pienen katkeron lisäksi juuri säväyttämään. Suutuntuma on aavistuksen ohut ja hieman jopa vetinen. Tämä oli oikeasti melko huono, en osta toiste.

                Tämä koira ei ainakaan purrut tai jos puri niin esitys oli hampaaton. Suorastaan luokaton esitys, en odottanut tällaista BrewDogilta. Onneksi ei ole pakko ostaa toiste. Ennakko-odotuksista poiketen 77 Lager oli session paras olut, Trashy Blonde tuli hyvänä kakkosena ja Alpha Dog jäi reilun poronkuseman verran jälkeen muista. En huomannut mitään selkeää "panimon makua", joka olisi esiintynyt kaikissa oluissa, vaan jokainen esiintyi omilla vahvuuksillaan. 77 Lageria voin suositella ihan puhtaasti sessiokäyttöön ja sauna- tahi ruokajuomaksikin. Trashy Blonde on oiva valinta humalahampaan kolotukseen, vaikka valitsisin ennemmin vaikka Huvila H.O.D.A:n, joka on samankaltainen, mutta parempi. Alpha Dogia suosittelen maistamaan, vaikken itse siitä pitänytkään niin on sille kelvollisiakin arvioita annettu. Kippis, arvon lukijat!

                KOULUARVOSANAT:
                77 Lager: 8-
                Trashy Blonde: 7½
                Alpha Dog: 6-