Sitten kevyeen kesäillan sessioon Mäkisen Mjölnir, joka on tammilastuilla kypsytetty Imperial Stout. Alla tuttuun tapaan koko resepti:
Mjölnir
Imperial Stout
Recipe Specs
----------------
Batch Size (L): 24.0
Total Grain (kg): 12.700
Total Hops (g): 160.00
Original Gravity (OG): 1.086 (°P): 20.7
Final Gravity (FG): 1.013 (°P): 3.3
Alcohol by Volume (ABV): 9.52 %
Colour (SRM): 47.7 (EBC): 93.9
Bitterness (IBU): 108.4 (Average)
Brewhouse Efficiency (%): 47
Boil Time (Minutes): 60
Grain Bill
----------------
5.000 kg Pale Ale Malt (39.37%)
2.000 kg Rye Malt (15.75%)
1.200 kg Muscovado sugar (9.45%)
1.000 kg Cararye (7.87%)
1.000 kg crystal 300 (7.87%)
1.000 kg Flaked Corn (7.87%)
0.700 kg Beech smoked barley malt (5.51%)
0.500 kg viking munich (3.94%)
0.200 kg Chocolate (1.57%)
0.100 kg Black Malt (0.79%)
Hop Bill
----------------
20.0 g Magnum Pellet (12.5% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (0.8 g/L)
40.0 g Warrior Pellet (15.8% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (1.7 g/L)
50.0 g Chinook Pellet (11.4% Alpha) @ 10 Minutes (Boil) (2.1 g/L)
50.0 g Chinook Pellet (11.4% Alpha) @ 5 Minutes (Boil) (2.1 g/L)
Misc Bill
----------------
20.0 g Juniper Berries @ 0 Minutes (Mash)
24.0 g Juniper Berries @ 20 Minutes (Boil)
Single step Infusion at 66°C for 90 Minutes.
Fermented at 20°C with WLP050 Tennesee whiskey yeast
Aged on oak chips for ~2 weeks
Musta ja melko iloisesti vaahtoava olut. Tekijä varoittelikin, että pientä pullokäymistä on pitkässä kypsytyksessä ehkä tullut, mutta tavara pysyi kuitenkin siististi pullossa. Tuoksu on runsas - siinä on kahvimaisuutta, kandisokeria, tammilastua ja hieman sellaista turvemaista savuisuutta. Runsas humalointi myös kutittelee taustalla ja alkoholin noste nousee sieraimiin tulevaa enteillen. Maku on myös voimakas ja runsaan katkeroitu. Anteeksi ei pyydellä vaan aistimuksia tuutataan täysillä ja laajalla rintamalla. Maku on enemmän viskimäinen kuin tuoksu ja vaniljaisia tammipuun aromeitakin löytyy kylkeen - bourbonia ja edelleen sitä turvemaista savuisuutta. Kahvipöydän antimet on kerätty pois ja tilalla on nyt lakritsaisempaa, suolaisempaa ja runsaamman paahteista tarjontaa. Katkero tulee keskivaiheilta mukaan ja yltyy nopeasti vimmaiseksi tykitykseksi, joka ei laannu ihan hetkeen. Makumaailma on sellainen, että oluen voisi nimetä Oak Aged Imperial Triple Black IPAksi ja hörhöjä kertyisi panimon ovelle jonoksi asti ostamaan ylihintaiset pullot veks - jos siis olisi se panimo ja ne ulosmyyntioikeudet. Suutuntumaltaan olut on melko runsas, mutta vahvuudesta ja katkeruudesta johtuen ei kuitenkaan turhan makea. Hiilihappoja on osin yllättävästä pullokäymisestä johtuen hieman korostetusti, mutta niistähän nyt selvitään pienellä pyörittelyllä. Olipa jykevä kokonaisuus, tykkäsin kyllä! Ei ihan kuitenkaan sellaista jokapäiväistä juontiolutta, vaan enemmän sitä harvojen ja valittujen hetkien spesialiteettia. Tietojeni mukaan Mäkisellä on jo kypsymässä vieläkin vahvempi tykitys nimeltään Ragnarök. Mikäs siinä takoessa kun rauta on kuumaa!