Rööperin Ipaattori vs Green Flash West Coast IPA

Reittausblogi esittää / förevisar:  

Rööperin Ipaattori vs Green Flash West Coast IPA

Tänään on vuorossa runsaamman puoleisesti humaloitu kaksintaistelu kotioluen ja kaupallisen tuotoksen välillä. Helsingissä valmistettu kotiolut Rööperin Ipaattori haastaa IPA-tyylin arkkityypin Green Flash West Coast IPAn, joka valmistetaan Kalifornian San Diegossa.

Rööperin Panimo on Kalle Åströmin kotipanimo, josta voit lukea lisää Kallen omasta Ohraakkeli olutblogista. Mies vaikuttaa tällä hetkellä jenkeissä, joten viimeisimmät blogipostaukset ovat hyvinkin mielenkiintoisia raportteja rapakon takaa - kannattaa tutustua. Valmistus tapahtuu "oikean panimon" tapaan itse mäskäämällä ja laitteistot vaikuttavat olevan pitkälti itse väsättyjä.

Ipaattori lähtee kaksintaisteluun puolellaan selkeä tuoreusetu, sillä se on pantu 9.4.2013. Green Flash West Coast IPA, joka juuri tuli Alkon valikoimiin, lienee pantu jo vuosi sitten. Sitä oli aiemmin Alko Arkadian erikoisvalikoimassa ja nyt foorumiraportit kertovat, että pullon parasta ennen päiväys, 04/2014, on sama kuin Arkadian pulloissa aikanaan. Maahantuoja lienee lätkäissyt päiväyksen kahden vuoden päähän, eli olut olisi valmistettu jo huhtikuussa 2012. Tällä saattaa olla isokin merkitys tällaisen humalaan panostavan oluen tapauksessa - humalahan on parasta tuoreeltaan ja erityisesti aromipuoli saattaa kokea kovan inflaation ajan saatossa.

Speksien puolesta kamppailu on tasainen. Ipaattori tarjoaa 111 IBUn katkerotykityksen ja 6,8% vahvuuden. Hekumaan johdattelevat humalalajikkeet ovat Pacific Gem, Motueka, Hallerthauer Hersbrucker, Riwaka, Cascade ja Southern Cross. Monipuolinen kattaus maapallon eri laidoilta. Green Flash West Coast IPA tykittää 95 IBUn voimalla ja vahvuutta sillä on 7,3%. Humalajikkeissa luotetaan jenkkiläisiin - Simcoe, Centennial, Columbus ja Cascade. Varsinainen all-star kentällinen siis.

Korkkaan molemmat oluet samaan aikaan, maistelen ne rinnakkain ja arvioin Olutoppaassa käytetyllä 5-50 pisteen asteikolla.

Iparaattori kahdessa ja Green Flash yhdessä lasissa

Ensimmäisenä korkkautuu Ipaattori ja onneksi ensimmäisenä. Olut nimittäin vaati kaksi lasia, muuten olisi tullut osa pöydälle. Vaahtoavuus oli siis jonkin verran runsasta, vaikka pullo oli reilut kaksi vuorokautta jääkaapissa levännyt. Nyt sattui onneksi olemaan kaksi lasia käsillä silloin kun niitä tarvittiin. Green Flashille jouduin sitten hakemaan oman lasinsa vielä lisäksi.

Ipaattori on samea ja väriltään tummankuparinen. Vaahdon ryöpytessä tietysti osa hiivoistakin kaatui varmasti mukaan ja lisäksi sakan mukana näkyy tulleen kuivahumaloinnissa käytettyjen humalien partikkeleitakin, jotka hiljalleen leijailevat lasin pohjaa kohti. Tätä samaa on ollut omissa kotioluissanikin. Käytän arvioinnissa nyt sitä lasia johon ensimmäiseksi kaadoin ja jossa on vähemmän hiivahöttöä mukana. Green Flash taasen on kirkkaamman kuparinen, utuinen ja vaahdoltaan tiivimpi. Pisteet Ipaattorille 3 ja Green Flashille 4.

Tuoksussa Ipaattori hurmaa monipuolisella ja lujaa iskevällä humalavallilla. Siinä on aivan aluksi mangomaista eksoottista pehmeyttä ja sitten voimakkaan mäntyistä, tuoreen neulasmaista ja pihkaista tuntumaa ja lopuksi vielä sitruksista sekä greippistä huumaavan voimakasta humalointia. Mallaspohjasta on turha sanoa mitään, sillä nenäkarvat ovat vieläkin erektiossa tuon humalaisuuden jälkeen ja aika lähellä on ettei olisi joku muukin (onneksi tämä ei ole videoblogi). Selkeästi tuoretta, aivan todella aromaattista meininkiä. Eniten mieleen tulee Alkon viime vuoden jouluolutvalikomaan kuulunut Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas. Välillä käydään aika lähellä tietynlaista "ylihumaloinnin" rajaa, sillä sekaan hiipii hieman ruohoisuutta ja yrttisyyttä, mutta ne eivät kauaa paletissa viivy, vaan korvautuvat nopeasti hedelmäisillä vivahteilla. Green Flashin tuoksu on aivan eri maata. Siinä voimakas karamellimaltaisuus ottaa aluksi runsaasti jalansijaa ja vasta myöhemmin esiin astuu hieman eksoottista hedelmäisyyttä sekä tuttua jenkkityylin sitrushedelmäisyyttä. Ei ollenkaan niin iskevä ja huumaavan humalainen vaan enemmän maltaisuuteen ja aromihumalointiin panostava tuoksu. Ero oluiden tuoreudessa tulee esiin selvästi. Pisteet Ipaattorille 9 ja Green Flashille 7.

Ipaattorin maku alkaa karamellimaltaisena - ai, kyllä tässä mallastakin on! Nopeasti kuitenkin voimakas katkero, sitrushedelmien suuta supistava kirpeys ja havuinen sekä hieman neulasmaisen pisteliäs humalointi ottavat vallan. Katkero vielä voimistuu loppua kohti, ollen lopussa jo todella voimakas ja hieman jopa mentholimaisen tuntuinen. Jälkimaussa esiin nousee hieman lääkemäistä yrttisyyttä ja ruohoisuutta. Aika kuiva loppuveto, jonka katkero syleilee kieltä pitkään. Maku ei ole aivan niin aromaattisen hedelmäinen kuin tuoksu, mutta katkerossa todellakin löytyy! Tässä välissä on pakko ottaa vettä ja melko runsaastikin, jotta saa kielen resetoitua. Green Flash on makeampi ja karamellisempi sekä toffeinen - ero on todella huomattava. Humaloinnilla kestää hetki laskeutua kielen päälle, mutta kun se tulee, niin on siinäkin voimaa! Aromaattisuus sen sijaan on selkeästi kateissa eikä tuoksun hedelmäisyydestä ole paljoakaan jäljellä. Humalointi on enemmänkin yrttistä ja hedelmäiset sävyt yrittävät sieltä jostain taustalta esiin, siinä kuitenkaan kovin hyvin onnistumatta. Ero tuoreudessa tuntuu jälleen selkeänä. Miten sitä onkaan niin vaikea havaita ilman että maistelee oluita rinnakkain? Pisteet Ipaattorille 8, Green Flashille 7.

Suutuntuma on Ipaattorissa keskitäyteläinen ja melko maltillisen hiilihappoinen - kovimmat hapot tietysti lähtivät alun vaahtoryöpyssä. Varsin miellyttävää ja katkerot pitävät huolen siitä, ettei suu pääse tahmaamaan. Green Flash on hieman yli keskitäyteläisen ja hieman Ipaattoria runsaammin hiilihappoinen, joskin silti hieman alle keskiverron. Molemmat miellyttäviä. Pisteet tasan, molemmille 4. 

Kokonaisuutena Ipaattori on selkeästi parempi - osan siihen tekee ilman muuta sen ylivertainen tuoreus Green Flashiin verrattuna. Ipaattori on tasapainoinen kokonaisuus, jonka tuoksu on aivan upea ja monipuolinen. Maku ei ole aivan niin monipuolinen, mutta se katkeron syleily... tuore humala kietoutuu kielen ympäri eikä päästä irti. On se hekumaa veljet ja siskot, on se hekumaa! Kokonaisuudesta vahva 17 Ipaattorille - aivan huippuoluesta on siis kyse. Tällaista en ole päässyt oikein kunnolla aiemmin maistamaankaan, vaikka monet tuontioluet ovat päässeet lähelle, niin harvemmin ne näin tuoreita ja iskeviä ovat olleet. Yksi Ipaattoria vielä kovempi tulee mieleen ja se on tietysti legendaarinen NIPA, eli Nøgne Ø India Pale Ale. Green Flashin kokonaisuus on varsin nautittava, mutta selvästi erilainen ja jo myös jo selvästi seniori-ikäinen, valitettavasti. Tekisi mieli antaa 15, mutta annan kuitenkin 14, koska ero on niin merkittävä. 

Lienee jo arvion perusteella sanomattakin selvää, että Ipaattoria eivät vaivanneet mitkään laatuongelmat, eli Kalle on selvästi panomiehiä. Vielä jäi kaksi, tämän jälkeen entistä kutkuttavampaa, Rööperin Panimon olutta kaappiin. Niistä lisää myöhemmin. Olipahan elämyksellinen ja opetuksellinenkin sessio jälleen kotioluen parissa. Tuoreus, se on kova sana, nyt sen viimeistään kunnolla ymmärtää.  

Pisteytys

Ipaattori / Green Flash

• Tuoksu 9 / 7
• Ulkonäkö 3 / 4
• Maku 8 / 7
• Suutuntuma 4 / 4
• Yleisvaikutelma 17 / 14

Aistiarviot

• Makeus 4 / 5
• Katkeruus 9 / 7
• Happamuus 4 / 3
• Täyteläisyys 5 / 6

Kokonaispisteet: 

Ipaattori 41/50 

West Coast IPA 36/50