Saisonkesä 2019: Open Water / Ægir / Fuller's & Manchester Marble

Saisonhuuma jatkuu, eikä loppua näy. Tai itse asiassa näkyy jossain kuudenkymmenen paremmalla puolella, mutta tässä vaiheessa mennään "vasta" viidenkympin yli, joten ei mietitä sitä vielä. Homman ideahan oli haalia ja maistaa kesällä mahdollisimman monta tai niin monta kuin on mielekästä erilaista varianttia akselilta saison/farmhouse ale/belgi blonde.

Open Water Brewery Farmhouse
6,5% | Maltaat: Pale Ale, Wheat | Humalat: Azacca, Amarillo, Cascade

Koko setin saison numero 50! Sameahko, kultaoranssi ja vaahdoltaan runsas olut tältä nuorelta ahvenanmaalaispanimolta. Käsittääkseni myös ensimmäinen olut, jonka panimolta pääsen maistamaan. Ostin tämän Viking Gracen myymälästä. Tuoksu on runsaan mausteinen, mutta raikas, ”belgihedelmäinen” ja mukavasti aromihumaloitu uudemman tyylisuunnan mukaan sitrushedelmäisin lajikkein. Hyvä raikkaus ja yleisilme tuoksussa - häviää hieman intensiteetissä Boulevardin Tank 7:lle, mutta paljon samaakin tuoksussa on. Hienoa! Maussakin on aito belgityylinen iskevyys aina tuntuvasta katkerosta, saisonhiivan mausteisuudesta, kuivuudesta ja runsaista hiilihapoista lähtien. Kaikki tyylille tärkeät elementit löytyy ja jenkkihumalien aromaattinen lisäsäväys tuo vielä ekstraa päälle. Hiiva on kuitenkin tässäkin se päätähti, niin kuin saisonissa pitääkin. Erinomaiset mausteiset esterit ja kuivaksi käytettynä - ei nössöilyä eikä pliisuilua havaittavissa! Säväyttävä ensikosketus Open Water Breweryyn. Kärkipäätä ehdottomasti!

Ægir Sorachi Saison
5,1% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, humala, hiiva | Kuivahumalana Sorachi Ace

Norjalaispanimon saison on roikkunut Alkon listoilla jo pitkään ja parasta ennen päiväyskin koittaa jo lokakuussa. En tiedä päiväyksen pituudesta, mutta monella ”standardimittaisella” päiväyksellä ikää jo olisi, eikä se kuivahumaloidulle oluelle yleensä hyvää tiedä. Tilasin oluen Alkon verkkokaupasta, joten päiväystä ei ostotilanteessa pystynyt tarkistamaan. Olut on pakattu 360° tölkkiin josta aukeaa koko kansi, mutta kaadetaan nyt kuitenkin lasiin. Taitaa muuten olla eka kotona nautittu tölkkisaison tässä jo varsin mittavaksi paisuneessa epistolassa. Tölkkihän prätsähtää iloisesti auki ja se näkyy tummina täplinä aina maistajan harmaassa hupparissa asti. Lasiin kaatuu runsaan vaahtoavaa sameahkoa ja väriltään oranssihtavaa olutta. Tuoksu on nyt sitä ehtaa Sorachi Acen lempinimeä, eli tilliä, ja se on sitä voimakkaasti. Jopan hieman herneenpalkomainen aromi, mutta siis todella todella tillimäinen. Vähän suolaa tykö ja tällä voisi maustaa lohen ja lopun voisi käyttää kastikkeena. No, maku sen sijaan on oikeasti hyvä. Kuivakka, limemäinen, kunnolla katkeroitu ja toki etenkin loppuvedossa varsin tuntuvan tillimäinen. Raikas, melko kuiva, mausteinen ja pureva. Sellainen kuin saisonin mielestäni pitääkin. Mutta on tuo tillimäisyys silti melko härskiä, ei Lindenin Pi.La Farmhouse Alessa koskaan tällaista ollut, vaikka Sorachi Acea siinäkin käytettiin - ehkä sitä tulee näin voimakkaasti vain kuivahumaloidessa? Joka tapauksessa nautittava olut ja toimii erityisesti tässä vaiheessa tällaista rupeamaa virkistävänä poikkeuksena. Ei tästä silti itselleni ikivihreää suosikkia muodostuisi, joten ei kärkipäähän, mutta hyvää keskikastia. Samalla pohjalla, mutta ”normaalein” humalin ehkä yltäisi korkeammallekin. Oli kuitenkin omalla tapaa elämyksellinen näin ja varmasti muistan tämän pitkään.

Fullers & Friends New Zealand Matariki Saison
5,8% | Mallastettua ohraa, ruista ja vehnää | Neljää eri Uusi-Seelantilaista humalaa | Valmistettu yhdessä Manchester Marble Breweryn kanssa

Kultaoranssi ja mukavasti vaahtoava olut, jonka sekaan laskeutuu leijailemaan pieniä, otaksun, hiivapartikkeleita. Tuoksu on runsaan hedelmäinen limemäisine, sitruksisine ja peräti kypsän kiivimäisine aromeineen. Belgihiiva tuntui hieman mausteisena ja yleisenä kuivakkana raikkautena. Käymisaste siis lienee saisonhiivalle ominaisen korkea. Pelkkää posia tähän asti. Maku on aluksi pehmeän ja monipuolisen hedelmäinen, mutta keskivaiheilta loppuun belgityyliin tykisti kuivuva ja katkeruudeltaan iskevä. Loppuveto on kuivahko ja greippimäisen karvas. Hienot hedelmät ja ihan maittava katkeruuskin on tähän saatu. Ajoittain muistuttaa jopa joitain belgi-ipa virityksiä, mutta ihan kunnon saisonmaisin hiivan esterein. Tykkään todella paljon. Paljon voimakkaammin modernin aromihumaloitu kuin lähes kaikki aiemmista, mutta silti myös katkera ja myös saisonhiivainen. Kaikkea löytyy sopivasti ja tasapainokin on ehkä hieman epäfullersmaisesti katkeramman ja kuivakamman puolella. Kärkipäähän!

Maistettujen kokonaismääräksi nousee siis 52 eri olutta ja ne jakaantuvat seuraavasti. Kärkipäässä 20, keskikastissa 27, kehnommissa 2 ja spesiaaleissa 3.

Fiilispohjainen ranking (oluet kategorioiden sisällä maistamisjärjestyksessä)

Kärkipäätä:
Het Nest Koekedam (Queen of Diamonds)
Moose On The Loose Hop Moose Series Hopson

Sonnisaari Kellopeli Mandariini

Saison Dupont

Belgoo Saisonneke Extra

Kapittel Watou Blond
Dupont Moinette Blonde

Beer Hunter's Mufloni Saison de Randonneur