Saisonkesä 2019: Hof ten Dormaal / St. Feuillien / De Dolle

0 kommenttia
 
Ja taas mennään. Uusi hallituspohja alkaa muotoutumaan ja ainakin alkoholipoliittinen alamäki jo häämöttää, joten nyt on korkea aika tykittää lisää saisonia suoneen. Viimeksi päästiin kokonaislukemaan 12 kpl ja nyt kolme lisää.

Hof ten Dormaal Saison
5,5% | Vesi, ohramallas, vehnä, humala, sokeri, hiiva



Melko kirkas, kultainen ja vaahdoltaan hetkisen kestävä olut. Maltainen tuoksu ei oikein nouse siivilleen. Omenaisuutta ja hunajaa on, mutta jotenkin valjusti, eikä hiivasta tunnu irronneen oikein kunnolla mitään ”saisonmaisuutta”. Maussa sama toistuu, päämakuina on omenaisuutta ja aivan tarpeettoman runsasta maltaan makeutta. Loppuvetoon kertyy sentään katkeroa ja jonkin verran mausteista purentaa, muuten olisi ollut ihan omppupomppua. Don’t hassle with the hof, niin kuin sanotaan - tervemenoa suoraan Bryggeri Saisonin kaveriksi alakertaan.

St Feuillien Saison
6,5% | Sisältää ohramallasta ja lakritsia | Kuivahumaloitu



Oranssihtava, vaahdoltaan ikuinen olut. Tuoksu tarjoaa mukavan intensiivisesti sekä hedelmäisyyttä, että mausteisuutta. Saisonhiiva on ollut aktiivinen, eikä humalaakaan ole unohdettu. Lakritsi erottuu myös, mutta se olisi itselläni mennyt kyllä hiivan tuottamana käymisaromina läpi, ellen olisi etiketistä sitä lukenut käytetyn. Maku on niin ikään huippuluokkaa. Terävä heti aloituksesta jälkimaun tuntuvaan katkeruuteen asti. Hedelmäisyyttä on raikkaasti, pippurisuutta loppuun ja jälkimaussa lakritsia muun mausteisuuden joukossa. Terävyys tai sellainen tietynlainen iskevyys tässäkin huippusaisonissa on se viehättävin tekijä. Ihana juotavuus ja raikkaus alusta loppuun saakka. Mikään osa-alue ei kyykkää vaan kaikki on kohdillaan. Huippuunsa hiottu!

De Dolle Lichtervelds Blonde Extra
9% | Vesi, mallas, humala, hiiva



Blondean taas tarjolla ja nyt vieläpä extra-liitteellä ja näemmä extra-vahvanakin. En tilaillessa paljoa speksejä katsonut, sen kuin kliksuttelin koriin vaan, onhan kyse kuitenkin aina huikean De Dollen oluesta. Ja katsokaa nyt tuota kaulan rusettia, on se aina niin huikea. Idea rusettiin on saatu luultavasti ihan selvin päin. Kirkas kultainen olut ja jälleen ikuisella runsaalla vaahdolla. Tuoksu on tripelmäisesti hunajainen, hieman ”belgihedelmäinen”, mausteinen ja lämmin. Ei sellaista iskevää aromaattisuutta, vaan enemmänkin sellaista vahvuuden tukahduttamaa kuivattua hedelmäisyyttä. Suutuntuma on tässäkin kuiva, mutta runko kuitenkin ihmeellisesti kantaa vahvuuden melko hyvin. Duvelmaista juotavuutta, mutta pienellä lisälämmöllä, joka nyt ei Suomen toukokuussa (+6 astetta) välttämättä huonokaan asia ole. Maut ovat hyvin yksinkertaisia. Lähinnä viljaisuutta, pientä mausteisuutta, kuivattuja hedelmiä ja napakka katkero loppuun. Ei hullumpi blonde, mutta toki vahvuudestakin johtuen jo lähempänä tripeliä kuin saisonia. Keskikastiin. 

Se olisi 15 saisonia/farmhousea/blondea täynnä. Lisää ensi jaksossa!

Fiilispohjainen ranking

St. Feuillien Saison

Varsin jees:
De Dolle Lichtervelds Blonde Extra

Vähän kehnommat:
Hof ten Dormaal Saison 

Spesiaalit:  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.