Oude Gueuze Tilquin à l’Ancienne
Panimo: Gueuzerie Tilquin, BelgiaOluttyyli: Lambic (Gueuze)
Alkoholipitoisuus: 6,0%
Saatavuus: Olutravintolat
Pierre Tilquin perusti lambic-sekoittamon vuonna 2009. Tilquin ei siis omista panimoa, vaan se ainoastaan kypsyttää ja sekoittaa muiden valmistajien lambiceja. Tilquin ostaa lambic-vierteensä Boonilta, Cantillonilta, Girardinilta ja Lindemansilta - vierteet käyvät ja kypsyvät Tilquinin tiloissa ja Tilquinin omissa tynnyreissä. Tällaisen lambic-sekoittamon aloittaminen vaatii tuntuvan rahallisen panoksen ja rutkasti kärsivällisyyttä, sillä lambicit kypsyvät useita vuosia. Sekoittamon perustamisesta menee vielä vähintään kaksi vuotta ennen kuin saa mitään myytyä, eli sillä aikaa ei ole kuin pelkkiä menoja. Oude Gueuze Tilquin à l’Ancienne on Tilquinin ensimmäinen sekoite, joka tuli siis myyntiin toukokuussa vuonna 2011. Se on sekoitus yhden, kahden ja kolmen vuoden ikäisiä lambiceja. Minun viime kesänä Saksasta hankkimassani pullossa on etiketissä vuodet 2010 ja 2011. Pullon päiväys on helmikuuhun 2021.
Lisää tietoa janoaville on tarjolla erinomainen blogijuttu Tilquinista Belgian beer and travel blogissa (englanniksi) -> Belgian beer and travel: Gueuzerie Tilquin
Aah, nämä ovat spesiaaliherkkuja. Pullon avaamisessa on aina oma erityinen fiiliksensä. Aurinko paistaa, pyörittelet shampanjatyyliin suljetun pullon metallihattua irti, sitten napsautat korkin pois ja lambicin tuoksu nousee heti nenään. Ensimmäinen tuoksaus on otettava pullon suusta jo ennen lasiin kaatamista - nyt on laatutavaraa tarjolla, sen huomaa heti.
Lasiin kaatuu oranssinkultaista ja melko kirkasta olutta, joka vaahtoaa melko runsaasti. Vaahto on tiivistä, pitkäkestoista ja jättää myös pitsiä lasin reunoille - harvinainen näky lambiceissa. Tuoksu on omenaisen hedelmäinen, sitä tuorepuristettua omenaa. Hapokkuus on pirteää ja hieman sitrusmaista. Lisäksi on lambicille ominaista tallimaista maanläheistä happamuutta. Happamuus on tuntuvaa, mutta ei överitasoa. Oikein miellyttävä ja raikas tuoksu. Maku on pehmeä, miellyttävä ja erittäin juotava. Tämä ei ole sellaista tylyn hapanta hitaasti siemailtavaa, vaan tätä voi ottaa ihan reiluina suullisinakin. Löytyy omenaista ja omenankuorista hedelmäisyyttä, viinimäistä hyvin raikasta ja pirteää hapokkuutta sekä tuntuvaa, mutta pehmeästi kitalakeen kietoutuvaa villihiivaista happamuutta. Vehnäinen mallaskin vilahtaa paletissa. Hiilihappoisuus on tyyliin nähden maltillista ja runko on hyvä - ei liian kepeä vaan sopivan ryhdikäs. Raikasta kesäjuomaa ja pehmeytensä vuoksi oikein oivallista janojuomaakin. Onnistunut ja erittäin juotava kokonaisuus.
Yhteenveto
Pehmeä ja nautinnollinen gueuze - sammuttaa janon!
ARVOSANA: 9
Koska selvästikin annoit pullon vielä ikääntyä - tai sitten vaan juuri oikeaa hetkeä korkata ei tullut aiemmin vastaan, validi syy säilytykseen sekin - niin millä tavalla lambicit yleisesti ottaen ikääntyvät?
VastaaPoistaItse ostin nimittäin vähän aikaa sitten paikallisesta olutkaupasta (joo, vihreämmän ruohon maassa ollaan edelleen) pullon vuonna 2008 pullotettua Cantillonin Rosé de Gambrinusta, ja voin sanoa, että oli kyllä ns. hapokasta. Etiketissä kyllä sanottiin, että suositellaan juotavaksi vuoden sisään, jotta hedelmäisyys pääsisi oikeuksiinsa, mutta mitäpä sitä ei tekisi tutkivan journalismin eteen, varsinkin kun pullon päällä oli niin komea pölykerros...
Moro! Jos joku muuten ihmettelee välillä tätä kommentin julkaisun ja vastaamisen välistä aikaeroa, niin se johtuu ainoastaan siitä, että saan kätevästi puhelimella hyväksyttyä kommentin, mutta en yleensä viitsi puhelimella alkaa näppäilemään vastausta.
PoistaMutta asiaan. Annoin todellakin pullon lähes vuoden verran odotella ennen korkkaamista. Se johtui nimenomaan siitä, että aiemmin ei ollut sellainen gueuze-fiilis tai sitten oli jotain muuta "kiireellisempää" tarjolla. Kesällä nämä maistuvat itselleni parhaiten.
Mulla ei ole vielä juurikaan omakohtaisia kokemuksia lambicien ikääntymisestä, mutta ilmeisesti se menee juuri niin, että hedelmäisyys jää sen happamuuden jalkoihin yhä enemmän ja enemmän. Varsinkin näissä hedelmälambiceissa, gueuzeista en sitten tiedä.