Jopon kotioluthaaste #3: Jokin 9% olut

5 kommenttia
 
Nyt on vuorossa paljon puhutun ja kovasti kiinnostaneen Jopon kotioluthaasteen kolmas ja viimeinen osa. Jos et ole aiempia osia lukenut, niin ota selvää mistä on kyse lukemalla osat yksi ja kaksi kommentteineen. 

Nyt on siis vuorossa olut, josta tiedän etukäteen sen, että se on vahvuudeltaan 9% ja näyttää pullossa suht vaalealta. Aiemmista osista olen havainnut Jopon mieltymyksen jenkkihumalien käyttöön, joten nyt veikkaan, että käsillä on Double IPA, eli DIPA. Pelkästään vahvuuden perusteella yksi mahdollinen vaihtoehto voisi olla myös belgityylinen tripel, mutta siihen en näin etukäteen usko. 

Maistaminen kertokoon - ja kuten aiemmissa osissa todettiin: "Luota omiin aisteihisi".



Pullo sihahtaa avattaessa ja lasiin kaatuu tumman punertavaa, hieman meripihkaisen väristä olutta. Näyttää aivan Barley Winelta, ahaa! En tullut ajatelleeksi sitä etukäteen, mutta sehän on täysin mahdollinen tyyli näihin vahvuuksiin myös ja varsinkin tällä värillä. Vaahtoa muodostuu muutama sentti, se on varsin pitkäkestoista ja tykkää jättää pitsikuvioita lasin reunoille.

Tuoksu on hieman odotettua vaisumpi, sillä humalaa ei tunnu olevan DIPA:n tai jenkkityylisen Barley Winen mitoissa asti. Maltaisuus on leipäistä ja hieman karamellista, lisäksi siinä on rinnalla ripaus paahteisuuttakin, joten ehkä hyvin pieni määrä paahtomallasta on "eksynyt" keittoon mukaan. Hieman marjaisuutta tai jotain vaikeasti hahmoteltavaa hedelmäisyyttäkin tuoksussa on, mutta taustalla. Alkoholi ei hypi nenille, se on hyvä. Loppujen lopuksi kohtalaisen neutraali tuoksu, johon ei oikein tahdo päästä kunnolla kiinni. Pelkästään tuoksun perusteella vaikuttaisi enemmän English Strong Alelta ja brittityyliseltä Barley Wineltä kuin miltään muulta.

Maku on makeahko ja runsaan karamellimaltainen. Mukavan täyteläistä ja pehmeää olutta. Jälleen esiin nousee hieman karkeampaa ja paahteisempaa tuntua, joka tuo monimuotoisuutta karamellisuuden keskelle. Maun keskivaiheilla mukaan tulee hieman greippistä happamuutta ja jälleen jonkinlaista marjaisuutta. Maun loppupuolella on hieman vihannesmaista karkeutta ja loppua kohti kertyy ihan mukavasti katkeruuttakin. Jälkimaussa jälleen paahteisempaa tuntua ja vienoa alkoholin lämpöä. Edelleen tuntuu English Strong Alelta tai britti-BW:ltä. Jotain sitruksisen humalan tuntuakin on kun oikein makustelee, mutta se ei oikein pääse esille. Tämä ei kolahda aivan täysin omiin makumieltymyksiin ja ehkä reseptissäkin olisi vielä pikkuisen hiomista.

Suutuntuma on melko täyteläinen ja maltillisen hiilihappoinen. Suu jää nielaisun jälkeen hieman tahmaiseksi, kuten tämän tyylisillä oluilla on tapana. Hiivojen sekaan kaataminen ei muuta kovin oleellisesti mitään, mutta jälleen olen aistivinani sen tutun hieman persikkaisen US-05:n aromin.

Kokonaisuutena ihan nautittava olut, joka ei kuitenkaan vakuuta kaikilla osa-alueilla. Tästä onkin hankala heittää veikkausta, mutta aistieni mielestä tässä on English Strong Ale / brittityylinen Barley Wine, jossa on hieman paahtomallasta mukana. Se tietty marjaisuus ja jokin perstuntuma viittaa mielestäni siihen suuntaan. Hiivana mielestäni siis US-05, joka voisi tarkoittaa myös sitä, että tässä on haettu jenkkityylistä Barley Winea tai Double IPAa, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Humalat eivät pääse kunnolla esiin, paitsi katkeruudessa jota sitten olikin mukavasti, joten niiden veikkaaminen on melko mahdotonta. Sanoisin, että olutta ei ole kuivahumaloitu ja että kyseessä on Jopon muiden maistamieni oluiden tavoin täysmallasolut. Meni syteen tai saveen...

No nyt osui edes sinne päin. Hiivan (väärin, ks. kommentit) ja humalien perusteella tässä on haettu jenkkityylistä Barley Winea, mutta humaloinnin voimakkuus ei aromipuolella täysin natsaa, vaikka katkeruutta onkin varsin runsaasti. Se jokin tietty marjaisuus ja muun (jenkki)hedelmäisyyden puuttuminen käänsi tämän omassa suussani enemmän brittien suuntaan, vaikka hieman lupauksia jenkkihumalista tuntuikin. Käytetyissä maltaissa on suklaamallasta mukana, voisiko se antaa tuoksuun ja makuun hieman paahteisuutta, jota mielestäni molemmissa aistin? Olut on täysmallasolut ja sitä ei ole kuivahumaloitu, kuten ounastelinkin. Samoja humalia kuin Jopon aiemmissakin "haasteoluissa". Kiitos tästäkin, maistui, vaikkei aivan huipulle pisteissä nousekaan.

Pisteytys
  • Tuoksu 6
  • Ulkonäkö 4
  • Maku 7
  • Suutuntuma 4
  • Yleisvaikutelma 14
Aistiarviot
  • Makeus 6
  • Katkeruus 6
  • Happamuus 3
  • Täyteläisyys 6
Kokonaispisteet: 35/50

Lopuksi haluan vielä kerran kiittää Joppoa näistä hyvistä oluista ja tästä todella hauskasta sekä erittäin opettavaisesta haasteolut-ideasta. Todella hieno kokemus oli päästä tähän mukaan. Laadukkaita oluita tuntuu tulevan, joten pidähän kattilat kuumana jatkossakin!

5 kommenttia:

  1. Tämä oli hieno juttusarja! Lisää tälläisiä :)

    VastaaPoista
  2. "Hiivan ja humalien perusteella tässä on haettu jenkkityylistä" S-04 on kyllä brittityylinen hiiva. Tuli tehtyä joku aika sitten olutsatsi jonka jaoin kahtia ja käytin toisen puolen S-04 ja toisen US-05 hiivalla, pitää katsoa saisiko jossain vaiheessa lähetettyä taas Rauman suuntaan pakettia johon voisin nuo laittaa mukaan. Jos Lukko voittaa mestaruuden lupaan ainakin lähettää :) .

    Mielenkiintoista kyllä lukea näitä sokkotestejä, itse pärjäisin todennäköisesti huonommin vaikka hieman kotioluita tehnytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, se on brittihiiva, ei tullut googletettua vaan tein oletuksen - näin ei tietysti saisi tehdä. Brittihiiva ja jenkkihumalat, vaikea pala ratkoa :)

      Kyllä näitä juttuja mielellään lisääkin tekisi.

      Poista
  3. Tämä oli ensimmäinen olut S-04:lla ja halusin jättää sille tilaa pitämällä katkerot kohtuullisina (66 laskennallista IBUa) ja humaloinnin neutraalina (aromihumalana Columbus, ei kuivahumalointia).
    Tavoitteena ei ollut tehdä suoranaisesti jenkki- tai brittityylistä BW:tä, vaan hieman jotain niiden välistä, sen takia haettuna tyylinä lukee pelkkä Barley Wine.
    Toteutunut tuotos oli selkeästi lähempänä tuota britti-BW:tä ja jenkkimausteet jäivät hieman liiankin vaisuiksi.
    Omasta mielestänikin tämä oli selkeästi joukon huonoin, muttei missään nimessä huono - hyvä tästä on kehittää reseptiä eteenpäin.

    Suuret kiitokset kaikista arvioinneista. Todella mukavaa lukea asiaan perehtyneen ihmisen mielipiteitä - kaverien suusta kun tahtoo kuulua vaan "liian tummaa, liian katkeraa, hyi v*ttu!" :) Tällä hetkellä ei oikein tällaiseen haasteeseen sopivia oluita ole, mutta katsotaan, jos vaikka seuraavaksi lähettäisin jonkun sekapaketin. Esim. nyt käymisastiassa kypsyvä "Wheat Brown Stout", kun ei oikein sovi mihinkään nykyiseen tyyliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wheat Brown Stout kuulostaisikin aika mahdottomalle veikattavalle, heh.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.