Joulunvietto on sujunut maukkaissa merkeissä. Eilen hekumointia aiheutti Urbockin ja joulukinkun taivaallinen yhdistelmä ja illalla vielä reilun vuoden kellarissa viettänyt vuoden 2010 Aventinus Weizen-Eisbock. Urbockia ja kinkkua kannattaa ehdottomasti maistaa yhdessä, olipahan maistuva setti.
Olin ilmeisesti ollut varsin kiltti tänä vuonna, sillä pukinkontista löytyi kilon painoinen tiiliskivi, The Oxford Companion to Beer, marraskuussa julkaistu kaikenkattava yleisteos oluesta. Siitä lisää, kunhan pääsen vauhtiin sen lukemisessa.
Tänään tuli maistettua syksyllä omistajaa ja sijaintia vaihtaneen Finlandia Sahti Ky:n Finlandia Sahti Strongia. Omistajan ja valmistuspaikan vaihtaminen ei mielestäni ole vaikuttanut tuotteen makuun ainakaan heikentävästi, sillä erittäin maistuvaa ja lämmittävää tavaraa tuo edelleen oli. Samalla rysäyksellä maailma sai myös kolme uutta sahtia maistanutta henkilöä ja pullo tyhjeni nopeasti. Tämäkin pullo oli ostettu Raision Myllyn Alkosta.
Nyt illalla tuli ihan rehdisti reitattuakin yksi olut, belgialainen Struise Tsjeeses vuodelta 2010. 10% vahva belgiale, jota olen jemmannut kellarissa joulunpyhiä ajatellen. Lue arvio alta.
Kuparinen olut, jonka tiivis vaahto kohoaa näyttävästi tulppaaniin. Oluen seassa on varovaisesta kaadosta huolimatta hiivapartikkeleita. Tuoksu on hyvä, mutta jokseenkin mieto. Siinä on saisonmaista happamuutta ja pippurisuutta, mutta myös hedelmäisyyttä ja asiaankuuluva alkoholinpotku. Karamellisen makea maku on selvästi tuoksua voimakkaampi ja erittäin hedelmäinen kypsällä ja pehmeällä tavalla. Happamuutta tulee kuvioihin maun loppupuolella, samoin kuin ruohoinen humalointikin. Jälkimaku on pitkä, kuivahko ja hiivaisen mausteinen. Suutuntuma on melko täyteläinen, hieman tahmainen ja maltillisen hiilihappoinen. Ei aivan tyylin kärkikastin tasoa, mutta mainio olut kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.