Helppo ohje sahdin valmistukseen

21 kommenttia
 
Olen kuvannut perinteisen sahdin valmistusprosessin aiemmin: Ohje sahdin valmistukseen kotona. Ohjeessa sahtimäskin lämmitykseen käytetään vanhoilta ajoilta periytyneitä vesilisäyksiä, joiden kanssa mäskäys kestää useita tunteja. Tässä jutussa kuvataan sahdinvalmistus lyhyemmällä ja yksinkertaisemmalla mäskäyksellä, joka lyhentää prosessia useita tunteja, vaikuttamatta kuitenkaan olennaisesti lopputulokseen.  Tässä ohjeistuksessa oletetaan, että sahdin- tai oluenteon perusprosessi on sinulla hallussa, joten jos jokin kohta vaikuttaa epäselvältä, kannattaa lukea jo aiemmin mainittu Ohje sahdin valmistukseen.

Taustaa:

Olen viime sahtierissäni testaillut lyhyemmän eli toisin sanoen kotiolutmaisemman mäskäystavan vaikutuksia sahtiin ja tullut siihen tulokseen, ettei eroja juurikaan ole. Samaan lopputulemaan on päätynyt Sahti - Elävä muinaisolut kirjassa asiaa tutkinut pidemmän linjan sahtikonkari Mika Laitinen (brewingnordic.com). Kirjassa verrataan lyhyellä ja perinteisellä prosessilla tehtyjä sahteja ja todetaan: 

"Valmiissa sahdeissa ei ollut silmiinhavaittavaa värieroa, eikä makuero maltaisuuden tai viljaisuuden osaltakaan ollut merkittävä. Yllättäen selvin ero tuli käymisestä, ja pikaisemmin mäskätyssä sahdissa oli hieman terävämpi alkoholin vivahde". 

Kirjan testissä kyse oli toki vain yksien sahtierien vertailu, joten erittäin kapea otanta, mutta kyllä se jotain osviittaa antaa. Perinteistä pitkää mäskäystä on alettu käyttämään jo ennen lämpömittareita, jolloin viljakin mallastettiin kotona mallassaunoissa ilman nykyajan teknologiaa. Viljat ja niistä saatavat maltaat eivät silloin olleet niin pitkälle jalostettuja, eivätkä niin hyvin modifioituneita kuin nykyään, joten pidempi mäskäys oli tarpeellinen, jotta niistä saatiin riittävästi - tai edes jotain - sokereita irti. Nykyajan maltailla lyhyempikin mäskäysaika riittää riittävän vahvan vierteen tekemiseksi.

Tarkoitukseni ei ole millään tavalla dissata sahtia perinteisellä pitkällä mäskäyksellä tekeviä, vaan päinvastoin saada helpommalla prosessilla yhä useampi kotipanija tutustumaan tähän hienoon juomaan ja sitä kautta myös perinteiseen valmistustapaan. Perinteisen pitkän mäskäyksen etuja on ainakin suurempi tehokkuus ja helpompi siivilöinti, varsinkin jos mukana on paljon ruista. Lyhyemmän mäskäyksen etuihin kuuluu ainoastaan nopeampi valmistusaika. Olen kokenut, että tämä lyhyempi prosessi sopii erityisesti pienten kymppilitraisten erien valmistamiseen. Puolen päivän mittainen prosessi on tuntunut varsin kohtuuttomalta, jos tuloksena on vain pieni pöntöllinen sahtia ja tällä lyhyemmällä tekotavalla homma hoituu parhaimmillaan alle kolmessa tunnissa. 

Helpon sahdin valmistus:

Tässä valmistusprosessi helpon ja nopean, mutta herkullisen sahdin valmistukseen. Valmistusvälineiksi käy mikä tahansa kotiolutlaitteisto, myös pussimäskäys. Käytännössä sahdin valmistus menee tällä tavalla kuten oluenkin valmistus, mutta vierteen keittovaihe jätetään kokonaan pois.

Tällä prosessilla sahti valmistuu kotioluttyylisesti yksivaiheisella infuusiomäskäyksellä, jossa mäskiä pidetään samassa lämpötilassa 60-120 minuutin ajan, riippuen siitä paljonko sinulla on aikaa. 60 minuutin mäskäys on riittävä, mutta pidemmällä ajalla saatat saada paremman tehokkuuden, eli maltaista enemmän irti (ja täten enemmän tai vahvempaa sahtia). Mäskäyksen loppuvaiheessa mäskin lämpötila nostetaan 80 asteen tuntumaan, jonka jälkeen siitä irrotetaan siivilöimällä vierre. Vierrettä ei keitetä, vaan jäähdytetään mahdollisimman nopeasti ja sen jälkeen hiivataan käyttäen Suomen Hiivan leivinhiivaa. 

Reseptiksi kelpaa mikä tahansa nykyaikaisia maltaita (esim. Sahtimallasta) sisältävä resepti. Esimerkkireseptini löytyy alta.

Esimerkkiresepti kymmenelle litralle valmista sahtia: 

Tämä resepti sopii 17 litraiseen, tai suurempaan kattilaan.

Raaka-aineet:
4,5 kg Viking Maltin Sahtimallasta (90% mallaspohjasta)
0,5 kg Weyermann Cararye ruismallasta (10% mallaspohjasta)
1/8 palaa Suomen Hiivan leivinhiivaa
Puhdas vesi (hanavesi tai juomakelpoinen kaivovesi)

Lisäksi mausteena voit käyttää oman maun mukaan katajanoksia ja humalaa. Katajaa (neulaisia oksia) ja humalaa voi keittää pienemmässä kattilassa esim. 20 grammaa kumpaakin vartin verran ja lisätä keitetyn "katajateen" sitten mäskäysveden joukkoon makua antamaan.

Sahdin ominaispainon pitäisi tällä reseptillä asettua 1.080 - 1.100 haarukkaan ennen käymistä ja käymisen jälkeen sen pitäisi asettua jonnekin 1.030 - 1.040 tietämille. Tuloksena 7-9% sahti.

Maltaita ja humalia Suomessa myyvät:
Sahtimaltaita voit myös tilata säkkitavarana lähimpään S-ryhmän kauppaan.
Mäski

Mäskäys:
60-120 minuutin mäskäys 66 asteessa. 

Käytä vettä 2,20 litraa per kilo maltaita. Mittaa vesi kattilaan ja lämmitä se 74 asteiseksi. Sekoita maltaat joukkoon ja hämmennä pohjia myöden niin, että saat tasaisen puuron ilman paakkuja. Lämpötilan pitäisi olla asettunut 66 asteen tietämiin. Eristä kattila niin, että sama lämpötila pysyy mahdollisimman hyvin yllä koko mäskäyksen ajan. 

Eristykseen voit tehdä esim. toppatakilla tai vilteillä. Voit myös laittaa kattilan esilämmitettyyn uuniin (jos se sinne mahtuu) ja sitten sammuttaa uunin tai viedä kattilan lämpimään saunaan.

Esimerkkireseptissä: lämmitä 11 litraa vettä 74 asteiseksi, sekoita joukkoon maltaat ja lämpötilan pitäisi olla asettunut 66 asteen tietämiin. Eristä kattila, jotta lämpötila pysyy samana koko mäskäyksen ajan. 

Siivilöinti

Kun mäskäysaika on kulunut, nosta mäskin lämpötila mäskiä sekoitellen 80 asteeseen (ns. ulosmäskäys, joka lopettaa maltaiden entsyymitoiminnan). Tämä ei ole pakollinen vaihe, mutta helpottaa siivilöintivaihetta tehden tavarasta juoksevampaa ja osaltaan myös steriloi vierrettä nostaen tavaran onnistumisprosenttia. 

Siivilöi, eli erota mäskistä vierre käyttäen sitä laitteistoa, joka sinulla on. Mehumaijalle löytyy ohjeistus täältä: Ohje sahdin valmistukseen. Itselläni on kattilassa MattMillin "keittosiivilä", jonka avulla siivilöinti onnistuu hienosti. Huuhtele mäskiä kiehuvalla vedellä, kunnes sinulla on eräkoon verran tavaraa kasassa.

HUOM! Siivilöinti on syytä suorittaa hitaasti ja maltillisesti, koska se nostaa tehokkuutta, eli saat maltaista enemmän käymiskelpoisia sokereita irti (ja täten enemmän tai vahvempaa sahtia).

Esimerkkireseptissä: Lämmitä huuhteluvedet, noin 4 litraa, kiehuvaksi (voi tehdä jo etukäteen) ja nosta sahtimäskin lämpötila 80 asteeseen. Siivilöi mäskistä hitaasti 10 litraa vierrettä. 

Siivilöintiä
Jäähdytys

Jäähdytä vierre mahdollisimman nopeasti siivilöinnin jälkeen 25 asteiseksi. Itselläni jäähdytys onnistuu suihkussa kylmässä vesihauteessa; nostan kattilan, jossa vierre on, kahvoistaan roikkumaan käymisastian päälle ja laitan käsisuihkusta kylmän veden kiertämään käymisastiaan. Vierre jäähtyy talvisaikaan, kun hanavesi on todella kylmää, hiivauslämpöön jo alle puolessa tunnissa. 

Hiivaus

Käytä kymmentä sahtilitraa kohden yksi kahdeksasosa (1/8) Suomen Hiivan leivinhiivapalasta.

Ilmaa vierre hyvin, esim. nostelemalla vierrettä isolla kauhalla (yksi nosto per litra vierrettä) ja kaatamalla se sitten takaisin käymisastiaan tai ravistelemalla suljettua käymisastiaa rajusti puolen minuutin ajan. Itselläni ilmaus hoituu samalla kun kaadan jäähdytetyn vierteen kattilasta käymisastiaan kunnolla korkealta lorottaen. Hiiva tarvitsee runsaasti happea käymisen alkuvaiheessa - älä siis laiminlyö ilmausta.
  
Pienemmissä sahtierissä riittää kun hiivanokareen murentaa jäähdytetyn vierteen joukkoon ihan sellaisenaan, mutta isommissa tai vahvemmissa erissä suosittelen hiivan herättelyä noin 30 asteisessa vedessä esim. puolen tunnin jäähdytyksen ajan. Voit myös tehdä esikäytteen eli startterin, siihenkin löytyy ohje täältä: Ohje sahdin valmistukseen

Mielestäni parhaaseen lopputulokseen kuitenkin pääsee kun hiiva joutuu käymisen alussa hieman lujille, eli kunnolla työstämään sitä omaa leivinhiivaista käymisaromiaan. Kokeile siis ja löydä tapa, joka vastaa parhaiten omia makuhermojasi. 

Käyminen ja kypsytys:

Anna käymisastian olla 2-4 vuorokautta huoneenlämmössä (18-25 astetta) – vesilukon pitäisi pulputella iloisesti. 2-4 vuorokauden päästä siirrä käymisastia viileään, alle 10 asteiseen tilaan. Varmista kuitenkin, ettei sahti pääse jäätymään! Mikäli käytät sahdin viileässä 18 astetta tai alle, voit käyttää sitä pidempään, jopa ns. loppuun asti, mutta sen jälkeen se on siirrettävä kylmään. Sahdinteon ehkä hankalin vaihe on kylmään siirtämisen ajoittaminen. Siirto pitäisi ajoittaa vaiheeseen, jossa sahtiin jää sille ominainen makeus, mutta siinä on kuitenkin sopivasti vahvuutta. Tähän auttaa vain kokemus, jos sekään, mutta hyvänä yleissääntönä olen pitänyt kolmen vuorokauden käymistä tämän ohjeen hiivausmäärällä.

Viileämmässä käytettynä sahdista tulee maltaisempi, korkeammissa lämpötiloissa hiiva tuottaa enemmän mausteisuutta.

Sahti käy hiljakseen vielä viileään siirtämisen jälkeen (jääkaappilämpötilassakin), joten tässä vaiheessa mitattu ominaispaino ei suinkaan ole se lopullinen. 

Anna sahdin tekeytyä viileässä 1-2 viikkoa ja sitten se on valmista nautittavaksi. Valmis sahti säilytetään aina kylmässä! Kunnolla (hygienisesti) tehty sahti pysyy hyvänä vähintään kuukauden. 

Sahtia voi nauttia ottamalla sitä suoraan käymisastiasta lasiin tai kannuun. Kauha, jolla sahtia otetaan, on syytä desinfioida. Itse laitan käymisastian käymisen jälkeen muutamaksi päiväksi kylmään, jolloin hiiva saa hieman aikaa laskeutua astian pohjalle. Sitten lappoan sahdin pois hiivakakun päältä hanalliseen 10-litraiseen pönttöön, jota pidän jääkaapissa. Hanasta on sitten kätevä lorotella sahtia lasiin kun se on sopivan kypsää.

Sahti pöntössä
Sahdin voi myös astioida esim. muovipulloihin tai kanistereihin. Astioiden on oltava puhtaita ja desinfioituja ja ne pitää ehdottomasti säilyttää kylmässä. Jos muovikanisterin sivut alkavat pullistella, niin sahti käy vielä ja käymisessä sivutuotteena muodostuva hiilidioksidi ei pääse kanisterista pois. Tällöin kannattaa välillä raottaa korkkia ja päästää paineet pois, muuten kanisteri saattaa jossain vaiheessa ”räjähtää” tai levitä aiheuttaen ikävän sotkun ja vielä ikävämpää sahtihävikkiä.

Yleensä hyvä sahti tulee juoduksi, ennen kuin se menee pilalle!

Olen tällä tavoin valmistanut erinomaisen hyvää sahtia niin, että prosessi on maltaiden mittaamisesta kattilan pesuun asti valmis alle kolmessa tunnissa. Veden lämmitys ja samalla maltaiden punnitus 15 minuuttia, mäskäys + lämpötilan nosto 80 asteeseen 70 minuuttia, siivilöinti 30 minuuttia, jäähdytys 30 minuuttia ja siihen hiivaus sekä loppusiivoukset päälle.
...
Mikäli jokin jäi epäselväksi, niin mainitaan kerran vielä, että sahdinteon vaiheet on tarkemmin kuvattuna täällä: Ohje sahdin valmistukseen 

Tutustu myös helppoon tapaan tehdä kotiolutta: Pussimäskäys - eli kuinka tehdä hyvää olutta helposti kotona.

21 kommenttia:

  1. Tätä pitää kokeilla. Taitaa löytyä juuri sopivat pussinperät sahtimallasta kotoa. Kiitos jälleen

    VastaaPoista
  2. Tuo viereen keitto, tai keittämättä jättäminen, vaikuttaa makuun ja säilyvyyteen. Täällä (Mouhijärvi-Hämeenkyrö) mäiski kiehautetaan varovasti. Itse usein miten kiehautan vierrettä, koska se lisää säilyvyyttä huomattavasti. Mäskin ja viereen keittämättömyys on enempi itäistä (Sysmä ym) traditiota. Ero on huomattava. Makuasioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäskiä olen kiehautellut, mutta vierrettä en sahdinteossa koskaan. Tapoja ja perinteitä on monia ja se on ehdottomasti sahdin rikkaus. Nuo kiehautukset ei tähän nopeaan ja helppoon oikein istu, joten tästä jätin ne pois. Tämänhän pystyy periaatteessa mäskäämään vaikka siiviläpussilla saavissa, jos ei riittävän isoa kattilaa ole tarjolla. Lämmittää vedet pienemmässä kattilassa useassa erässä vaan.

      Poista
  3. Terve!

    Sellainen asia tuli joulusahdin tekoa suunniteltaessa mieleen, että tuottaako sahti jääkaappilämpötilassa vielä runsaasti käymisen tuoksua?

    Kanisterin jättäminen jääkaappiin tekeytymään viikon matkan ajaksi houkuttaisi kovasti, kun ei ulkovaraston lämpötiloihin oikein uskaltaisi luottaa, mutta (vaimoa) epäilyttää onko kaikki muu sen jälkeen sahtiaromilla maustettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se siellä vielä hiljakseen käy, mutta ei mielestäni mitään massiivisia käymisaromeita enää päästele. Vähän tulee kuitenkin varmasti.

      Poista
  4. Tervehdys!

    Ajattelin kokeilla tätä reseptiä 4 kilon mallamäärällä (minulla on vain 15-litrainen kattila) ja pussimäskäystekniikalla. Jäin kuitenkin vielä miettimään, miten olet tässä yhteydessä laskenut valmiin/tavoiteltavan sahdin määrän. Ymmärsin lukemastani, että teit yllä olevalla 5 kilon mallasmäärällä 10 litraa sahtia ("Siivilöi mäskistä hitaasti 10 litraa vierrettä"), mutta pitkän kaavan mukaan tehtävän sahdin reseptissä mainitset yleisohjeeksi "1kg mallasta = n. 2,5 litraa sahtia".

    Kiitos avusta ja aurinkoista kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Pahoittelut kun vastaus tulee monen päivän viiveellä. Blogger ei enää nykyään lähetä uudesta kommentista emailia, joten on jäänyt tämä huomaamatta.

      Pidemmän kaavan mukaan valmistettaessa olen todennut, että saavutetaan yleensä parempi mäskäystehokkuus, jolloin pienemmällä mallasmäärällä saadaan suurinpiirtein samanvahvuinen sahti. Nopeampaan prosessiin laitan siis enemmän mallasta, jotta varmasti tulee riittävän vahva vierre. Myös huuhtelu vaikuttaa tähän, eli siinäkään ei hätäily kannata.

      Poista
  5. Sahdin säilyvyyttä voi, makua vaarantamatta, lisätä pakastamalla sahti vaikka puhtaisiin mehukannuihin. Olen tällaista sahtia juonut ja hyvältä maistuu ja tuntuu.

    VastaaPoista
  6. Terve. Tein ensimmäistä kertaa sahtia ohjeellasi ja hyvin onnistui. Kiitos hienoista ohjeista, menetelmä on helppo ja touhu hauskaa kotimenetelmin hyvällä porukalla. Valmistukseen meni aikaa n 4h ja parin viikln päästä kellarissa oli kannu jaloa juomaa. Terveisin EK Punkaharjulta

    VastaaPoista
  7. Hei! Pystyykö tuosta suoraa laskemaan määrät pienemmälle määrälle? Minulla kun on käytettävissä vain 10 L kattila.

    VastaaPoista
  8. Joo kyllä, suoraan vaan samassa suhteessa vähemmän mallasta kehiin.

    VastaaPoista
  9. Tuli tehtyä ohjeen mukaisesti sahtia ja huomasin, että omilla välineillä kannattaa mäskätä sen 120 min 60 minuutin sijasta. Ominaispaino 71 luokkaa ja 11l satsi. Katajanoksien ja katajanmarjojen käyttö meni mututuntumalla ja puolet katajanoksista laitoin teen muodossa, puolet taas meni huuhtelussa. Olisi hyvä saada jonkinlainen annostus lähinnä marjoille. Onko tekokkaampaa tehdä teetä, heittää marjat suoraan mäskäysvaiheessa vaiko huuhtelussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein osaa sanoa, yleensä laitan mäskäykseen katajanoksan joka joskus on marjainen ja joskus ei. En ole sen tarkemmin haarukoinut. Oksakin vaan kokoluokkaa ”sopiva”.

      Poista
    2. Ja mäskäysaika ei välttämättä tuota ominaispainoa kauheasti enää nosta, joten enemmän mallasta tai vähemmän vettä ehkä jatkossa. Tai sitten mallasuutetta kuivana (spraymallas) tai märkänä lisäksi.

      Poista
  10. Moi, eka kokeilu ja mäskäys yms meni hyvin, annoin käydä 3,5 vrk ja oli ominaispainomittarin mukaan 1015 kun alku oli 1.080. Aika kuivaksi taitaa käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mutta ei välttämättä tarkoita huonoa makua. Käymisen hallinta ja kylmään siirtämisen ajankohta on sahdissa mielestäni se vaikein. Joskus käy niin älyttömän nopeasti että pitäis jo vuorokauden jälkeen laittaa.

      Poista
  11. Tänään kokeillaan tällä ohjeella. Edellis kerrala tein tyyliin, 1L vettä/30min 10l asti. Onnistui kyllä, mutta aikaa meni aika hyvin. Vaikka Sahdinteossa aikaa pitäisi olla koko pv, kun tehdään hiukan enemmän. Mutta kokeillaan että tuleeko saman makuista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt uunissa +66°C. Ajattelin 2h olla sielä. Voin kertoo miten meni.

      Poista
  12. Tein ohjeen mitoilla, mutta mäskäsin 2 tuntia. 2,5 vrk lämpimässä ja 14 vrk +10'c. Ominaispainot (plato): alku 20, loppu 5, eli 8%. Hiukan kuivaksi veti, mutta muuten erinomaista. Seuraavan kerran täytyy siirtää kylmään hiukan aiemmin että jäisi hiukan enemmän makeutta tuotokseen. Kiitos ohjeesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno homma! Tuo kylmään siirtäminen on hienovarainen homma, ehkä vaikein osa koko prosessia on ajoittaa se oikein. Jokainen käyminen on kuitenkin erilainen.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.