Pussimäskäämisen lyhyt oppimäärä - eli kuinka tehdä maistuvaa olutta helposti kotona

96 kommenttia
 
HUOM! TÄMÄ ON OHJEEN VANHEMPI VERSIO! PÄIVITETTY PUSSIMÄSKÄYSOHJE LÖYTYY NYT TÄSTÄ LINKISTÄ.

Olen nyt valmistanut omassa keittiössäni pussimäskäystekniikalla 5 satsia olutta. Näistä kolme on valmiita ja kaksi käymässä. Olen siis vielä aloittelija, mutta siitä huolimatta onnistunut tekemään huikean hyvää olutta, halvalla ja helposti. Valmistin tänään APA-tyylisen oluen (American Pale Ale), jossa käytin humalina Cascadea ja Amarilloa. Se saa nyt toimia esimerkkinä, kun kerron seikkaperäisesti ja runsaalla kuvituksella varustettuna sen, miten yksinkertaisella pussimäskäystekniikalla saa tehtyä hyvää olutta omassa keittiössä ja minimaalisella laitteistolla. Kotioluiden tekeminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin oluiden ostaminen kaupasta, saati sitten Alkosta. Tämän esimerkkinä käytetyn APAn raaka-aineiden hinnaksi muodostui noin 70c / 0,5l pullo.

Tarvikkeet, jotka tulee hankkia ennen oluen valmistusta:
  • Riittävän iso kattila (itselläni on 17-litrainen, jonka hankin Saksan Amazonista)
  • Kannellinen käymisastia (esim. Prismasta á 13,80€)
  • Vesilukko käymisastiaan
  • Siiviläpussi (esim. Prismasta, muistaakseni n. 8€)
  • Keittiövaaka (periaatteessa ei pakollinen, mutta helpottaahan se)
  • Ominaispainomittari (esim. Prismasta)
  • Lämpömittari (nesteille sopiva)
  • Mitta-astia 
  • Lappo pullottamista varten
  • Desinfiointiainetta 
  • IKEA:n Idealisk lävikkö (ei pakollinen, mutta pirun kätevä)
  • Joku vanha täkki tai muu, johon kattilan voi kääriä

Markettien kotiviiniosastoilta löytää kattilaa ja vaakaa lukuunottamatta varmaan kaiken tarpeellisen. Lisäksi tarvitaan toki myös raaka-aineita, joita Suomessa myy mm. Brewcat. Huom! Maltaat on tilattava valmiiksi rouhittuina, jos et omista mallasmyllyä (itselläni sellaista ei ole). Reseptien suunnittelussa ja panoprosessin hallinnassa auttaa ilmaisohjelma BrewMate. Valmiita reseptejä ja runsaasti lisätietoa löytää foorumilta kotiolut.com.

Käyttämäni pussimäskäystekniikka lyhyesti: Maltaat mäskätään mallaspussin sisällä kattilassa. Uunia käytetään apuna lämpötilan ylläpitämisessä. Mallaspussi huuhdellaan käymisastian yllä lävikköä apuna käyttäen. Huuhtelun jälkeen keitetään, keiton jälkeen annetaan jäähtyä hiivauslämpöön itsestään (esim. yön yli). Hiivataan, annetaan käydä rauhassa, pullotetaan, nautitaan. Panoprosessi ottaa aikaa noin 4 tuntia + jäähtyminen ja myöhemmin käymisen jälkeen sitten pullotukset ym.

Aloitetaan reseptin suunnittelulla. Ensimmäistä kertaa tehdessä on paras aloittaa yksinkertaisella reseptillä, jotta turhalta kikkailulta vältytään. Itse halusin tällä kertaa valmistaa American Pale Alea. Olin netistä tutkinut muiden reseptejä ja kaupallisten panimoiden tuotosten kloonireseptejä, joten tiesin hieman mitä tyylin oluet ovat syöneet. En kirjoita tähän mitään BrewMaten käyttö-opasta, mutta alla olevista kuvista näette mistä on kyse. Ohjelmalle annetaan eräkoko (kattilan koko on tässä tärkeä - sitä ei kannata ylittää), raaka-aineet, humalat, humalien keittoajat jne. ja ohjelma kertoo minkälainen vahvuus ja katkeroarvot näillä olisi suurinpiirtein saavutettavissa. Jos panimolaitteisto on niin yksinkertainen kuin minulla, eli mitään jäähdyttimiä ei ole, kannattaa vasemmasta reunasta napauttaa täppä No Chill kohtaan. Mäskäyslämpötila (Mash Temperature) on oletusarvona 66, joka on sellainen perushyvä lämpötila. Nyrkkisääntönä korkeammilla lämmöillä saa rungoltaan tuhdimman ja makeamman oluen (joka ei käy niin kuivaksi) ja matalammilla mäskäyslämmöillä kuivemman oluen.

Kun resepti on suunniteltu, näkee Brew Day napin takaa mitä panopäivänä pitäisi yrittää.

Tärkeitä lukemia tässä ruudussa on Strike Water, joka kertoo paljonko kattilaan laitetaan vettä. Tässä tapauksessa siis 11 litraa ja Strike Water Temp, joka kertoo kuinka lämpimäksi tuo vesi pitää lämmittää (tässä tapauksessa 72 astetta). Lisäksi huuhteluveden määrä, eli Sparge Water ja huuhteluveden lämpö Sparge Water Temp kannattaa laittaa muistiin. Huom! Minulla on tässä liian suuret määrät, koska ohjelma näyttää, että vierrettä olisi ennen keittoa 18,5 -litraa ja minullahan on vain 17-litrainen kattila. Strike Wateria voi säätää alemmas, jolloin ohjelma automaattisesti nostaa Sparge Waterin määrää tai toisinpäin. 

Sitten tekemään! Ensimmäisenä voi laittaa Strike Waterin lämpenemään liedelle ja samalla uunin lämpenemään n. 80 asteeseen. Tässä APA-panossani mittasin siis tuon 11 litraa vettä kattilaan ja sitten kattila liedelle. Mittakannu on kätevä olla tässä vaiheessa tai vaikkapa litran pullo tms. Sitten punnitaan maltaita sen verran kuin resepti huutaa. Ei ole mielestäni mitään grammapeliä harrastuksen tässä vaiheessa, vaan riittää kunhan on hehtaarilla (+-100g). Kun maltaat on punnittu, laitetaan ne siiviläpussin sisään. 




Kun kattilassa oleva vesi on lämmennyt ohjelman kertomaan lämpötilaan (tässä tapauksessa 72 astetta), lasketaan mallaspussi hitaasti veteen. Kun pussi on kokonaan vedessä, sekoitetaan puhtaalla kauhalla tai muulla niin, että kaikki maltaat ovat varmasti kunnolla kostuneet. Uunikin on tässä vaiheessa luultavasti jo lämmennyt ja se voidaan sammuttaa. Suljetaan kattila kannella ja vuorataan se jollain peitteellä. Sen jälkeen nostetaan vuorattu kattila uuniin, luukku kiinni ja annetaan olla siellä 90 minuuttia.

Kattila uunissa vuorattuna. Nyt vaan luukku kiinni ja odottelemaan.
Kattilaa hankkiessa kannattaa olla uunin sisämitat tiedossa, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Uunin lämpötila ei ole millään tavalla kriittinen, riittää kun siellä on lämmin (n. 80 astetta alussa). Uunin ei ole tarkoitus lämmittää kattilan sisältöä, vaan ainoastaan toimia apuna lämmön ylläpitämisessä. Tarkasti kontrolloituihin mäskäyslämpötiloihin tällä metodilla ei päästä, mutta ei ole tarviskaan - sitä varten on sitten eri vehkeet ja metodit. Omaan kokemukseeni perustuen mäskäyslämpötila pysyy tällä tavalla riittävän hyvin tavoitellussa koko 90 minuutin ajan. Kattilassa ei tarvitse käydä välillä sekoittelemassa, vaan antaa rauhassa muhia siellä vaan. Odotellessa voi korkata vaikkapa oluen tai punnita humalat - tai miksei tehdä vaikka molemmatkin.

Mäskäysaikana kannattaa humalien punnitsemisen lisäksi valmistella huuhtelussa tarvittavat jutut. Puhdas käymisastia kannattaa laittaa lattialle ja lattia suojata pyyhkeellä, ellei olla vesieristetyssä tilassa. Lävikkö asetetaan käymisastian päälle, jos sellainen löytyy. Kun 90 minuuttia on kulunut, eli mäskäys on valmis, otetaan kattila uunista. Lämpötilan voi mitata, jotta tietää kuinka hyvin omat eristykset ovat toimineet, eli onko lämpötila vielä jossain siellä 60 asteen yläpuolella. Sitten nostetaan mallaspussi lävikön päälle - kannattaa nostaa pussi ylös ja antaa hetken valua kattilaan ennen lävikköön siirtämistä, jotta suuremmalta sotkulta vältytään ja kaikki kallisarvoinen tavara saadaan talteen. Itse olen tässä vaiheessa kaatanut kattilan sisällön varovasti lävikön vierestä käymisastiaan niin, että kattilan pohjalla mahdollisesti olevat mallasjyväset tai muut muhjut jäävät kattilaan, josta ne ennen keittoa sitten pestään pois. Huuhteluvedet on hyvä olla tässä vaiheessa valmiina toisissa kattiloissa ja mielellään tavoitelluissa lämpötiloissakin, jotta pääsee heti huuhtelemaan.

Kattila uunista ulos. Mallaspussi vielä kattilassa.


Mallaspussi nostettu lävikköön. Ennen huuhtelua saatu vierre vielä kattilassa, josta kaadan sen käymisastiaan (lävikön ohi)
Sitten vaan lämmitettyä huuhteluvettä pikkuhiljaa pussin päälle ja antaa rauhassa valua. Huuhteluun voi käyttää vaikka 30 minuuttia.

Nyt on siis mallaspussi lävikön päällä ja kattilassa olleet vierteet kaadettu käymisastiaan. Sitten huuhdellaan pussia, eli pyritään irrottamaan pussissa olevien maltaiden viimeisetkin sokerit vierteeseen, jotta saadaan mahdollisimman hyvä hyötysuhde maltaista irti. Muistetaan Brewmaten antama huuhteluveden määrä ja lämpötila, eikä sitten muuta kuin lorotellaan sitä vettä pussin päälle pikkuhiljaa ja annetaan valua. Tämä on hyvä tehdä ilman turhaa hätiköintiä. Tässä esimerkkinä olevassa APA oluessa huuhteluun meni noin 25 minuuttia. Kun kaikki huuhteluvedet on käytetty, voi pussia painellen vielä tiristää maltaista viimeisetkin "mehut" irti. Itse painelen tuolla kuvassa näkyvällä sinisellä kauhalla kaikessa rauhassa pitkiä painalluksia. Kannattaa myös seurata käymisastian asteikkoa, jotta näkee paljonko vierrettä on kasassa. Tämä siitä syystä ettei kattilan tilavuus ylity ja siitä syystä ettei vierteestä tule tavoiteltua laimeampaa (eli siihen tule liikaa vettä).

VINKKI: Vierteen voi keittää useammassakin kattilassa, ellei yhden kattilan tilavuus riitä. Mäskäystä varten tarvitset kuitenkin ison lämpöä kestävän astian (joka tässä ohjeen tapauksessa on tuo kattila).

Kun huuhtelu on valmis, kaadetaan vierre käymisastiasta takaisin kattilaan - itse olen huuhdellut kattilan ennen tätä vaihetta kuumalla vedellä puhtaaksi, koska sinne aina mäskäyksen aikana jotain pohjaan ja reunoille jää. Sitten ei muuta kuin kattila liedelle ja odottelemaan, että vierre saavuttaa kiehumispisteen.

 
Kiehumispiste lähestyy
Kiehuu! Ei muuta kuin katkerohumalat sekaan.

Vierre steriloituu kun se keitetään ja samalla se humaloidaan. Keittoaika on yleensä yksi tunti. HUOM! Keitä aina ilman kantta, jotta vältyt DMS-pitoiselta oluelta.  Keiton alussa lisätään katkerohumalat, eli humalat, joista on tarkoitus saada olueen riittävä katkeruus. Keiton loppupuolella sitten aromihumalat, joista niistäkin tulee aromin lisäksi hieman katkeroa. Brewmate kertoo laskennallisen IBU- eli katkeroarvon, eli voit olutta tehdessä tähdätä esim. jonkun sellaisen oluen lukemiin josta pidät. Tässä APA-oluessani lisäsin reseptin mukaisesti 15 grammaa Magnumia katkeroksi heti kun olut lähti kiehumaan. Sitten pistin puhelimeen herätyksen 50 minuutin päähän, koska tavoitteenani oli lisätä ensimmäinen erä aromihumalista siinä vaiheessa kun keittoa on enää 10 minuuttia jäljellä. Netistä löytää lukuisia valmiita reseptejä, joista humalaprofiileita voi väijyä, joten ei niistä tässä yhteydessä sen enempää. Keiton aikana pestään ja desinfioidaan huuhteluvaiheessa käytetyt tarvikkeet, eli käymisastia, lävikkö, kauha ja siiviläpussi. Nyrkkisääntönä kaiken mikä koskee vierteeseen keiton jälkeen täytyy olla desinfioitu, ettei keiton aikana steriloituneeseen vierteeseen mene mitään ylimääräisiä "pöpöjä", jotka mahdollisesti pilaisivat oluen. 

Kun keitto on valmis, asetetaan desinfioitu käymisastia lattialle, lävikkö päälle ja taitellaan siiviläpussi nelinkerroin lävikön päälle. Sitten kaadetaan kattilasta vierre lävikön (ja taitellun siiviläpussin läpi) käymisastiaan. Humalamuhjut jäävät kivasti siiviläpussin päälle ja käymisastiaan tulee siistiä vierrettä. Olen ennen kaatamista ottanut kattilasta näytteen ominaispainon mittaamista varten, mutta sen voi ottaa astiastakin. Huom! Kauhan tai millä sitten näytettä otatkin, on oltava desinfioitu. 

Tästä vierre kaadetaan läpi - kaikki desinfioituja
Muhjut jäävät siiviläpussiin
Käymisastiaan tulee siisti vierre.
Käymisastia kannattaa sulkea heti kannella ja vesilukolla, ja sitten roudata jonnekin kylmään paikkaan viilenemään, vaikka ulos mikäli mahdollista. Huoneenlämmössäkin toki onnistuu, mutta kestää vaan kauemmin. Sitten katsotaan ominaispainomittarilla mikä on näytteen ominaispaino eli Original Gravity (OG). Ominaispaino mitataan 20 asteisestä näytteestä, koska mittarit ovat siihen kalibroituja (useimmiten). BrewMatesta löytyy laskuri, mikä kertoo oluen lopullisen alkoholipitoisuuden ominaispainon mukaan. Siihen tietysti vaikuttaa myös se, kuinka matalaan arvoon olut käy, eli mikä on oluen Final Gravity (FG) käymisen jälkeen. Sitähän ei tässä vaiheessa voida tietää, mutta voidaan heittää arvauksena esim. tälle APA tyyliselle oluelle sopiva olisi noin 1.010. Jos ominaispaino tässä vaiheessa miellyttää, eli oluesta vaikuttaisi tulevan tavoitellun vahvuista, niin homma on hiivausta vaille valmis. Sitten vaan odotellaan, että pöntössä oleva vierre jäähtyy 20-asteiseksi ja hiivataan se hiivan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos ominaispaino on tavoiteltua suurempi, voidaan vierrettä laimentaa vedellä. Varman päälle pelaava panomies keittää (eli steriloi) veden, ennen kuin lisää sen astiaan. Laimennusta voi jatkaa niin kauan, kunnes vierre on halutun vahvuista. Huom! Muista jälleen, että kaiken vierteeseen keiton jälkeen koskevan pitää olla desinfioitu.

APAn ominaispaino keiton jälkeen. "Sattumat" ovat humalapartikkeleita, koska otin näytteen kattilasta, ennen "lävikkösuodatusta".
Esimerkkinä käytetyn APAn tapauksessa vierre oli keiton jälkeen vahvempaa kuin tavoiteltu, tämä oli toki tiedossa, koska huuhteluvettä olisi pitänyt olla enemmän, mutta kattilan tilavuus tuli siinä vastaan. Laimennushommiin päästiin odotetusti, eli keitin vettä ja lisäsin vierteeseen, kunnes näyte oli noin 1.050 vahvuista, eli tästä olisi odotettavissa 5,0-5,5%  olutta hieman käymisestä riippuen. Näytettä kannattaa myös maistaa, jotta voi todeta onnistuneensa erinomaisesti. 

Näyte lasissa
Kun käymisastiassa oleva vierre on jäähtynyt noin 20 asteiseksi, hiivataan se hiivan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tässä esimerkkinä olevassa APAssa käytin Safale US-05 kuivahiivaa, jonka ohjeistus löytyy valmistajan sivuilta tästä linkistä. Kuivahiivat ovat aloittelijoille helpompia, koska ne eivät nestehiivojen tapaan vaadi erillisiä starttereita. Tämän hiivan tapauksessa hiivan voi joko herätellä keitetyssä vedessä (muista jäähdyttää vesi ennen hiivan lisäämistä ettei hiiva kuole!) tai ripotella hiivan suoraan vierteen päälle, jättää 30 minuutiksi ja sitten ilmata, eli nostella vierrettä kauhalla ja kaataa korkealta takaisin käymisastiaan, jotta hiivaa saa happea käymistä auttamaan. Yleensä suositellumpi tapa on herätellä (dehydrate) hiiva ennen vierteeseen lisäämistä. Kun hiiva on pöntössä, asetetaan pönttö lämpötilaltaan suotuisaan paikkaan ja annetaan olla siellä minimissään viikon, mielellään kaksi tai pidempäänkin. Hieman oluesta riippuen tietysti. Oluesta voi välillä ottaa näytteen (muista desinfioida astia jolla otat näytteen!) ja mitata ominaispainosta, että kuinka alas se on käynyt eli mikä on oluen vahvuus käymisen siinä vaiheessa. Jos vaikuttaa loppuun käyneeltä, niin olut on valmista pullotettavaksi. Pullotukseen löytyy ohjeet mm. tästä kotiolut.comin uuteoluiden valmistusohjeesta.

Kokonaisuutena helppo homma siis. Rauhassa edeten, jatkuvasti puhtaudesta huolehtien ja jo hyväksi todettuja reseptejä noudattaen homman pitäisi onnistua keneltä tahansa. Toivottavasti tästä ohjeesta on jollekin aloittelevalle kotipanimomestarille jotain hyötyä - suosittelen kaikkia kokeilemaan, sillä tämä on mahtava harrastus ja harrastuksen lisäksi saat maistuvaa juotavaa edullisesti.

Kokeneemmat konkarit tai muut timantinkovat panomiehet kommentoikoon, jos unohdin jotain oleellista, kiitos!

96 kommenttia:

  1. Kotioluen tekeminen on tosiaan halpaa raaka-aineiden osalta. Laskin nopeasti, että tekemäni gruit on tullut hinnaltaan edullisimmaksi (0,25 e/l), hinnan muodostuessa pelkästään sahtimaltaasta (1 e/kg). Hiiva oli edellisestä oluesta talteen otettua ja yrtit luonnosta kerättyjä.

    Jos haluaa tehdä huuhtelun nopeammin ja todennäköisesti hyötysuhteeltaan hieman tehokkaammin, niin suosittelen laittamaan huuhteluveden johonkin astiaan ja mallaspussia sitten siinä uittaa/maltaita hämmentää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä voisi myös koittaa jossain vaiheessa, kiitos vinkistä!

      Poista
  2. Unohdin mainita edellisessä kommentissani, että kokonaisuudessaan erinomaiset ohjeet. Kunpa olisi ollut käytössä tällaiset ohjeet suomen kielellä silloin, kun itse aloittelin.

    VastaaPoista
  3. Blogistilla rahat vähissä kun pitää itse tehdä isoja määriä halvalla? Montako litraa olet kaiken kaikkiaan tehnyt ja paljonko on juotu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä mennyt kauaakaan kun kateellisten huutelu alkoi :)

      Poista
  4. Aivan loistavat ja selkeät ohjeet. Iso kiitos myös reseptien jakamisesta! Pitää varmaan seuraavaksi laittaa samansuuntainen setti tulille :)

    VastaaPoista
  5. "uuteoluiden valmistusohje"-linkki vie väärälle sivustolle.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin tosiaan näytti tehneen, korjasin sen nyt. Kiitos huomiosta!

      Poista
  6. Itse aion nyt, pari uuteolutta tehneenä, kokeilla mäskäämistä, juuri tuolla kattila + uuni -menetelmällä. Nämä hyvät ja selkeät ohjeet tulivat siis ikään kuin tilauksesta. Suuret kiitokset vaivannäöstä!

    VastaaPoista
  7. Hienot ohjeet, kiitos Harrille viitseliäisyydestä!

    Hyvää olutta voi tosiaan tehdä monella tavalla, ja jokaisella lienee oma oikea mielipiteensä. Kun kommentteja pyydettiin niin heitänpä jotain tähän:

    Itse kun harrastuksen alkuvaiheessa tein tässä kuvatun tapaisella menetelmällä olutta, niin käytin juurikin samaista Ikean siivilää, mutta mäskäyksen jälkeen nostin pussin valumaan siivilään suoraan kattilan päälle. Näin säästyy turhalta vaivalta vierteen kaatelun ja pöntön pesun osalta. Huuhtelin myös huomattavasti nopeammin, varmaankin alle viidessä minuutissa, minkä jälkeen jätin kyllä pussin valumaan kattilan päälle lämmityksen ajaksi. Minun tapani ehkä hieman pienentää hyösuhdetta, mutta ei merkittävästi. Jos mäskäyspussi on ehjä ja riittävän pienisilmäistä verkkoa, ei kattilaan pitäisi tulla juurikaan mitään ylimääräistä.

    Mutta tärkeintä ei ole menetelmä, vaan mieluisa lopputulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä vinkkejä. Mulla tulee tuo kattila niin täyteen, ettei oikein pysty valuttelemaan siihen. Täytyy tehdä näin hieman työläämmin. Tuo on varmasti helpompi tapa, jos kattilan koko riittää.

      Poista
  8. Olen juurikin aloittelemassa itse pyssimäskäystä ja tämä sinun blogisi on ollut erittäin arvokasta luettavaa. Kiitos kun olet jaksanut jakaa selkeästi kuinka yksinkertaista (näemmä) hyvän oluen paneminen voi olla. Oma kattila (16L) tulossa ensi viikolla ja sitten lähteekin välittömästi ensimmäinen pussimäskäys käymään. Erityiskiitokset vinkeistä vierteen huuhteluun ja BrewMate -ohjelman käyttöön.

    VastaaPoista
  9. Hyvät on ohjeet, mitäpä tuohon enää lisäämään. Korostaisin vielä riittävän hygienian merkitystä oluenpanossa - siinä tuskin voi liioitella. Itselläni on nimittäin tällä hetkellä joitakin kymmeniä litroja juomakelvotonta olutta pullotettuina ja syynä mitä ilmeisemmin bakteeri-infektio keittämättömästä vedestä / paskaisesta keittiöstä. Ja näitähän ei välttämättä huomaa kuin parin kuukauden varastoinnin jälkeen, kun pöpö on saanut rauhassa tehdä tuhojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, puhtaus on tärkeää.

      Turha hätiköinti on toinen juttu, johon aloittelija monesti sortuu. Homma ei ole muutamasta minuutista kiinni, eli jos tehdessä on jostain vaiheesta epävarma, niin sen kyllä ehtii hyvin jostain tsekkaamaan ilman, että olut menee mitenkään pilalle.

      Poista
  10. Morjes Harri!

    Haluaisin tiedustella ihan tuosta keittoliedestä. Itseäni mietityttää, miten oman keraamisen Whirlpoolin teho riittää isomman nestemäärän lämmittämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on induktioliesi. Keraamisesta en osaa oikein sanoa, mutta veikkaisin ettei ole ihan niin paljoa potkua kuin induktiossa. Kandee tsekata kotiolut.com, josko sieltä löytyis vastaus.

      Poista
    2. Kannattaa kokeilla kiehuttamalla ihan vettä testiksi.

      Poista
    3. Mä luule, että tässä on kattilan hankinta mielesssä ja siitä syystä tehot askarruttaa. Mun 17-litrainen on jo halkaisijaltaan niin suuri, ettei isompi mahtuisi oikein liedellekään. Eiköhän tuo keraamisellakin kiehumaan lähtisi, mutta aikaa kuluisi induktiota enemmän. Mene ja tiedä.

      Poista
  11. Itse kokeilin keraamisella liedellä ko. 17L kattilalla kiehuttaa vettä, mutta täydellä kattilalla viileää vettä kiehuttaessa jaksoin odottaa tunnin, eikä vesi vielä kiehunut.
    Kävin hakemassa paikallisesta Motonetistä tuotteen: Keittolevy induktio 2000W 38-4418 39,90€
    Sillä keitto onnistui hyvin. Nyt muutama satsi tehtynä ja kalusto vaikuttaisi toimivalta.

    VastaaPoista
  12. Kiitos hyvistä ohjeista! Muutama kysymys on jäänyt leijumaan mieleen. Miten teet tuon desinfioinnin tarkalleen astioille? Toisekseen, kun herättelet tuota hiivaa keitetyssä vedessä ja lisäät sen käymisastiaan, niin eikö se pienennä ominaispainoa? Kannattaako tämä ennakoida huuhteluveden määrässä vai miten kannattaa toimia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Desinfiointiin käytän Star Sania, on riittoisaa ja ennen kaikkea helppo käyttää - suihkepullolla suihkutellaan desinfioitavat kamat siinä se. Ei huuhtelua eikä kikkailua! http://www.shop.brewcat.fi/star-san-118-p-1436.html

      Hiivan herättelyyn riittää se pari desiä vettä, en ole sitä ottanut missään laskelmissa huomioon - mutta kyllä se periaatteessa olutta laimentaa, joskin muutos on pieni (riippuu toki erän suuruudesta, jos tekee litran verran niin kyllähän pari desiä jo tuntuu...) Muuttuvia tekijöitä on kuitenkin niin paljon, esim. keiton aikana haihtuminen jne. Sanoisin, että käytännössä ei ole merkitystä.

      Poista
    2. Puristi voi herätellä hiivan pienessä oluttilkassa. Lasillinen kattilasta pöydälle jäähtymään ja hetken päästä hiiva sekaan.

      Poista
  13. Moi! Haittaako jos induktiokattila on vähän liian iso induktioliedelle? Keittolevyn halkaisija on 25 cm..niin onko väliä jos kattilan halkaisija on suunilleen 28 cm?Kiitos avusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vain naisnäkökulmasta...aina valitsen keittohommissa kattilan hieman isommaksi kuin keittolevy...onhan se energiaystävällisempää! Mutta eikö kukaan ole koskaan kuullut että tehokkain ja nopein tapa keittää vettä on laittaa tilkka vettä kattilaan => kattila levylle, sen jälkeen vedenkeittimellä keitetään vettä tarpeellinen määrä kattilaan => näin toimimalla vesi saadaan todella nopeasti kiehumispisteeseen, tosin tarkkana saa olla jos isompaa määrää vettä keittelee ja lisäilee...on kätevä keino normaalissakin ruoanlaitossa esim. perunoiden keittämisessä.

      Poista
    2. Oluen teossa veden sijaan keitetään maltaista irroitettu sokeripitoinen vierre, siinä ei vedenkeitintä pysty hyödyttämään. Ihan ok tipsi kuitenkin ruuanlaittoon.

      Poista
  14. moi!

    mikähän ois hyvä vaihtoehto brewmate-ohjelmalle macin käyttäjillä? soveltuu näemmä vain windowsiin tuo :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. www.brewersfriend.com vuosimaksu on 10$

      Poista
    2. Tässä yksi vaihtoehto http://www.brewtarget.org/

      Poista
  15. tervehdys kuinkahan tällainen laite sopisi keittelyihin?
    http://www.electronic-star.fi/Klarstein-FP-27L800A-haudutuspata-27-litraa-1800W-ajastin_i28876.htm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa, kannattaa lueskella kotiolut.com foorumia ja kysellä sieltä. Jotain juttua siellä tällaisista on esim. tässä: http://www.kotiolut.com/viewtopic.php?f=46&t=2154#p27819

      Poista
    2. Toiminee varmasti hyvin. Ainoastaan tuo emolointi hieman epäilyttää, kestääkö ajan saatossa miten hyvin.. Pitkiä keittoaikojahan oluen teossa tuolle laitteelle tulee. Olen itse käyttänyt samankaltaista, mutta ruostumattomasta teräksestä valmistettua keitintä, merkiltään Bielmeyer.

      Näyttäisi tuoltakin sivustolta saavan rst:tä valmistetun keittimen, vieläpä tarjoushintaan: http://www.electronic-star.fi/Klarstein-Biggie-Haudutuspata-27-litraa-2000-W-ajastin-ruostumatonta-teraestae_i188911.htm.

      Poista
  16. Onkosta porukat heittänyt mäskätyt maltaat aina kokonaan pois? Eikös ne menisi hyvin leipätaikinaan niin tulisivat sataprosenttisesti hyödynnetyiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän monet leipoo tosta mäskistä tai ainakin osasta siitä. Itse kun olen landepaukku niin kaadaan yleensä sinne tänne pisin pusikoita noita mallaskasoja, eläimet sitten syö sen mitä syö ja luonto hyödyntänee loput.

      Poista
  17. hei! kuinkahan valmista oma english pale ale olisi pullotettavaksi katsoin tuolla brewmate ohjelmalla ja vaihdoin hiivaksi danstar windsor jota käytin niin FG muuttui 1017 ja käyminen on pysähtynyt 1022 käynyt viikon primaryssä ja kohta viikon secodaryssä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika korkea FG ainakin tyyliin nähden, mutta voihan se paikkansakin pitää. Käyminen on saattanut pysähtyä kun siirsit oluen astiasta toiseen jo viikon jälkeen. Otitko mittausta siirtovaiheessa?

      Poista
    2. no sepä tässä harmittaa kun oon vielä märkäkorva ja eka erä ja kun tilasin vehkeet niin OPmittari oli rikki...kävi kans mieles et tulikohan nyt hätiköityä siirrossa.
      katsoin vielä reseptin alkuperäses oli safale US-05 hiiva jonka AA% 85 ja tuon danstar windsorin AA% on 75 et se vaikutti ainakin brewmatessa FG nousuun 1010sta 1017....onkohan tuota mahdollista saada uudelleen käyntiin? ravistellu oon maltillisesti, hetkellisesti jaksaa pulputtaa mut sit ei juuri mitään

      Poista
    3. Maltti se on valttia näissäkin hommissa. Kyllähän se varmaan kannattaa nyt antaa olla viikon ja pullottaa sitten. Jos pelkää räjähtäviä pulloja, niin pistää vaikka vaan 4g jälkikäymissokeria per litra.

      Poista
    4. juu noiden räjähdysvaarojen takia lähinkin sit kyselemään mut jos pitäs sen viikon vielä ja ihmettelis sit uudemman kerran et mikä on tilanne että kiitos sulle asian tuntevasta neuvonnasta!

      Poista
  18. Voin suositella maltillista jälkikäymissokeria, jos epäilyttää. Tai sitten toinen vaihtoehto, jos vaahdosta ei halua tinkiä, on säilyttää pullot muovilaatikoissa pullotuksen jälkeen. Itselläni räjähdellyt muutamiakin pulloja, mutta muoviastia on pelastaneet isommilta siivouksilta, vaikka harmitus menetetystä oluesta jäikin. Biltemasta löytyy kätsä laatikko, joita voi pinota päällekkäin ja niihin mahtuu 12 kpl:tta 0,5L pullojakin.

    VastaaPoista
  19. Kiitoksia kovasti selkeistä ohjeista! Mistä tuollaisia 15-20 litran kattiloita voisi hankkia? Ei näytä olevan kovin yleisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omani ostin www.amazon.de - hakusana kochtopf

      Poista
    2. Kiitos ohjeista. Lauantaina pitäisi yrittää panna ensimmäiset omat oluet ja on tullut luettua tämä muutaman kerran läpi.
      Yksi asia jota mietin on tuo mäskäys uunissa kattila käärittynä peitteeseen. Itse ajattelin säätää uunin mäskäyslämpötilaan eli 66 asteeseen ja heittää kattilan uuniin ilman peitteitä. Onko ajatuksessani kuitenkin joku ongelma?

      Poista
    3. En osaa sanoa. Itse oon aina lämmittänyt uunin hiukan lämpimämmäks ja sitten sammuttanut sen ennen kattilan laittamista sinne. Se on toiminut hyvin. Voi olla että tuokin toimii.

      Poista
    4. Mä oon kans tehny ilman peitettä, mut ongelma on se, että uuni ei kauheen tarkasti näytä niitä lämpötiloja eli jos se väittää olevansa 66 astetta, niin mäski saattaa olla vaikka 75 astetta (been there, done that). Kyl mä oon kans tehny niin et uunin lämmittää about saman lämpöiseksi kuin mäskin tulee olla ja sit kattila sisään ja uuni pois päältä. Hyvin pysyy mäski oikeanlämpöisenä ilman peitteitäkin. Mut eipä se eriste pahastakaan ole.

      Poista
  20. tervehdys! näin alkuun täytyy sanoa että hieno blogi kertakaikkiaan mut sellaista asiaa kyselisin että, mitkä asiat vaikuttaa tuohon vaaahdon muodostumiseen? itsellä pari erää takana eikä kummosia vaahtoja ole tullut. olis komea saada hieno vaahto kruunu olueen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko hiilihappoja kuitenkin ollut? En ole tähän aiheeseen sen enempää perehtynyt, koska omat olueni ovat aina vaahdonneet hyvin.

      Tässä jotain googletettua: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_olut_vaahtoaa

      Poista
  21. juu on ollut hiilihappoja mutta ei juuri ole vaahdonnut...täytyypä tarkastaa tuo artikkeli

    VastaaPoista
  22. Paljon kiitoksia hyvästä ohjeistuksesta!

    Olen aloittelijana pohtinut tuota mäskäyksen huuhteluveden määrää. Esimerkiksi Brewtoadin Mash Water Calculator https://www.brewtoad.com/tools/mash-water-calculator antaa yksinkertaisimmiksi mäskäysvaihtoehdoiksi joko koko tarvittavan vesimäärän laittamista heti mäskiastiaan tai sitten n. 50% strike wateria ja 50% sparge wateria. Johtunee ilmeisesti tuosta water/grain ratiosta.

    Mitä mieltä olet sellaistesta, että laittaisi esimerkiksi 80% strike wateria ja 20% sparge wateria? Käytössäni on riittävän iso keittokattila, mutta vähän huonommin muita kattiloita, joilla lämmittää huuhteluvettä, joten ison sparge water satsin kanssa läträily ei ole niin käytännöllistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Enpä osaa oikein vastata tähän. Olen yleensä itse käyttänyt BrewMaten antamia määriä, eli kokeilut on tällä alueella jäänyt tekemättä. Käänny kotiolut.com foorumin puoleen.

      Poista
  23. http://www.ebay.com/itm/30L-STAINLESS-TUBE-HOME-BREW-ALCOHOL-KIT-DISTILLER-MOONSHINE-STILL-BEER-MAKING-/201340978578?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item2ee0db8592, tälläinen tuli vastaan, soveltunee varmaan mäskäykseen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soveltunee. Kannattanee googlailla käyttökokemuksia ennen ostoa, voi olla hyväkin peli.

      Poista
  24. Ensinnäkin kiitokset helppolukuisesta ja miellyttävästä blogista. Olen pitkään pitkään miettinyt, että pitäisi itsekin alkaa panohommiin ja tänään tähän sinun ohjeeseen törmättyäni päätin, että nyt tai ei koskaan(=ainakaan vuoteen). Simppelit ohjeet, kiitos näistäkin!

    VastaaPoista
  25. Suurkiitos ohjeista! Kaikki tarvittava on nyt tilauksessa ja panohommiin päästäneen viikon-parin päästä. :) Yksi kysymys olisi vielä liittyen ilmaamiseen: Oletko moista harrastanut muodossa tahi toisessa ennen hiivojen lisäämistä, vai pärjääkö ilman? Safale US-05 kuivahiivana BrewCatistä ois siis käytössä hieman modattuun reseptiin tuosta tekemästäsi APAsta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro!

      Ilmaamisesta on ohjeessakin maininta: " Tämän hiivan tapauksessa hiivan voi joko herätellä keitetyssä vedessä (muista jäähdyttää vesi ennen hiivan lisäämistä ettei hiiva kuole!) tai ripotella hiivan suoraan vierteen päälle, jättää 30 minuutiksi ja sitten ilmata, eli nostella vierrettä kauhalla ja kaataa korkealta takaisin käymisastiaan, jotta hiivaa saa happea käymistä auttamaan."

      Eli kyllä, aina kannattaa ilmata -> kun hiiva voi hyvin, oluesta tulee hyvää!

      Poista
    2. Noniin, kun ottais silmän käteen ja katsois kunnolla! :D Itse hämäännyin hieman tuon valmistajan ohjeista, joissa sanottiin sen herättelemisen (hiivakokkelin tekemisen ja vierteeseen lisäämisen) olevan suositeltu keino. Jotenkin sit ajattelin, että vielä sen lisäksi tarvis loruttaa vierrettä. Kiitos siis neuvosta, teen tuolla mainitsemallasi jälkimmäisellä tekniikalla, jotta ei jää hiiva vaille happea.

      Poista
  26. Miten huoneilma vaikuttaa kattilasta käymisastiaan siirrettäessä? Mietitytti tuo ilmaamisen ja siirtämisen hygieenisyys esim ulkona/ulkorakennuksessa. Sama myös näytteenotossa, miten se pitäisi tehdä ilman turhaa availua ja ronklaamista? Toimisko hanallinen käymisastia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea sanoa miten se vaikuttaa, mutta ilmaamista lukuunottamatta hapen pääsyä vierteeseen / olueen tulee ilman muuta välttää mahdollisuuksien mukaan. Itse tein pilsiä ulkona saunanpadalla ja siirsin vierteen padasta muovikauhalla käymisastiaan, siinä loiskui ja läiskyi ja vielä ulkosalla, mutta lopputulos oli kuitenkin hyvä, joten...

      Näytteet otan desinfioidulla metallisella kahden desin mitalla. Pönttö auki ja pinnalta näyte. Hanallisesta on tietty helpompi kun ei tarvitse availla, mutta hana täytyy myös pitää puhtaana.

      Poista
  27. Moro!Miten tuo vesi ja laatu.Eli kraana vesi joka tulee laitokselta vai lähdevesi vaikuttaa lopputulokseen .Onko kokemuksia?Kiitos etukäteen kommenteista.Kattilan tilausta suunnittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veden laatu vaikuttaa. Juomakelpoinen hanavesi käy aina myös oluen tekemiseen. Kyllähän vettä voi muokata suoloilla ym. mutta itse en ole niin pitkälle vielä toimintaa edistänyt.

      Poista
  28. Hei! Loistavat ohjeet! mietin tässä ensikertaa oluen panemista ja jäi epäselväksi että tuleeko tuosta olutta yhteensä 27 litraa kun vierrettä on 16l ja huuhteluvettä 11l?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tule, osa imeytyy maltaisiin ja keitossa haihtuu jokin määrä jne.

      Poista
  29. Kiitoksia hyvistä ohjeista, niitä päästään ihan piakkoin testaamaan.

    Osaatkos tarkemmin sanoa tuosta Brewmaten "No chill" -valinnasta; kun laittaa täpän ruutuun, ohjelma heittää reseptistä IBU:t lähestulkoon puoleen verrattuna siihen, että täppää ei ole laitettu. Eli onko valinnan ideana siis, että hitaassa jäähdytyksessä humalista edelleen liukenee alfahappoja, jolloin samalla humalamäärällä saadaan enemmän katkeroa kuin nopeasti jäähdytettäessä? Mutta jos humalamuhjut siivilöi pois jo ennen jäähdyttämistä (niin kuin ilmeisesti olet tehnyt), sittenhän tuolla ei luulisi olevan merkitystä? Vain onko jutussa jokin muu pointti, jota en ymmärrä?

    Meinasin kyllä pyöräytellä kupariputkesta itselleni vierteenjäähdyttimen, joten meikäläisen ei tarvinne sitä täppää siihen ruutuun laittaa. Mutta haluaisin silti ymmärtää mitä olen tekemässä ja miksi :)

    Kiitokset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tuo ohjelma siinä kaiketi hakee, että IBUja irtoaisi vielä keiton jälkeenkin, mutta en tiedä sitten miten asian laita käytännössä on. Alfahapot isomerisoituvat keitettäessä ja siitä tulee olueen katkeruus. Käytännössä sillä ei liene väliä, itse tekisin ilman täppää, oli jäähdytystä tai ei. Ohjelman ilmoittama IBU arvo on joka tapauksessa viitteellinen.

      Poista
    2. Mietin tuota samaa No chill-asiaa. Olen lukenut erilaisia ohjeita, ja on jäänyt mielikuva, että jotkut jäähdyttävät vierteen kattilassa ja siirtävät vasta huoneenlämpöisen vierteen käymisastiaan. Ilmeisesti tuossa tapauksessa humalamuhjut ovat vierteen seassa jäähtymisen ajan ja vaikuttavat jollain tavalla vierteeseen.

      Onkohan sillä paljon merkitystä, siirtääkö kuuman vai huoneenlämpöisen vierteen käymisastiaan? Ja kannattaako vierre siivilöidä ennen jäähdyttämistä?

      Poista
    3. Olen tehnyt molemmilla tavoilla. Nykyään pyrin jäähdyttämään vierteen kattilassa, niin että humalamuhjut ja muut ovat vierteen seassa. Kattilasta sitten kaadan jäähtyneen vierteen käymisastiaan siivilän läpi, niin että suurimmat muhjut jää siihen. Aiemmin kaadoin lämpimän vierteen siivilän läpi käymispönttöön ja annoin jäähtyä siellä. Molemmilla tavoilla tullut hyvää olutta.

      Poista
  30. Oletko tehnyt mash-outia mäskäyksen lopuksi. Kuulemma se vois olla tarpeellinen? Jos ymmärrän oikein, sen kai voisi tehdä niin, että ottaa kattilan pois uunista ja lämmittää hellalla sen jonneksin 77 asteeseen. Tai sitten lisää vain kuumempaa vettä mäskin sekaan. Mitä mieltä olet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! Olen tehnyt ja olen ollut tekemättäkin. Molemmilla tavoilla on tullut hyvää. Myös molemmat tavat toimivat, hellalla ehkä kätevämpi, vesilisäysten kanssa on aina semmosta näpertämistä. Mikäli mahdollista, niin kyllä se tehdä kannattaa, ei siitä ainakaan haittaa ole.

      Poista
    2. Jep. Mietin sitäkin, että tuleeko se mash-out tehdyksi jo ihan sillä, että huuhtelee mäskiä noin kuumalla vedelle kuin Brewmate Sparge water temp-kohdassa ehdottaa (esim. 85,2 asteisella)?

      Pane olutta-kirjassa neuvotaan huuhtelemaan 75-asteisella vedellä..

      Poista
    3. Periaatteessa joo. Ohjelma laskee sen lämpötilan varmaan niin, että jos sen koko huuhteluveden täräyttää mäskin sekaan, niin sen lämpötila nousee siihen 75 asteeseen.

      Poista
  31. Eikös tämä metodi ole enemmän maltaiden liotusta kuin itse mäskäystä?

    Mitä mieltä olet tästä Partial Mash - metodista?

    (tämä on homebrew foorumeilta reseptiin liitetty:
    http://www.homebrewtalk.com/showthread.php?t=31793)

    "Mini Mash

    You might be able to do a mini mash with 5 lbs. of light DME.

    Heat 3.5 qts of water to ~168/169F in a pot.
    Heat a gallon of water to ~170 in another pot.
    Add 2lb. of Vienna and 1/2 lb. of Crystal 10L (crushed grains) to the pot with the 168/169F water and stir very throughly.
    Put lid on that pot, placed in oven at 150F.
    Let it sit for an hour.
    Pour the water (now wort) into your brew pot through your strainer. Put grains back into pot.

    Pour the 170F water into the pot where your grain is, stir throughly, let sit for 10 mins. Pour that wort into your brew pot through your strainer.

    You'll get 50-60% efficiency with that partial mash method.

    Add additional water, extract, and hops to the brew pot and proceed like usual. "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No maltaita kun liotetaan vedessä niin sehän on maltaiden mäskäystä. En tuosta Mimi Mashista osaa sanoa oikein mitään, kun ei ole DME:stä, eli spraymaltaasta kokemuksia ollenkaan, mut kai sekin toimii.

      Poista
  32. Terve ja kiitos kattavista kirjoituksista! Ensimmäinen satsi ollut käymässä nyt reilun viikon ja pari asiaa mietityttää.. IPAa pitäisi tuleman ja tarkoitus olisi kuivahumaloida ja siirtää satsi sitä varten toiseen astiaan. Osaatko sanoa kuinka paljon 1. astiaan pitäisi jättää pohjalle, jotta ei tulisi imettyä kuollutta hiivaa liikaa mukaan vai näkeekö sen ihan silmämääräisesti? Tuli keitettyä vierre kansi päällä pl. lukuisat humalanheittelyt, onko mahdollisesti kokemuksia, kuinka pahasti vaikuttaa makuun? Sitten vielä itse käymisestä, onko käymisastian hyvä antaa olla ihan paikoillaan vai voiko heilutella harvakseltaan, jotta toisi eloa hiivaan? Nyt käynyt siis 8 päivää eikä meinaa enää jaksaa pulputtaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole keitellyt kansi päällä, mut kerran maistoin yhden, jossa näin oli toimittu ja kyllähän siinä sivumakua oli, mut juotavaa kuitenkin.

      Käymisessä annan itse hiivan tehdä hommat rauhassa. Yleensä vähintään pari viikkoa pöntössä heiluttelematta. Hiiva käyttää oluen vierteeksi ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän laskeutuu astian pohjalle, jolloin siitä on helppo lapota olut päältä pois.

      Poista
    2. Suurin käyminen on ohi yleensä 4-6 vuorokaudessa, jolloin vesilukossakin meno rauhoittuu. Kannattaa vaan antaa aikaa hiivan tehdä hommat ilman hötkyilyä.

      Poista
    3. Kiitti tiedoista.. maltti on kaiketi valttia tässäkin.

      Poista
  33. Terve! Osaako kukaan sanoa mikä olisi voinut mennä väärin minulla? Tein satsin Olutuute Muntons Premium Bitter 1,5kg, annoin muhia 2 viikkoa astiassa, sitten siirsin varovasti toiseen astiaan jonne laitoin sokeriliuoksen pohjalle ja siitä suoraan pulloihin. Annoin seistä vähän päälle 2 viikkoa pulloissa ja nyt olueessa on aika vahva siman maku? Oluen maku tulee vasta muutaman kulauksen jälkeen ja sekin maistuu vain lievänä jälkimakuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teitkö uutepurkin ohjeen mukaan? Jos ohjeessa neuvottiin laittamaan esim. 1 kg sokeria uutepurkin lisäksi, niin olet tehnyt periaatteessa oluenkaltaista kiljua.

      Tässä linkki kotiolut.comin loistavaa uuteolutohjeeseen: http://www.kotiolut.com/viewtopic.php?f=3&t=727

      Poista
  34. Hei Harri. Kiitos ja kumarrus selkeistä ja johdonmukaisista ohjeista. Olen nyt ensimmäistä kertaa vakavissani valmistamassa olutta, ja tätä varten hankkimassa tarvikkeita. Nyt kysyisinkin mielipidettäsi liittyen Klarstein FP-27L800A -haudutuspata 27 litraa 1800W (http://www.electronic-star.fi/Klarstein-FP-27L800A-haudutuspata-27-litraa-1800W_i28874.htm) laitteen soveltuvuutta mäskäykseen ja keittämiseen. Olen vähän kahden vaiheilla lähdenkö liikkeelle perus 30l kattilasta, vaiko hankinko sähköisen vaihtoehdon. Yhtenä vaihtoehtona olisi tietty "Keittokattila BREWFERM 27 l ruostumatonta terästä, sähkökäyttöinen", mutta hinta on näin neitsyt panijalle aika kova. Kiitos vastauksesta jo etukäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! En osaa oikein sanoa tuollaisesta padasta mitään. Isoveljelläni on tuo Brewfermin kattila, tosin Pro-mallinen. Ollut siihen kai varsin tyytyväinen. Käyttökokemuksia noista vehkeistä kannattaa haarukoida kotiolut.com foorumilta.

      Poista
  35. Moi! Kiitoksia hyvistä ohjeista! Toista satsia tällä ohjeella tulossa. Yksi kysymys kuitenkin heräsi kun lueskelin hapettumisesta (oxidation). Ohjeessa keitetty vierre kaadetaan siiviläpussin ja lävikön läpi käymisastiaan, jotta humalamuhjut saadaan poistettua. Tässä vaiheessa vierre on kuumaa ja tippuu ohuena norona loiskuen käymisastiaan, jolloin lukemani perusteella tapahtuu pahimmissa määrin hapettumista, joka vaikuttaa negatiivisesti oluen lopputulokseen ( http://howtobrew.com/book/section-1/yeast/yeast-nutritional-needs/aeration-is-good-oxidation-is-bad ). Oletko itse huomannut tällä menetelmällä jotain makuhaittoja? Olisiko jotain parempaa tapaa suodattaa vierre, jossa hapettumista ei tapahtuisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! Ohje on noilta osin päivittämättä. Olen jo pitkään tehnyt itse niin, että jäähdytän vierteen ensin kattilassa. Itselläni kattila istuu hienosti käymispöntön päälle niin, että se jää kahvoistaan siihen roikkumaan. Pistän pönttöön pesuhuoneessa kylmän veden kiertämään ja kattilan siihen päälle - jäähtyy noin puolessa tunnissa. Tämän jälkeen kaadan siivilän läpi, jolloin vierre tulee ilmastettua samalla ja sitten vaan hiivat perään. Kuumapuolen hapettuminen on huono juttu, mutta toisaalta niinkin tuli hyvää olutta - ehkä se vaikuttaa enemmän säilyvyyteen kuin lopputulokseen tuoreena.

      Poista
    2. Harrastin reilut 10v sitten koti-oluen tekemistä erilaisista uutteista mutta en koskaan saanut oikein mieluista olutta syntymään. Sitten aloin harrastaa kotiviinin tekoa ja siinä harrastuksessa on varmaan hurahtanut ainakin 10v.Nyt kun luin tämän artikkelin syttyi ajatus aloittaa uudelleen oluen valmistus edellä luetun artikkelin pohjalta eipä muuta kuin välineitä ja tarpeita hommaamaan.Oli todella mielenkiintoinen tuo edellä oleva artikkeli.

      Poista
  36. Moi,

    Kiitokset hyvistä neuvoista, neitsyys on menossa näissä hommissa parin viikon päästä kunhan kamat saadaan kasaan. Mitä mieltä olet, jos kattila ei meinaa sopia uuniin niin voiko tuon vaiheen hoitaa vaikka keittolevyllä tai kaasulämmittimellä? Lämmön säätelyn kanssa tietysti saa nähdä vaivaa vähän enemmän noin tehdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistä vaikka makuupussiin tai heitä toppatakki tai joku peitto kattilan päälle. Hoituu se niinkin.

      Poista
    2. Kattilan saunaan vieminen on ollut myös ihan toimiva ratkaisu.

      Poista
    3. Paen olutta -kirjassa käytetään kylmälaukkua mäskäämiseen. Mielestäni tässä blogissa käytetty menetelmä on helpompi. Huomenna tarkoitus ryhtyä toiseen keittoon näiden ohjeiden innoittamana...

      Poista
  37. Palasin tähän mäskäysohjeeseen tänään, kun huomasin että sitä on tosiaan paranneltu. Tää oli mulle se ohje, josta kaikki alkoi viime vuonna. Kiitos siitä, sinä ölssivelho! Tänään lähtee batch #12 ja aion kokeilla monivaiheisempaa mäskäystä tumman vahvan belgin kanssa (rakastan belgioluita, Brew Like A Monkit on luettu sataan kertaan) - ihan vaan nostamalla lämpötilaa kiehauttamalla osan vierteestä ja palauttamalla mäskin sekaan. Toivottavasti olen laskenut määrät oikein. Tässä olisikin aika kiinnostava aihe. En ole mikään insinöörisielu, mutta olisi kiva keksiä jokin mahdollisimman helppo tapa tehdä monivaihemäskäyksiä ilman Spiedeliä tai muita kalliita(,mutta helpottavia) laitteita. Itse nautin kuitenkin siitä, että joutuu näkemään vaivaa. Hyvästä lopputuloksesta nautiskelu onkin sitten ihan törkeen siistiä.

    VastaaPoista
  38. Kiitos loisto ohjeista. Aloitin kaverin kanssa helmikuussa ja hyvin on kehitytty ja hyvää olutta tullut. Nyt pari kertaa mäskätty rengaspolttimen päällä. Saatu lämpötilat 67-72 asteessa ja välillä sekoitettu. On toiminut hyvin.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  39. Hienot ohjeet ja pitänee joskus ensikertalaisena astua tähänkin maailmaan. Hiukan jäi epäselväksi tuo keiton lämpötila. Pitääkö tuon 60min keiton aikana seurata lämpötilaa ja mitä se pitää olla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierrettä keitetään, eli riittää kun se kiehuu. Siitähän on suurin osa vettä ja veden kiehumispiste on 100 astetta.

      Poista
  40. Hei! Itselläni oli tarkoitus tehdä talvispessu olutta jouluksi mutta nyt puskee vastaan ulkomaan lomareissu joka vähä oluen panemisen suhteen kusee aikataulut. Joten kysyisin, että vaikuttaa miten paljon oluen makuun/prosenetteihin jos olut käy/on käymisastiassaan esim. n.2,5 viikkoa? Käyminenhän pysähtyy jossain vaiheessa ja sitten uudelleen käynistyy hitusen pullotuksen jälkeen? Entä onko ''alkukäymis'' ajalla vaikutusta kuinka kauan oluiden pitää olla pullossa jotta olut on parhaimmillaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Olut voi olla käymisastiassa vaikka kuukauden ilman paniikkia. Itselläni satsi on yleensä aina sen kolmisen viikkoa pöntössä. Varsinainen pääkäyminen tapahtuu yleensä viikossa, mutta pari lisäviikkoa antaa hiivalle aikaa työstää homman kunnolla loppuun ja laskeutua astian pohjalle. Prosentteihin eli käymisasteeseen pidempi aika ei enää vaikuta, jos pääkäyminen on ohi ja ennen käymisen loppumistahan ei pitäisi muutenkaan pullotella. Pulloissa kypsyminen on sitten enemmän olutkohtainen asia, mutta yleispätevänä sääntönä 2-3 vko jälkeen olut on hyvässä kunnossa juotavissa.

      Poista
  41. Moi..kopsasin (yhdistin) tuon tumman lagerin reseptin ja saan tuolla BrewersFriedillä 15l bätsillä Strikew: 2,5l / 90.6c ja Spargew: 17.8l / 75c. Kokonaismäärä siis tuolla 20l hujakoillla. Ohjeessa sivuutat, että noita vesi määriä voi muuttaa, mutta jään nyt itse miettimään, että pitäisikö tuo strike veden määrä olla isompi? Ja jos muuttaa, niin mihin vaikuttaa käytännössä..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttäis vähän siltä että vesimäärien pitäis olla toisinpäin. Strikeen enemmän, eihän maltaat ees kastu parista litrasta vielä

      Poista
  42. Terve! Kelpaako teräksinen nokipata ( jos on desinfioitu sisäpuolelta ) oluen valmistukseen vai onko syytä hommata isompi teräskattila?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa kyllä sanoa, mutta miksi ei kelpaisi. Kannattaa koittaa!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.