Olutarvio: Ayinger Celebrator

2 kommenttia
 
Ayinger Celebrator
  • Panimo: Ayinger
  • Maa: Saksa
  • Alkoholipitoisuus: 6,7% 
  • Saatavuus: Olutravintolat, ulkomailta
  • Oluttyyli: Doppelbock
  • Maahantuoja: Heino Juomat Oy

"World classic", kuvaili edesmennyt olutguru Michael Jackson Celebratoria. Kyseessä on doppelbock tyylinen pohjahiivaolut, jonka ratebeer.comin yhteisö arvostaa omassa tyylissään maailman parhaaksi, joten sanomattakin lienee selvää, että blogistin hekuma jo ennen pullon avaamista on huomattava.

Celebrator tunnettiin aiemmin nimellä Fortunator, mutta Yhdysvaltain markkinoille tuote kaupattiin nimellä Celebrator, joka myöhemmin korvasi Fortunator nimen myös Euroopassa. Saksalaiset doppelbockit yleensäkin nimetään -ator päätteisin nimin, eikä Ayinger tässä tapauksessa ole lähtenyt tekemään poikkeusta "sääntöön". Nimeämistyyli on Paulaner panimolta lähtöisin, jonka ensimmänen doppelbock oli Salvator.

Pullo on ajattoman tyylikäs, enkä yhtään ihmettelisi vaikka etiketti olisi pysynyt vuosikymmenten saatossa muuttumattomana, hienon perinteikäs. Pullon kaulasta roikkuu pieni valkoinen pukki, joka sekin osaltaan kertoo, että tähän tuotteeseen on panostettu. Pukista näppärimmät Jorma Piisiset valmistavat vaimolle vaikka kaulakorun, mutta itse en ulos heitetyksi joutumisen pelossa moista extremelajia ryhdy harrastamaan, reittausta on mukavampi harrastaa lämpimissä sisätiloissa. Toinen pullo Celebratoria jää kellariin, joten tulee testattua myös tämän pohjahiivaoluen ikäännyttäminen, alkoholiprosentti on melko alhainen pohjahiivaoluen ikäännytystä ajatellen, mutta katsotaan miltä tuote maistuu vaikka kahden vuoden päästä.


Celebrator on ulkonäöltään syvän ruskea, lähes musta. Beigeä vaahtoa muodostuun vähänlaisesti ja se katoaa melko nopeasti, jättäen vain hiuksenhienon kerroksen aivan oluen pintaan. Tuoksu on runsaan maltainen, hieman paahteinen ja aivan hivenen savuinenkin. Mallas hallitsee siis tuoksua, mutta löytyy siitä myös makeutta, sekä tummaa suklaata ja hienoinen humaloinnin tuoksu aivan nuuhkaisun lopussa. Yleisilme on runsaan maltainen ja maanläheinen. Makuakin hallitsee runsas maltaisuus, on paahteista, makeaa, suklaista, kahvista, mämmistä, kaikenlaista maltaisuutta ja reilusti onkin. Humalaakin on käytetty sillä suullisen loppupuolisko on melko kuiva, paahteinen ja tumman hedelmäinen. Humalointi tasapainottaa runsasta makua oivallisesti. Suutuntuma on lähes täyteläinen ja melko maltillisesti hiilihappoinen. Nautinnollinen ja tasapainoinen kokonaisuus.

Ayinger osaa kyllä, muutamien muiden saksalaispanimoiden tapaan, valmistaa erittäin tasapainoisia oluita. Se ei silti tarkoita, että ne olisivat tasapaksuja, saati mauttomia, päinvastoin. Ayingerin tuotteista yksi, Winter-Bock, on tällä hetkellä saatavilla Alkosta. Lidleistä sai ainakin aiemmin kevytversiota  panimon loistavasta vehnäoluesta Bräu-Weissesta, eikä hintakaan ollut paha, muistaakseni 2,49€ / 0.5l. Molemmat hyviä, kuten Ayingerin muutkin oluet, kannattaa kokeilla. Hieman kaivelee mieltä nämä blogin ainaiset kiitettävät arvosanat, mutta minkäs teet, ei ole muuta vaihtoehtoa tässäkään tapauksessa.


Yhteenveto: Tasapainoinen, maukas, loistava.
Nautintasuositukset: Suosittelen aloittamaan hieman jääkaappikylmää lämpimämpänä.

KOULUARVOSANA: 9

2 kommenttia:

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.