Kotiolutta: PöllöBrew Saison de Vintturi

0 kommenttia
 

Maanantai-illan arviointiin kotiolutta tamperelaiselta yhden miehen kotipanimolta PöllöBrew:lta. Saison de Vintturi on miehen kolmas kotiolut. 5,7% vahvuutta. Reseptissä maltaina Pilsner, Vienna ja Vehnä, humalina Perle ja Styrian Goldings sekä hiivana WLP 566 - Belgian Saison II. Saison Dupontin kloonia käytetty lähtökohtana, mutta tuunattu mm. lisäämällä keittoon  etiketin kuvassakin näkyvän Vitturin mökin mustaherukanlehtiä, joita 15-litran satsiin tuli 141 grammaa. Ominaispaino jäänyt niinkin ylös kuin 1.017 - tyypillisesti Saisonit käyvät kuivemmiksi. Tekijä itse on löytänyt kaikista oluistaan jotain tiettyä "jännää sivumakua", johon kaupallisissa ei juuri törmää. Sitä pitäisi maistellessa myös koittaa paikantaa, josko osaisin sanoa sille jotain syytä. Olut on pullotettu 29.8.2015, eli ollut pullossa nyt reilut pari kuukautta.



Varsin kirkas, vaahdoltaan kohtalaisen varovalla kaadolla melko maltillinen ja väriltään oranssihtava olut. Kaunis ja hienosti kirkastunut. Tyylin tunnistaa heti tuoksusta - pippurista mausteisuutta, päärynänkuorimaista ja hieman mandariinimaista "belgihedelmää" ja kukkaista sekä hieman kuivan yrttistä humalointia. Mustaherukanlehtiä en nyt heti aluksi viileänä ainakaan bongaa, mutta aikani tuoksuteltua olut alkoi tuoksumaan enemmän ja enemmän appelsiininkukkahunajalta - mikä on kyllä miellyttävä tuoksu. Tuoksu on ainakin kunnossa, oikein mainio!

Maku alkaa melko täyteläisenä, jopa hienoisen makeana, mutta jatkuu sitten keskivaiheilta eteenpäin varsin tuntuvan purailun saattelemana kohti kuivan mausteista ja happamampaa loppua. Hiiva on tuottanut mukavan mausteisen vireen, joka jatkuu alusta loppuun asti. "Belgihedelmäisyys" pienellä mandariinihöysteenä pilkahtelee esiin siellä täällä, mutta se ei ole esillä aivan tuoksun mittakaavassa, eikä toki ole tarviskaan - saisonin kuuluukin olla enemmän mausteinen ja terävämmin pureva. Alkumaussa ennen humalan purentaa esiintyy mustaherukkaisuutta, mutta se siirtyy sitten mausteisuuden ja katkeron taakse, tehden kuitenkin comebackin loppu- ja jälkimakuun. Tuoksusta en edelleen tuota herukkaa noteeraa, mutta kyllä se varmaan sielläkin on - en vaan enää pääse tuosta saamastani hunaja mielleyhtymästä eroon. 

Kokonaisuutena oikein miellyttävä, maukas ja tyylinmukainen olut. Optimitilanteessa olisi saanut omaan makuuni käydä hieman kuivemmaksi, sillä nyt runko on melko täyteläinen, vaikkei makeutta liiaksi olekaan. Dupont esimerkiksi on mielestäni kuivempi ja täten vielä purevampi ja kepeämpi juotava myös. Ne on niitä pieniä nyansseja. Jos olisin itse tämän tehnyt niin olisin oikein tyytyväinen lopputulokseen - mitään tekijän mainitsemaa jännää sivumakua en löydä. Olut on muutenkin niin runsasmakuinen, että mikäli sitä siellä on, niin ei se minua ainakaan häiritse. Oikein mallikas saison siis, kiitokset siitä PöllöBrewille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...