Lehdistötiedote: Viranomainen rohkaisee rikollisuuteen: Juomakauppa harkitsee veronkierron sallimista

JUOMAKAUPPA

Tiedote 5.11.2014

Julkaisuvapaa: heti

Viranomainen rohkaisee rikollisuuteen: Juomakauppa harkitsee veronkierron sallimista

Tämän vuoden heinäkuusta alkaen tulli on ottanut kantaa alkoholin internet-ostamisen verovelvollisuuskysymyksiin sanomalehtien sivuilla. Virkamiesten kommentit ovat olleet harkitsemattomia, virheellisiä ja omiaan aiheuttamaan vahinkoa laillisesti toimiville verkkokauppialle. Tämän vuoksi Juomakauppa on pakotettu harkitsemaan veronkierron sallimista niille asiakkaille, jotka sitä haluavat.

Alkoholin internet-ostamisen laillisuudesta ja siihen liittyvistä verovelvollisuuksista on käyty jos jonkinmoista kiistaa viime vuosien aikana. Vuonna 2010 Helsingin käräjäoikeudessa ratkaistu tapaus ja sitä seurannut mediamyrsky toivat yleiseen tietoon sen, että alkoholin tilaaminen internetin välityksellä toisesta EU-maasta on täysin laillista. Tämän jälkeen molemmat asiaa valvovat viranomaiset, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja tulli, julkaisivat omat päivitetyt ohjeensa siitä, miten alkoholin etäostaminen sujuu laillisesti.

Tiivistettynä Valviran kanta on ollut se, että muodollisesti etämyynti toisesta EU-maasta Suomeen on lainvastaista, ja Suomessa sijaitsevan kuluttajan on itse järjestettävä kuljetus ostoksilleen. Jos ostaja järjestää kuljetuksen, kyseessä ei ole lainvastainen etämyynti, vaan lainmukainen etäosto. Jotta ostaminen ei olisi kuitenkaan täysin mahdotonta, Valvira on ohjeissaan hyväksynyt sen, että toisessa EU-maassa sijaitseva myyjä avustaa ostajaa kuljetuksen järjestämisessä. Käytännössä ratkaisevaa on ollut ilmeisesti se, että ostajalla on ollut todellinen päätösvalta myyjän valtuuttamisessa tai kuljetusyhtiön valitsemisessa.

Tullin ohjeissa pääpaino on ollut siinä kysymyksessä, kuka maksaa Suomen alkoholi- ja juomapakkausverot silloin, kun kuluttaja tilaa alkoholia Suomeen toisesta EU-maasta. Pääsääntö ohjeissa on ollut, että kuljetuksen järjestänyt osapuoli vastaa veroista. Jos ostaja on järjestänyt kuljetuksen itse ilman myyjän avustusta, silloin ostaja on verovelvollinen. Jos taas myyjä on millään tavalla osallistunut kuljetuksen järjestämiseen, tullin näkemyksen mukaan häntä on pidettävä valmisteverotuslainsäädännön silmissä etämyyjänä ja siten verovelvollisena.

Tullin asiakasohjeessa annetaan seuraava tulkinta:

Kuljetus katsotaan myyjän järjestämäksi esimerkiksi silloin, kun myyjä ohjaa Internet-sivuillaan tilauksen yhteydessä asiakkaita käyttämään tiettyjä kuljetusliikkeitä tai jotenkin muuten osallistuu kuljetusta koskeviin järjestelyihin. (Lähde: Tullin asiakasohje nro. 19 ”Ostaisinko internet-kaupasta – ohje tavaraa tilaavalle yksityishenkilölle”, s. 3)

Juomakauppa on toiminut molempien viranomaisten ohjeiden mukaan aina loppuvuodesta 2012, jolloin verkkokauppa avasi ovensa. Ohjeet ovat asettaneet omat kapeat rajoituksensa, ja molempien noudattaminen on ollut toisinaan melkoista tasapainottelua. Kultainen keskitie on kuitenkin löytynyt, ja Helsingin tullin virkailijat, jotka ovat käsitelleet Juomakaupan vakuus- ja veroilmoituksia, ovat olleet hyvin yhteistyöhaluisia niin, että yhteisen sävelen löytäminen on ollut mahdollista. 

Käytännössä Juomakauppa on toteuttanut lain vaatimukset niin, että asiakkaalle on tarjottu kaksi vaihtoehtoa: 

1) asiakas on voinut järjestää kuljetuksen ja vastata Suomen valmisteveroista itse, jolloin Juomakauppa ei ole puuttunut kuljetuksen järjestämiseen millään tavalla; tai

2) asiakas on voinut valita maksuttoman lisäpalvelun, jonka osana Juomakauppa on veloittanut Suomen valmisteverot ja välittänyt ne Suomen tullille. Lisäpalvelun valittuaan asiakkaalle on lähetetty sitten kutsu siirtyä erilliseen verkkopalveluun tilauksen jättämisen jälkeen, jossa hänelle on tarjottu mahdollisuuksien mukaan 1 - 4 vapaavalintaista kuljetusyhtiötä, joista kaikki ovat Juomakaupasta täysin erillisiä, kansainvälisesti tunnettuja toimijoita. Kuljetussopimus on tehty sen jälkeen asiakkaan nimissä tämän valitseman kuljetusyhtiön kanssa.

Kesällä 2014 tullin yläkerrasta alkoi kuitenkin kuulua. 11.7.2014 Ilta-Sanomat uutisoi, että alkoholia internetin välityksellä myyvät verkkokaupat eivät aina huolehdi Suomen alkoholi- ja juomapakkausveroista. Artikkelissa haastateltu tullin valmisteverotusjohtaja Salli Taipale ilmaisi ihmetyksensä ilmiölle ja kertasi, että etämyyjä on tällaissa myynneissä verovelvollinen, ellei sitten ostaja järjestä itse kuljetusta ostoksille. Hän lisäsi, että asiaa ei kuitenkaan valvota sen suuremmin, sillä internet-myynnin ollen pientä matkustajatuontiin verrattuna ei ole syytä laittaa paljon resursseja valvontaan.

21.10.2014 Helsingin Uutiset raportoi, että virolaisesta verkkokaupasta saa alkoholia Suomeen kotiovelle. Uutisessa kerrotaan reportterin tekemästä koetilauksesta ja todetaan, että myyjä ei maksanut Suomen alkoholi- ja juomapakkausveroja ostoksista. Artikkelissa haastateltu tullin ylitarkastaja Seppo Raitolahti kertoo tarkastaneensa verkkokaupan toimitusehdot ja päätyneensä siihen tulkintaan, että kyseinen kauppa ei täytä etämyyjän määritelmää. Hänen mukaansa tällaisessa tilauksessa ostaja on verovelvollinen.

Kyseisen verkkokaupan toimitusehdoissa kerrotaan seuraavaa: ¹

Jos asiakas haluaa juomien toimituksen Suomeen, hän voi järjestää itse niille kuljetuksen tai vaihtoehtoisesti valtuuttaa logistiikkayhtiö Eleq Logisticsin avustamaan kuljetussopimuksen tekemisessä erillisen kuljetusliikkeen kanssa tilauksen yhteydessä. Jos asiakas valtuuttaa Eleq Logisticsin tekemään kuljetussopimuksen puolestaan, loppujakelijana Suomessa toimii Itella, DHL, FedEx tai Matkahuolto. Kuljetuksen hinta veloitetaan tavaralaskun yhteydessä eriteltynä.

(Lähde: http://www.vironviina.com/page/3/toimitus)

Ristiriita tullin virallisen laintulkinnan ja yksittäisen ylitarkastajan tuntemusten välillä on räikeä. Tullin ohjeessa annetaan selkeä käsitys, että myyjä, joka ohjaa ostajaa käyttämään tiettyjä kuljetusyhtiöitä, on Suomen valmisteverotuslainsäädännön silmissä etämyyjä. Yllä esitetyissä toimitusehdoissa myyjä nimeää niin huolitsijan kuin lopullisen kuljetusyhtiönkin Suomessa. Jos asiakas valtuuttaa myyjän ylläpitämän verkkokaupan kautta kolmannen osapuolen sopimaan kuljetuksesta kuljetusyhtiön kanssa tilauksen yhteydessä, asiakkaan osallisuus kuljetuksen järjestämisessä on todellisuudessa olematon. Käytännössä siis myyjä, tai joku myyjän puolesta, järjestää kuljetuksen Suomeen. Vähintäänkin myyjä osallistuu kuljetusta koskeviin järjestelyihin välittämällä ostajan ja tilauksen tiedot kuljetuksen järjestävälle kolmannelle osapuolelle. Helsingin Uutisten artikkelissa kerrotun mukaan ostaja ei edes ollut itse yhteydessä kuljetusyhtiöön, vaan sai alkoholitilauksen jättämisen jälkeen matkapuhelimeensa ”vahvistusviestin ja [lähetyksen] seurantakoodin”.

4.11.2014 ylitarkastaja Raitolahti jatkoi kommentointiaan, tällä kertaa Uudessa Suomessa. Haastattelussa hän varoittelee etämyyjistä, jotka antavat ymmärtää olevansa etämyyjiä, mutta sitten eivät sellaisia olekaan:

Hälytyskellojen pitäisi soida kuluttajalla siinä vaiheessa, jos joutuu itse järjestämään tuotteiden kuljetuksen tai jos tuotteiden hinnat ovat erittäin edulliset, Raitolahti varoittaa.

Tämä lausunto on pöyristyttävän virheellinen. Alkoholin internet-ostamisen laillisuutta valvova Valvira kun nimenomaisesti kieltää kuljetuksen järjestämisen Suomeen myyjän toimesta:

Ulkomailta tilaamalla alkoholijuomia ostavan on itse järjestettävä alkoholijuomien kuljetus Suomeen. Myyjä voi ostajan toimeksiannosta avustaa tarvittavan kuljetuspalvelun hankkimisessa.

(Lähde: Valviran ohje 17.3.2010, ”Alkoholijuomien tilaaminen ja maahantuonti”)

On siis hyvin oletettavaa, että ne myyjät, jotka nimenomaisesti noudattavat Suomen lakia, eivät suostu järjestämään kuljetusta itse, vaan vaativat ostajalta erillistä toimeksiantoa ja osallisuutta kuljetuksen järjestämisessä. Lain mukaan toimiva verkkokauppa joutuu ilmoittamaan sivullaan, että myyjä ei voi järjestää kuljetusta Suomeen. Ylitarkastajan kannanoton luettuaan moni varmasti kokee tällaisen ilmoituksen kuitenkin merkkinä veronkierrosta tai muusta rikollisuudesta. 

On totta, että tietyt verkkokaupat siirtävät verovastuuta asiakkaalle pakottamalla heidät vastaamaan itse kuljetuksesta, mutta se, että Suomeen erityisesti suuntautunut myyjä ei suostu järjestämään kuljetusta automaattisesti, ei ole itsessään missään nimessä mikään merkki likaisesta toiminnasta. Sen sijaan asiakkaan on syytä olla varuillaan, jos verkkokaupassa ei mainita sanallakaan Suomen valmisteveroja, tai jos maininta niistä on präntätty pienellä toimitusehtojen pohjalle. Rehellisesti ja avoimesti toimivat myyjät sen sijaan tekevät hyvin selväksi, että verot pitää maksaa, ja yleensä vielä tarjoutuvat maksamaan ne asiakkaan puolesta. Tällä tavalla toimivia Suomeen myyviä verkkokauppoja on tällä hetkellä olemassa arviolta kahdella kädellä laskettava määrä.

Tullin virkamiehet ovat nyt aiheuttaneet kolmenlaista vahinkoa niille harvoille verkkokaupoille, jotka yrittävät rakentaa alkoholin internet-myynnistä päivänvalon kestävää liiketoimintaa. Ensinnäkin he ovat tuoneet esille veronkierron helppoutta ilmoittamalla, että toisesta EU-maasta tulevia alkoholilähetyksiä ei sen suuremmin valvota. Toiseksi he ovat ilmaisseet tulkitsevansa omaa etämyyntitulkintaansa hyvin rajoitetusti sillä seurauksella, että pienellä lakiteknisellä kikkailulla vastuu valmisteveroista voidaan vierittää ostajan harteille. Lopuksi he ovat huolimattomilla kommenteillaan mustamaalanneet laillisesti toimivia verkkokauppoja.

Kaiken kaikkiaan nämä lausunnot ovat rohkaisseet rikollisuuteen. Valmisteverojen ilmoittamatta ja maksamatta jättäminen on rikos, mutta tullin ilmeisellä suostumuksella vastuu voidaan jakaa hyvin helposti yksittäisten ostajien kesken, jolloin, kuten yllä on tullut ilmi, kiinni jäämisen riski on melkoisen pieni.

Tästä johtuen Juomakauppa, joka on toiminut nyt yli kaksi vuotta lain kirjainta ja henkeä hyvin tarkasti noudattaen, on pakotettu harkitsemaan veronkierron sallimista niille asiakkaille, jotka sitä haluavat. On siis hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Juomakauppa tarjoaa kolme toimitustapaa: 

1) asiakas voi järjestää kuljetuksen ja vastata valmisteveroista itse;

2) asiakas voi valita maksuttoman lisäpalvelun, jonka osana Juomakauppa veloittaa Suomen valmisteverot ja välittää ne Suomen tullille; tai 

3) asiakas voi valita toimitustavan, jossa hän luovuttaa valtuutuksen kuljetuksen järjestämiseksi Juomakaupan nimeämälle kolmannelle osapuolelle, jolloin vastuu veroista tai niiden maksamatta jättämisestä säilyy ostajalla. 

Toivomme, että tulli julkaisee pikaisesti päivitetyn virallisen tulkinnan etämyynnin ja etäoston välisen rajan todellisen paikan selvittämiseksi. Erityisesti on syytä kumota joko asiakasohjeessa nro. 19 annettu tulkinta tai sanomalehdissä julkaistut ylitarkastajan tulkinnat. Lisäksi toivomme, että Valvira ja tulli nyt viimeinkin istuvat saman pöydän ääreen ja sopivat yhteisistä tulkinnoista, jotta kumpikin käsi tietäisi, mitä toinen tekee, ja alkoholin internet-ostamiseen liittyvät sekaannukset lopulta poistuisivat.

Leo Järvinen

Toimitusjohtaja

European Merchants Ltd & Co KG

Lisätiedot:

leo.jarvinen@eumercs.com

www.juomakauppa.eu/prem

Jakelu:

Lehdistö
Tulli
Valvira

1Tätä kirjoittaessa kyseisen verkkokaupan yhteistyökumppani on jo vaihtunut. Helsingin uutisten artikkelin aikaan toimitusehdoissa mainittiin, että asiakas voi järjestää itse kuljetuksen ostoksilleen tai valtuuttaa Jet Logistics -nimisen yrityksen järjestämään kuljetuksen asiakkaan puolesta. Sisällöltään toimitusehto on sama kuin nykyisin, ainoastaan kuljetuksen järjestävän kolmannen osapuolen nimi on eri.