Pohdintaa kotipanimon Saisonin tiimoilta

2 kommenttia
 
Päätin korkata oman kotitekoisen Saisonin nurmikonleikkuun päätteeksi. Olen näitä jo useamman pullon maistellut aiemmin kesähelteillä, joten minulle on muodostunut tästä selkeä kuva, enkä ole  tyytyväinen. Käytin maltaina Viking Maltin Pilsner- ja vehnämaltaita. Lisäsokereita ja väriä hain Brewer's Apprentice -kirjan houkuttelemana kevyesti karamellisoidusta luomuruokosokerista (for a slight touch of caramel). Hiivana Danstar Belle Saison ja humalina Magnum (pelkkä katkero) ja Saaz & Hallerthau Mittelfruh - keiton aikana 30 minuutista eteenpäin continuous hoppingina keiton loppuun asti ja lisäksi kuivahumalointi. Alla kuva reseptistä Brewmatessa, huomatkaa kehno tehokkuus - ei tahtonut irrota sokereita kunnolla. Myöhemmin huomasin, että mitä enemmän pussimäskäyksessä tai ylipäätään mäskäyksessä pystyy sekottelemaan ja hämmentelemään lämpötilan kärsimättä, niin tehokkuus paranee ja myös rauhassa valutettu huuhtelu kannataa.




Sameahko, kultaoranssi ja mittavasti vaahtoava olut. Ulkonäössä ei moitteen sijaa. Tuoksu on saisonhiivalle tyypillisesti mausteinen ja hieman hapahko. Siinä on appelsiinimaista hedelmää ja tangeriinimaista hieman kirpeän greippimäistä happamuutta. Hyvä tuoksu, kuiva ja happaman puoleinen. Tuo kirpeähkö greippisyys on todennäköisesti Hallerthau Mittelfruhin aikaansaannosta, sillä sitä on myös vehnäoluessani Hop Burst Hefessä, jossa oli tämän saisonin tavoin voimakas aromi- ja kuivahumalointi juuri samalla lajikkeella. Se on tuoksussa hyvä, mutta maun puolella happamuus nousee yli äyräiden - nimenomaan se greippityylinen, tangeriinimainen osasto - belgihiivaista happamuutta tai villihiivaista se ei ole. Jenkkihumalat tekevät erilaisen, pehmeämmän greippisyyden, tämä on sellainen terävä. Maku on kuitenkin kehittynyt kokonaisuutena nautittavaksi. Se on kuiva ja katkera sekä miellyttävän appelsiinimainen. Mausteisuutta nousee esiin jälkimaussa ja alkoholikin vilahtelee varsinkin oluen lämmettyä. Käytin tässä kevyesti karamellisoitua luomuruokosokeria, joka ohensi ja kuivensi runkoa liikaa - tästä syystä alkoholi tulee hieman läpi. Jatkossa ei sokereita saisoniin, kyllä näissä pitäisi ennemmin maistua viljava maltaisuus, eikä kevyt karamellimaisuus. Parannusehdotukset on siis jo mietittynä. Ei Mittelfruhia, eikä sokeria, vaan täysmallasta ja humalaksi jotain perinteisempää, vaikka Styrian Goldingsia. Belle Saison hiiva vaikuttaisi ihan toimivalta, käytti ainakin todella kuivaksi. Attenuation 94% eli melkoinen peto hiivaksi! Kokonaisuutena siis hieman turhan ohut tai vahva, koska alko puskee lämmenneenä läpi, ja turhan greippi- tai tangeriinimainen. Pisteiksi reitatessa perstuntumalta 33/50 tai blogin asteikolla 7½/10.

Ps. En pistä varsinaista reseptiä erikseen blogiin (tuon kuvan lisäksi), koska haluan julkaista vain reseptit, jotka ovat hyviä ja toimivia.

2 kommenttia:

  1. 1.002? Onko tuo siis oikeasti mitattu lukema? On nimittäin jo jopa epäillyttävän alhainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ja piti oikein tihrustaa, että onko se nyt nollassa vai onko siellä joku viiva vielä näkyvissä. Ihan kaiketi normimeininki Belle Saisonilla, jos pitää mäskäyslämmön kohtalaisen alhaalla. Kuivaa on.

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.