Olutarvio: Laitilan Kukko Schwarz

2 kommenttia
 

Kukko Schwarz

Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Suomi
Oluttyyli: Schwarzbier
Alkoholipitoisuus: 4,5%
Saatavuus: Maitokaupat (Arviointikappale saatu panimolta)

Nyt maistoon Suomen suurimman pienpanimon juuri tölkissä markkinoille tullut Schwarz, jonka panimo minulle näytepakkauksessaan lähetti. Tölkissä on mukana myös panimon viime viikolla lanseeraama "makumittari", johon pääsin itsekin antamaan oman mielipiteeni viime syksynä. 

Makumittareita

Kävin panimolla Laitilassa työpäiväni jälkeen. Ensin minut vietiin panimokierrokselle, jonka jälkeen istahdettiin panimomestarin ja markkinointipäällikön kanssa kokoustilaan. Käytiin läpi makumittarin perusidea - eli panimon tavoite oli luoda pakkausten kylkeen asteikot oluen muutamalle perusmaulle. Sitten eteeni tuotiin aina neljä pikkumukia kerrallaan panimon oluita. Pisteytin jokaiset neljä olutta, jonka jälkeen verrattiin tuloksia panimon omiin pisteytyksiin ja sitten tuotiin taas seuraavat neljä olutta jne. Maistelutilaisuus oli melko jännittävä, ainakin ihan ensimmäisiä oluita arvioidessa, vaikka miltei vastaava pisteytys on tietysti tuttua Olutoppaasta jo vuosien ajalta - ei sitä kuitenkaan aiemmin ole ollut oluista vastaava Panimomestari seuraamassa meikäläisen suorittamista. Oli hieno huomata, miten omat arvioni ja panimon sisäiset arviot osuivat melko hyvin yksiin - yksittäiset palkit saattoivat oluesta riippuen olla eri mittaisia, mutta palkkien antama kokonaiskuva oluesta oli samansuuntainen. Olisi ollut mukava kirjoittaa tästä ja panimovierailusta hieman pidemminkin jo viime syksynä, mutta asiasta pyydettiin vaikenemaan siihen asti, että panimo saisi mittarit pakkauksiin ja oman tiedotteensa ulos. Samasta syystä minulla ei ole kuviakaan. Yllättävän pitkään julkaisu sitten ottikin, sillä vierailin panimolla tosiaan viime lokakuussa. 

Sitten itse käsillä olevaan olueen, eli Kukko Schwarziin. Olut on siis schwarzbier, eli mustaolut, eli käytännössä tumma lager. Maltaina Münich, Crystal 300 ja Black. Humalina Magnum ja Hersbrücker. Olut on gluteeniton. Panimon antaman saatteen mukaan loppuominaispaino on jätetty korkeaksi tai kuten saatteessa sanotaan "käyttämättömien sokereiden muokkaama", jotta olut olisi täyteläisempi. 

 

Kirkas, punertavan ruskea ja vaahdoltaan runsaan pitsinen olut. Tuoksussa on paahteista limppua, kevyttä suklaisuutta ja siirappisuutta sekä ruohoisen yrttistä humalointia. Olut on suussa varsin täyteläinen maitokauppavahvuiseksi, hiilihappoja hieman turhan paljon, mutta pyörittely ja odottelu auttaa siihen. Maku on edelleen tuoksun tavoin paahteisen ja hieman (siirappisen) imelletyn limppuinen. Katkeruutta on kohtalaisesti ja jälkimakuun jää yrttisruohoinen kuivempi vire. Paahtomaltaan suklaisuutta aivan aavistus joukossa myös. Puhdasmakuinen, ehkä makeudessaan enemmän tummaa lageria kuin yleensä kuivemman ja kovemman paahteista schwarzia muistuttava, mutta yhtä kaikki laadukas olut. Myös aiemmin ilman arviointia nauttimani Kukko Helles oli puhtaan maltainen ja raikas - ei panimolle aiemmin tyypilliseen tapaan hernekeittomainen tai vihannesmainen. Mukava havaita, että lähipanimoni alkaa nostaa tasoaan. 

Yhteenveto

Tasapainoinen, makeampi schwarz.
ARVOSANA: 8

2 kommenttia:

  1. Voi vain nostaa jälleen hattua Reittausblogin valokuville. Kelpaisivat varmasti kaupallisten toimijoidenkin markkinointiväelle, kateellisista kanssabloggaajista puhumattakaan...

    -Antti Peura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reittausblogin valokuvat ovat kieltämättä aivan loistavia. Itse kun pikaisesti räpsäsee valokuvan kännykällä, niin ei voi kuin ihailla tätä valokuviin panostamista. Haykella tämä onkin varmasti iso osa olutharrastusta :)

      terv. Kanssabloggaaja from JaskanKaljat ;)

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...