Olutoppaan VI pikkujoulut Pikkulinnussa 7.12.2013

Vasta kuudetta kertaa Olutoppaan kuusivuotisen historian aikana järjestettyjä perinteikkäitä pikkujouluja juhlittiin menneenä lauantaina Olutravintola Pikkulinnussa, Helsingin Puotilan kuvankauniissa lähiö-ostarissa. Matkani tämän ah niin rakkaan yhteisön reittaushegemoniaan alkoi tuttuun tapaan auton starttaamisella aamuseitsemältä. Pieni koukkaus Espoon kautta, josta lähes paikallinen opas messiin, ja perillä Pikkulinnussa oltiin erinäisten julkisten liikennevälineiden kuskaamana sopivasti 11.55. Tapahtumahan alkoi tuttuun tapaan jo kello 12.00, koska tiukka reittaaminen ei suinkaan ole hätäisten hommaa. Emme olleet edes ensimmäisiä Tivun (aka Pikkulinnun) ovenkahvassa roikkuneita, sillä legendaarinen "ykkösmies" mto ehti paikalle 10 sekuntia meitä aiemmin.

Sisään päästyämme aloitimme veljeni, joka oli siis tämä lähes paikallinen opas, kanssa Plevnan Vehnällä. Harvinaisesti oikein isolla annoksella, joita näissä piireissä harvemmin tilaillaan. Oikein mainio raikkaamman puoleinen vehnis, 39/50 pistettä. Tämän jälkeen alkoi pienten hana-annosten harras reittaaminen. Kaksi näistä nousi ylitse muiden ja molemmat olivat ruotsalaisen Närken käsialaa - nimihirviö Kll ’n v fn d vll IPA ja Svarte Kungen portteri, molemmille 41/50 pistettä.

Pikkujouluissa oli paikalla aika pitkälti jo useana vuonna paikalla ollut eri sukupolvista koostuva ydinporukka, plus miinus muutama henkilö. Lähes kaikki olivat jo entuudestaan tuttuja, ainakin naamoiltaan, joten ilmapiiri oli rento ja välitön. Ensi vuonna kuitenkin toivottavasti nähdään vielä runsaampi osanotto, sillä tämän hienon perinteen soisi jatkuvan elinvoimaisena vielä pitkään.

Vesilasi, Närke Svarte Kungen ja Plevna Severin Extra IPA

Tiukan reittaamisen ohessa oli perinteisenä ohjelmanumerona mukana ylläpidon eli sayravain vuosikatsaus ja Pikkulinnun tarjoama todella maukas riisipuuro. Tilastot Olutoppaan kuluneesta vuodesta kertoivat, että kasvua oli jälleen tullut lähes kaikilla osa-alueilla. Ensi vuonna tulee varmasti vielä enemmän, jos ja kun sayravai saa uuden hienomman "Olutopas 3.0" version julkaistua. Hieman myöhemmin jaeltiin sitten plakaatteja ansioituneille paikallaolijoille. Vuoden Olutarvioijan plakaatin lisäksi sayravai oli kellarinsa kätköistä kaivanut minulle yllätyspalkinnoksi Nørrebro Little Korkny Ale barley wine pullon vuosikertaa 2005. En ole tätä himoittua klassikkoa aiemmin maistanut, joten todellakin osui ja varmasti myöhemmin myös uppoaa. Suorastaan himoiten odotan, että jonain spesiaalihetkenä saan tuon herkun korkattua. Itse luovutin sayravaille hänen voittamansa Vuoden Foorumistin palkinnon yhteydessä pullollisen itse tekemääni Smoked Alea, joten tulevaisuudessa on luvassa se blogissa lupaamani ulkopuolisen henkilön arviokin sitten. Eikä mikä tahansa arvio, vaan eräänlaisena aloittelevan reittausblogistin esikuvana aikanaan toimineen henkilön arvio - toivottavasti maistuu edes jotenkin, ettei tarvitsisi hirveästi hävetä.

Noin kuuden tunnin Tivutanssin jälkeen poistuimme Euphemos nimimerkillä tunnetun herrasmiehen seurassa veljeni kanssa Black Doorin suuntaan. Black Doorissa maistettu Stadin uutuus-Tripel oli pettymys, vaan 29/50 pistettä, odotukset olivat paljon korkeammalla. Tunkkaisuus ja liimaisuus häiritsivät. Black Doorista triomme vaelsi vielä St. Urho's Pubiin, jossa oli tarjolla Beer Huntersin tälle ravintolalle valmistaman presidenttisarjan viimeisin osa, eli tietenkin Niinistö. Savulla ja kahvilla maustettu 4% stout, joka osoittautui varsin hyväksi, ollakseen noinkin kevyt. Kahvi dominoi, mutta ei kuitenkaan liiaksi. En silti täysin vakuuttunut savun ja kahvin yhteenkuuluvuudesta, vaikka yhdistelmä olikin aika mielenkiintoinen. Hieno ravintola tuo Urkki kuitenkin kaikkineen oli. Euphemos nousi tässä vaiheessa mansesterin suuntaan lähtevään junaan ja veljeni kanssa kävimme vielä tutustumassa Bruuverin antiin. Tarjolla tässä panimoravintolassa oli paikanpäällä pantua Humbug golden alea, jota illan viimeisen ominaisuudessa otettiin oikein täydet tuopilliset. Varsin keskinkertainen golden ale (30/50 pistettä) ei tavoittanut 9,5 euron hinnalla oikein minkäänlaista hinta-laatusuhteen asteikkoa, mutta kyllähän sitä yhden tuopin ilman katumusta kurkkuunsa kumosi ja mukava oli tuokin mesta nähdä ja kokea, vaikka visiitti lyhkäinen olikin.

Kiitokset Olutoppaan ylläpidolle ja Pikkulinnulle järjestelyistä. Kiitokset myös muille läsnäolijoille reittaus- , jako- ja keskusteluseurasta sekä veljelle vielä lisäbonuskiitospisteet majoituksestakin. Ensi vuonna, toivottavasti, uudestaan!