Rinnakkainvertailu: Beer Hunter's Mufloni Single Hop Amarillo & Simcoe

1 kommenttia
 

Beer Hunter's Mufloni Single Hop Amarillo & Simcoe

Raumalainen luomu- & lähiruoka akselilla operoiva Ruokapuoti Lumo on ottanut valikoimiinsa naapurikaupunkimme Porin Beer Hunter's panimoravintolan pullotetut tuotteet Mufloni Single Hop Amarillo ja Mufloni Single Hop Simcoe. Poistin hyllystä nohevasti yhden kumpaistakin, sekä  myös yhden pullon ko. puodin valikoimaan uutuutena ilmestynyttä H.O.D.A:a jota ei aiemmin tästä kaupungista ole saanut. Eikä ollut muuten ensimmäinen kerta, kun Lumon olutvalikoima yllättää positiivisesti. Kuten nimetkin kertovat, niin Amarillo on valmistettu käyttäen ainoastaan Amarillo humalajiketta ja Simcoe ainoastaan Simcoe humalalajiketta. Humalia lukuunottamatta olettaisin oluiden valmistetun samalla reseptillä. Ideahan tässä on tottakai, hyvän oluen valmistamisen lisäksi, tuoda kerrallaan yksi humalalajike omine erikoispiirteineen maistajan huulille ja sitä kautta tietoisuuteen. En ole ennen päässyt maistamaan kahta saman valmistajan Single Hop olutta yhdellä kertaa, joten tämä on minulle varmasti mielenkiintoinen ja opettavainen sessio. Beer Hunter's on panimoltaan tasoa lilliputti ja oluiden saatavuus on jo siitäkin syystä rajoitettua. Kuulemani mukaan Beer Hunter's on myös erinomaista parempi olutravintola ja toimiipa sen tiloissa myös maamme ensimmäinen mallasviskitislaamo. Paikalla pitää ehdottomasti päästä käymään ennemmin kuin myöhemmin... 


Laseihin kaadettuna Simcoe erottuu Amarillosta huomattavasti runsaammalla ja kestävämmällä vaahdollaan. Oluiden ulkonäkö muuten on lähes identtinen. Amarillo on valoa vasten tarkasteltuna hieman Simcoeta vaaleampi, mutta suuresta erosta ei ole kyse. Amarillon tuoksu valloittaa kukkaisella, sitrushedelmäisella ja greippisen happamalla otteellaan Simcoen panostaessa voimakkaaseen mäntyisyyteen ja eksoottisen hedelmäiseen, mango-passionhedelmä sektorille osuvaan vivahteeseen. Simcoen humalointi on selvästi katkerampi ja hyökkäväämpi jo tuoksussa ja myöhempi maistelu vahvistaa tämän seikan myös maun puolella. Amarillo on Simcoeen verratuna tuoksultaan kesy, mutta vivahteikkaampi.

Mallasrunko on molemmissa melko ohut, osaksi varmaan jo matalista prosenteista johtuen, karamellista mallasta voi humalavyöryn alta aistia vain hetkittäin ja vaimeasti, mutta humalista näissä oluissa olikin kyse ja itse ainakin mieluusti keskityn vertailemaan vain  näiden humalalajikkeiden nyansseja. Amarillon runsaasti humaloitu maku tuo esille voimakkaasti sitrushedelmäisyyttä, kukkaisuutta ja runsaan happaman greippisen jälkimaun. Jälkimaku tarttuu kitalakeen ja ikeniin. Tarvitaan lasillinen vettä, ennen kuin voi siirtyä Simcoen pariin. Simcoe hyökkää maistajan kielelle voimakkaan mäntyisenä ja runsaan katkeroisena, jopa hieman yrttisenä. Pitkä jälkimaku nostaa Amarillon tavoin greippisen happamat piirteet pinnalle. Hieman lämmettyään (ja pyörittelyn jälkeen), kun suurin mäntyhyökkäys on hieman talttunut nousee esiin myös eksoottinen hedelmäisyys. Simcoen runko tuntuu hieman Amarilloa täyteläisemmältä ja sen hiilihappoisuus on runsaampi.

Amarillo on Simcoeen verrattuna pehmeämpi, elegantimpi ja ehkä hitusen aromikkaampi, mutta vähemmän katkera. Simcoen mäntyinen katkeruus on todella hyökkäävä ja haastava, mutta myös yhtälaila herkullinen varsinkin sitten kun eksoottisen hedelmäiset piirteetkin löytävät tiensä makunystyröille. Molempi parempi! Kannattaa ehdottomasti maistaa rinnakkain mikäli tilaisuus tulee, vaikka toimivat nämä yksinäänkin varsin hyvinä kevyinä nautiskeluoluina.

Yhteenveto: Rungoltaan ja alkoholipitoisuudeltaan kevyitä, mutta humalajikkeet hyvin framille nostavia oluita. 

Nautintasuositukset: 8-12 asteen lämpötilassa rinnakkain, hiivat kannattaa jättää kaatamatta.

1 kommentti:

  1. Hieno arvostelu. Itselläni edessä vain Simcoe kun Amarilloa ei meillä saatavilla. Mäntyinen katkero on voimakas. Mielestäni parhaimmillaan tukevan ruoan kanssa.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.