Parit witit: UG Breweries Double Mangover & Chouffe Blanche

0 kommenttia
 
Nyt sitten kaksi vähän vahvempaa witiä tähän parit witit sarjan seuraavaan kattaukseen. Tässä sarjassa maistelen kotimaan kaupoissa vastaan tulevia witbierejä pareittain ihan sitä tahtia kun sattuu oluita löytymään. Muitakin olutarvioita julkaisen somen puolella facebookissa ja instagramissa, niihin löytyy linkit blogin yläpalkista - ota seurantaan jos siltä tuntuu! Tässä setissä nyt Lohjalta mangolla maustettua ja belgiasta taasen perinteisempää jo pidempään saatavilla ollutta tonttuwitiä. Aloitetaan kotimaisella.

UG Double Mangover
7% |  Sisältää ohraa ja vehnää

 
Lohjalaispanimolta mango witbier eli mangoa siis mausteena ja ”tuplana” eli 7% vahvuudessa. Tästä on ollut joskus viisiprossainen perusversiokin netin mukaan. Täysin samea ja väriltään oranssi olut jonka vaahto täyttää tulppaanin kun reilusti kaataa. Tuoksu on mangomaisen hedelmäinen, vehnäinen ja myös raikkaasti korianterinen - witbierin perusmauste siis mukana kuten kuuluukin. On kyllä tosi mangososemainen tuo tuoksu - sitä tuoksua on meinaan viiden lapsen isä muutaman kerran pilttipurkkia avatessa tuoksutellut. Maku on mehumaisen pehmeä ja hedelmäinen. Mangoa ja makeahkoa vehnää. Aika muhkea myös suutuntumaltaan ja maltilliset hiilihapot vielä korostavat tuota mehumaisuutta. Korianteri tuo sopivasti vähän puraisua loppuun ja jälkimaussa on hieman aidon hedelmän karvauttakin. Onhan tää mangomehua, mutta hyvällä ja ennen kaikkea nautinnollisella tavalla. Perinteinen tyyli tuunattu vähän vahvemmaksi ja fruittia löytyy, hieno suoritus!

Eksperimentaalisen suomioluen perään nautitaan sitten klassisempi tonttuwit. Vahvuutta tässä myös vähän tyylin normitasoa enemmän.

Chouffe Blanche
6,5% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, humala, hiiva, korianteri, sitruuna


Tässä ei maustepuolella ole muuta erikoisuutta kuin se että appelsiininkuorien sijaan on käytetty sitruunaa. Se tuokin tämän kellertävän oluen tuoksuun ja makuun omaa hieman suuta supistavan muikeaa tuntuaan. Kokonaisuus on tässä vahvuudesta huolimatta ennen kaikkea raikas ja Chouffe-oluille ominaiseen tyyliin maku on hedelmäinen, pehmeä ja hieman jopa vaniljainen. Kaikin tavoin hyvin perinteinen sopivan korianterinen tulkinta witbieristä, mutta sitruuna ja ”chouffemaisuus” erottaa mukavasti. Vahvuus ei tunnu maussa vaan kaatuu ihan melkein Hoegaardenin tapaan - se on tonttuoluen taikaa. Chouffe toimii aina!
 
Aiemmin maistellut parit witit:

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.