CREW Republic Drunken Sailor
Panimo: CREW Republic, SaksaOluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 6,4%
Saatavuus: Ulkomailta, olutravintoloista? (Ostopaikka: Gourmondo)

Panimon esimerkilliset kotisivut kertovat Drunken Sailorin maltaiksi Pilsner, Munich ja Karamellimaltaat. Humalina saksalainen Herkules ja jenkkiläiset Citra, Cascade ja Simcoe. Herkules on korkean alfahappopitoisuuden humala ja täten todennäköisesti katkerointiin käytetty. Jenkkityylisten toimiessa todennäköisesti aromi- ja kuivahumalina. Herkuleksen co-humulonipitoisuus on myös korkealla tasolla, pitkälti yli kolmenkymmenen prosentin, joten Brewer's Apprentice -kirja rankkaisi sen "harsh bittering hops" -kategoriaan. Co-humulonipitoisuus vaikuttaa siis siihen, miten aistimme katkeruuden - omissa oluissani olen sattunut käyttämään "clean bittering hopseja", jotka ovat skaalan toisessa päässä. En siis ole sitä tarkoituksella hakenut, niin on vain käynyt. Siinäkin mielessä mielenkiintoinen maistettava. Katkeruutta ilmoitetaan olevan varsin maltilliset 58 IBUa, mutta kenties tämä "kovuus" paikkaa IBUjen vähyyttä. Tilasin tämän oluen osana viiden CREWn oluen settiä Gourmondosta, eli panimon muitakin oluita tulee lähitulevaisuudessa blogissa esiintymään. Hintaa viiden oluen setille tuli 7,99€, ei paha.
Varsin kirkkaanlainen, väriltään meripihkainen ja vaahdoltaan varsin
kohtalainen olut. IPAn tuoksussa pitäisi olla sitrushedelmien hekumaa,
mutta tässä on karamellitoffeista maltaisuutta ja havuista sekä raa'an
pellettimäistä tuntumaa. Appelsiinimaista hedelmäisyyttä nousee
taustalta, mutta mistään raikkauden riemusaattueesta ei tosiaankaan
voida puhua. Maussakin mallaspohjan runsaus peittää humalat alleen,
jättäen jälkeensä vaimeat hedelmät ja karkeahkon katkeron. Maltaisuus
sinänsä on varsin miellyttävän karamellitoffeista, mutta humalointi ei
nouse tarvittavalla forcella esiin - trooppinen hedelmäisyys velloo
makeuden takana, eikä terävä sitrus juurikaan puraise. Loppuvedon
katkero on karkeaa ja suutuntuma liian täyteen pakattu. Ei kovinkaan
nautinnollinen IPA. Miksiköhän niin useat IPAt tuntuvat kaatuvan tähän mallaspohjalla kikkailuun? Liian tuhti runko ei vaan yksinkertaisesti sovi IPAan - humalat eivät pääse loistamaan, eikä tuhti karamellisuus houkuttele korkkaamaan toista. Olut on liian raskas. Double IPAan, Barley Wineen ja bockeihin tällainen tuhtius voi kuulua, mutta ei nyt hyvän tähden pitäisi lähteä hyvää IPAa rungolla pilaamaan.
Yhteenveto
Turhan tuhtirunkoinen - less body, more hops!
ARVOSANA: 7
Muutaman CREWn maistaneena olen tullut siihen lopputulokseen että en enää jaksa niitä. En tilannut tuota settiä gourmondostakaan vaikka se halpa olisi ollutkin. Niissä pettää yleensä aina joku osa-alue.
VastaaPoista-Mikko