Kotiolutta: Korpimallas Baltic Burton XXXX English barley wine

0 kommenttia
 
Korpimallas on lokakuussa 2017 alkunsa saanut Timo Lähdesmäen ja Jani Lammisen kotiolutprojekti, jonka UG Breweryllä valmistetun kaupallisen puolen debyyttioluen Kaltio Pale Alen pääsin maistamaan viime elokuussa. Nyt kaverit lähettivät minulle maistoon pari isompaa kotivalmisteista jytkyä, joista ensiksi maistoon Baltic Burton XXXX. Tämä on sellainen resepti, josta voi tulla kaupallinen tuote, jos kaverit pistävät tulevaisuudessa oman panimon pystyyn, kuten suunnitelmissa on.

Baltic Burton XXXX
English barley wine | 10,9%

Maltaat: Pale Ale (87,7%), Crystal 150 (6,1%) ja Munich (6,1%)
Humalat: Chinook ja Fuggles, joista Fuggles myös kuivahumalointina
Hiiva: White Labs WLP099 Super High Gravity

Keitetty helmikuussa 2018 ja astioitu huhtikuussa 2018 - kypsynyt pullossa n. 8kk. 


Pullokäymistä lienee pitkässä kypsytyksessä tapahtunut odotettua enemmän, sillä pullo meinaa avattaessa kuohahtaa ja oluen pinnalle rakentuu pitkäkestoinen tiheäkuplainen vaahto. Punaruskean oluen tuoksu on kuitenkin mainio - toffeefudgea, mäntymetsää ja lakritsajäätelön mieleen tuovia sävyjä. Lisäksi hieman alkoholin lämpöä sekä kevyttä marjaisuutta ja mausteisuutta. Maltaan voimaa ja hieman humalaakin! Hienostuneempi, mutta ei niin intensiivinen tuoksu, kuin juuri äskettäin maistamassani Humaloven Hammer of Sucelluksessa. Suutuntuma on aluksi liian kupliva, mutta olutta kun malttaa hetken seisottaa ja pyöritellä lasissa, niin se asettuu paremmin uomiinsa mukavan täyteläiseksi - sellaiseksi kuin lienee tarkoitettukin. Maussakin on tuota jotain niin kovin brittiläistä kuivattujen hedelmien sävyttämää toffeemaisuutta, puuta, kevyttä marjaisuutta ja hieman pihkaisuuttakin lopussa. Jälkimaussa taas lakritsaisuutta ja lämpöä. Monipuolinen ja tasapainoinen herkku. Maltaisuus on niin jykevää ja käyminen onnistunutta, että alkoholi ei pääse häiritsemään. En aivan kylmänä korkannutkaan, mutta olut tuntuu entisestään vain paranevan lämmetessään. Jos jo aiemmin mainitsemani Hammer of Sucellus omasi selkeät jenkkipiirteet, niin tässä on taas selkeät ja monisyisemmät brittipiirteet hienosti esillä. Todella onnistunut olut, josta pidän kovasti - jos liiallisia hiilihappoja ei nyt huomioida, koska niistä pääsee odottelemalla eroon. Reseptiikka kun on kuitenkin erittäin särmässä kuosissa, kunhan jälkikäyminen saadaan kuriin. Mukavan ison pullonkin kaverit lähettivät ja kyllähän tämän erinomaisen oluen parissa todella viihtyy pidempäänkin!

Kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.