Resepti: Reittausblogi IPA #4 - enemmän humalaa!

34 kommenttia
 
Tässä omasta mielestäni toistaiseksi parhaan tekemäni IPAn resepti. Tämä on, jos oman oluen kehuminen nyt sallitaan, aivan perkuleen hyvää! Tätä tuunataan vielä seuraavassa erässä eteenpäin ja eri humaliakin todennäköisesti testaillaan - meni sitten parempaan tai huonompaan suuntaan. Tässä kuitenkin mielestäni erinomainen pohja, jos haluat lähteä IPAa tekemään. Mallasrunko on yksinkertaisin mahdollinen, mutta toimii yllätyksellisen hyvin, eikä siinä mielestäni ole oikein parannettavaa. Se on sopivan simppeli, ei karamellisen makea, eikä liian tuhti - humalat saavat tarvittavaa tilaa loistaa ja juotavuus pysyy erinomaisena. Todellinen sessio-IPA, vaikka alkoholipitoisuutta toki on tyylille ominainen määrä. Sopii koettaa!

Ulkopuolisten arviot:
 
Reittausblogin IPA #4 - enemmän humalaa!
(IPA)

Speksit: 

Original Gravity (OG):  1.058
Final Gravity (FG):   1.006 
Alkoholipitoisuus (ABV):  6.84 %
Väri (EBC): 18.1
Laskennallinen katkeruus (IBU): 177   (Average - No Chill Adjusted)

Maltaat:
100% Viking Sahtimallas

Mäskäys:
Infuusiomäskäys 65°C, 90 minuutin ajan

Humalointi:
  • 60 minuutin keitto
2.1 g/L Columbus Pellet (15.9% Alpha) @ 60 Minutes (Boil)
1.3 g/L Cascade Pellet (7.8% Alpha) @ 20 Minutes (Boil)
1.3 g/L Cascade Pellet (7.8% Alpha) @ 15 Minutes (Boil)
1.3 g/L Simcoe Pellet (12.9% Alpha) @ 10 Minutes (Boil)
1.3 g/L Citra Pellet (12.5% Alpha) @ 5 Minutes (Boil)

Kuivahumalointi:

Kuivahumalat lisätään käymisastiaan 5 vuorokautta ennen pullotusta tai sekundääriastiaan siirtoa. Kuivahumalien uuttoaika siis 5 vuorokautta käymislämpötiloissa (noin 20 astetta). Jos pöntön siirtää kylmempään tilaan tässä vaiheessa, uuttuvat humalat hitaammin. Vaihtoehtoisesti lämpimämmässä uutos tapahtuu sitten taas nopeammin.

1.3 g/L Cascade Pellet (7.8% Alpha)
0.7 g/L Centennial Pellet (9.4% Alpha)
0.7 g/L Citra Pellet (12.5% Alpha)
0.7 g/L Simcoe Pellet (12.2% Alpha)

Käyminen:
Hiivana Danstarin kuivahiiva BRY-97. Suositeltu käymislämpötila 20 astetta tai alle. Itse pidin kolme viikkoa käymisastiassa, joista viimeiset 5 päivää kuivahumalat seassa. Sitten lappoaminen toiseen astiaan ja pullotus. Jälkikäymissokeria 6g/litra. Olut on parhaimmillaan 3-5 viikon pullokypsytyksen jälkeen.

34 kommenttia:

  1. Aion laittaa ipan alulle huomenna.

    Tässä "parhaassa" reseptissäsi näytät lisänneen humalat aiemmin kuin itse olin ajatellut tekeväni (ekat, kun 15min jäljellä, painottuen loppuun). Millä tavalla tämä on parempaa kuin esimerkiksi IPA 1, jossa humalointi painottui enemmän loppuun?

    Onko katkerohumalalla jotain merkitystä mikä se on? Miksi et käyttänyt tässä Magnumia?

    Runsas kuivahumalointi olisi tarkoitus suorittaa pelleteillä. En aio siirtää olutta toiseen astiaan ennen pullotusta. Uppoavatko pelletit nätisti astian pohjalle, vai olisiko parempi käyttää siiviläpussia tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea sano tuosta humalalisäysten ajoista, että miten täsmälleen vaikuttaa tuoksuun ja makuun, mutta siten tämä nyt vaan vaikuttaa maistuvan paremmalta. Mahdoton tietysti sanoa, koska oluita ei ole mahdollista saada enää rinnakkain. Olen kuitenkin pohtinut, että mitä laajemmin humalalisäyksiä on, sitä "syvempi" tai "laajempi" mausta ja tuoksusta saattaa muodostua. Äärimmäinen esimerkki tästä on "continuous hopping", jossa pellettiä tipautellaan keittoon koko ajan.

      Käytin nyt katkerona Magnumin sijaan Columbusta, koska halusin kaikkien humalien olevan jenkkihumalia. Katkerohumalista kustannustehokkain on sellainen, jossa on eniten alfahappoja ja Columbuksessa niitä on enemmän kuin Magnumissa. Tällöin sama IBU-taso saavutetaan pienemmällä määrällä humalaa. Toinen vaikuttava tekijä on lajikkeen cohumulone -pitoisuus, joka vaikuttaa aistittavan katkeruuden tyyppiin (tästä lisää Brewer's Apprentice -kirjassa). Magnumissa cohumulone pitoisuus on pienempi kuin Columbuksessa - se listataan kirjassa clean bittering hopseihin kun taas Columbus listataan medium bittering hopseihin. Äärimmäisen purevan katkeruuden humalat, ne joissa cohumuloneja on eniten, on listattu nimen harsh bittering hops alle.

      Pelletti muhjut uppoavat yleensä pohjalle, ainakin osittain. Suosittelisin tuota lappoamista toiseen astiaan, jos toista käymisastiaa ei ole käytössä, niin kattilakin ajaa hyvin saman asian. Eli lappoaminen ensin kattilaan ja siitä suoraan pulloihin. Tämäkin jo vähentää ylimääräisten muhjujen määrää ja saat tasalaatuisempaa tavaraa pulloihin.

      Onnea panoon!

      Poista
  2. Moro Harri! Ensimmäinen erä omaa olutta on nyt kypsymässä, ja sun blogista on saanut paljon kullanarvoista tietoa. Kiitos siitä. Tämä IPAn resepti vois olla seuraava mitä kokeilla.

    Näissä sun resepteissä mietityttää toi infuusiomäskäys, mitä se käytännössä tarkoittaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on oikein virallinen "panotermi", joka tarkoittaa vaan sitä, että koko mäskimäärä lämmitetään kerralla tiettyyn lämpötilaan ja pidetään siinä. Infuusiomäskäys voi olla yksi-, tai monivaiheinen. Tässä tapauksessa yksivaiheinen, eli koko mäski lämmitetään 65-asteeseen ja pidetään siinä. Voisihan siellä lukea ihan vaan mäskäys, mutta kyllähän infuusiomäskäys hienommalta näyttää :) Vastaavaa mäskäysmenetelmää käytetään vierailemistani panimoista ainakin Pyynikillä ja Rekolan Panimolla.

      Poista
    2. Itseasiassa mielestäni tuo kuvaus on lämpömäskäys (temperature mashing), mikä on helkkarin haastavaa toteuttaa himavehkeillä. Infuusio käsittääkseni tarkoittaa, että koko vesimäärä lämmitetään korkeammaksi kuin haluttu mäskäyslämpötila esim. 75C, ja sekoitetaan viileän maltaan kanssa (fuusioidaan?:D) ja saadaan haluttu lämpötila, joka pidetään tasaisena.

      Poista
  3. Niin mites tuo menee, noteeraako Brewmate että kuivat maltaat ovat huoneenlämmössä ja mäskäysveden lämpötila putoaa kun ne lisätään kattilaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, omalla eräkoolla strike water yleensä noin 71 astetta, kun tavoiteltu mäskäyslämpö 66-67. Ja pitää kutinsa, eli kun mallaspussi laskettu veteen ja sekoiteltu, niin lämpö kohdillaan.

      Poista
  4. Tällä reseptilläsi keittelin lauantaina vajan 16 litran vierteen ja hiivasin su-aamuna. Nyt ma-iltanakaan ei pulputa vielä. Kannattaako hermoilla vai onko BRY-97 vain hitaasti starttaava? Pussissa olevan ohjeen mukaan herättelin hiivaa. Tosin käytin vain yhtä pussillista vaikka kertoo, että riittää 10 litraan. Yhdellä laskurilla olin katsovinaan, että 16 litraan riittäisi 8 g kuivahiivaa. Olisiko nyt paikallaan hiivata varmuuden vuoksi vielä toisella pussillisella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se hiukan hidas starttaaja on verrattuna esim. US-05:een. Kurkkaa astiaan ja jos näkyy jotain kerrostumaa pinnalla niin homma on ok, eli kyllä siellä silloin jotain tapahtuu. Tein itse 1.1.2015 kaksi IPAa (11-litraa per satsi) jotka hiivasin molemmat samalla BRY-97 pussilla, niin, että jaoin herätellyn hiivan suht koht tasan molempiin astioihin. Kesti yli 2vrk, että vesilukot alkoivat pulputtamaan, mutta tavarasta tuli täysin kuranttia. Hiukan oli huolta siinä, että lähtevätkö vai ei, mutta kaikki meni kuitenkin parhain päin. Itse kurkkaisin varovasti astiaan ja katsoisin mikä on meininki.

      Poista
  5. Et Harri taida siirtää vierrettä sekundääriin kun käyminen in loppu..? Vantaan viinimaailmassa myyjä tänään kummasteli etten siirrä sekundääriin käymisen loputtua. Yeast bite riskin takia siis. Onko asialla merkitystä oluen makuun kokemuksiesi perusteella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yeast bite eli autolyysi?

      "At the end of fermentation, when most of the yeast has settled into a hard pack of sediment, some of the cells will begin to die and undergo a process called autolysis. Autolysis is probably the single most important contributor to yeast bite."

      Pintahiivaoluet on yleensä olleet pöntössä kolme viikkoa, enkä näe siinä tarpeelliseksi siirtää sekundääriin. Nyt olen ekaa kertaa siirtämässä kun teen lageria, joka viihtyykin pöntössä sitten pidempään. Mitään ongelmaa ei ole oluiden kirkkauden kanssa, oikeastaan päinvastoin - hefeweizenitkin tuppaa olemaan turhan kirkkaita :)

      Poista
  6. Tuossa helmikuussa oli huolta BRY-97:n hitaasta startista. Parin vuorokauden jälkeen käyminen kyllä lähti liikkeelle ja voimallisesti kävikin sitten. Tosin heitin hätäpäissäni siinä välissä toisen pussillisen hiivaa vierteeseen.

    Nyt sunnuntaina keittelin samanlaisen satsin ja hiivasin myös su. Vielä tänään perjantai-aamunakaan ei ole käyminen lähtenyt liikkeelle. Jonkin verran on painetta tullut astiaan, mutta kuplahdukseen asti ei vesilukossa. Kuinkahan pitkä aika käy krittiseksi käymättömälle vierteelle säilymisen kannalta? Desinfioinnit on kyllä tehty perusteellisesti kaikissa vaiheissa. Hermoilu on sillä tasolla nyt, että jos ei nyt pe iltaan mennessä käy niin taidan heittää US-05:n astiaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro! Unohtui eilen vastata tähän. Yksi pussihan on tarkoitettu noin 10 litran erään ilman startteria, joten jos sulla on isompi erä niin ottaa oman aikansa, ennen kuin tuo pääsee vauhtiin.

      Olen tehnyt yhdellä pussilla kyllä 15 litran eriäkin ilman startteria ja hyviä ovat olleet, mutta on se aina hieman riskipeliä jos alihiivauksella menee.

      Poista
  7. Morjens,
    ja kiitos erinomaisesta blogista, jonka viettelemänä välineet IPA #4:een on nyt hankittuna. Lienee tyhmä kysymys, mutta kun tuo ohjelma ei tunne tuota Viking Malt Sahtimallasta, niin millä perusteella maltaan määrä määrittyy keitokseen, jos tarkoitus on saada 20 litraa vierrettä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit käyttää ohjelmassa sahtimaltaan sijaan vaikka Pale Ale mallasta ja laskea reseptin sillä.

      Poista
  8. Terve..missäköhän mahtaa olla vika kun olusestani tuli omenamehun väristä ja kamalan kuivaa ja sameaa..ei kirkastu pullossa.tämä oli kolmas satsi ja muut onnistunut ihan ookoo.maku on hapan ja katkera..brettabakteeria?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kyllä tämä happamuus kielisi nyt kontaminaatiosta, eli jossai prosessivaiheessa on päässyt jotain ei toivottua sekaan. Suosittelen desinfioimaan kaiken huolellisesti ennen seuraavaa kertaa, jos on pesiytynyt muoviseen käymisastiaan niin voi olla sitkeäkin veijari.

      Poista
  9. 20l satsin ainekset tilattu. Simcoe oli loppu, joten korvasin sen Sorachi Acella. Toivottavasti tästä tulee jotain... Ainakin edellinen perushefe onnistui oikein hienosti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla! Sorachi Acella on hyvin omalaatuinen sitruunaruohoinen maku, eiköhän sekin sovi tähän oikein hyvin.

      Poista
    2. IPA kävi voimalla ja ei ole pulputtanut sitten eilisen. Pieni hiivainen maistiainen kertoi, että varsin mukavat humala-aromit oli jo tuossa!

      OG oli 1,060 ja FG 1,010, kun juuri mittasin, eli ~6,8%. Meinasin siirtää secondaryyn (lasipullo) tuon ja sitten noin 10°C kellariin.

      Osaatko arvioida, kuinka paljon ennen pullotusta kannattaa nakata kuivahumalat pönttöön tuossa lämpötilassa? Tupla-aika eli 10 päivää?

      Poista
    3. En osaa tarkalleen sanoa. Mulla ovat yleensä käyneet jossain 18 asteen kieppeillä ja samassa lämmössä sitten kuivahumalat. En usko, että on suurta, jos mitään, eroa onko ne viikon tai 10 päivää siellä.

      Poista
  10. Tehtiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa kaljaa ja aloitettiin vaatimattomasti suoraan tällä ohjeella. Tähtäimessä oli 26 litraa, mutta lopputulos oli vain 21 litraa. Tehtiin neljällä (2x 10 litran kattilaa ja 2x 7 litran kattila) levyllä maltaan keitot, sulake poksahteli kivasti useaan kertaan tätä tehdessä. Vierteen gravity sujahti vähän vahvaksi (1.1), kun tosiaan 5 litraa hävis hävis keittovesien lisäksi. Näppärästi saatiin kummiskin laimennettua niin, että gravity jäi johonkin 1.05 paikkeille. Keittohommissa yms. kaikissa meni yhteensä noin 7 tuntia ja aika paljon oheiskaljaa. Paikalla oli 4 panomiestä, mutta kunnialla selvittiin loppuun.

    Olin vähän huolissani, että lähteekö käymään ollenkaan kun moni mainitsi, että lähtisi hitaasti liikkeelle. Lauantai aamuna lisättiin esi-käynnistellyt hiivat 19c pönttöön ja pulputus alkoi tänä yönä eli vähän reilu vuorokausi myöhemmin.

    Hyvä resepti! Suosittelen myös, että jos ei ole ennen tehny kaljaa niin voi myös aloittaa valmispakkauksista, jos hakee halpaa olutta. Tämä nyt ei ihan ehkä ollut halvin mahdollinen, koska leikkiin paloi noin 250 euroa, joten litrahinta ei ole ihan hirveän tehokas näin verrattuna vesikiljuun, mutta hauskaa! Paneminen on kivaa! Suosittelen kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, update ylempään kommenttiin. Vesikiljun tekijä siis täällä taas. 2 viikkoa käynyt ja kuivahumalointi suoritettu. Maistelin vähäsen ja tavara oli erittäin aromikasta. Stadin panimolla oli meidän joukkueelle sanottu, että maltaita ei sais missään vaiheessa keittää. Voi tulla jotakin pahoja makuja. Mehän pienessä sievessä vahingossa keitettiin 1/4 vähän liian kuumana. Vahinko kerkes olli about 5 min kunnes laskettiin nopeasti lämpöjä. Maku on silti jeesusmainen tässä vaiheessa.

      Ei malta odottaa pullotusta ja ensimmäisen pullon avaamista tämän jälkeen. Iso kiitos Harrille reseptistä. Ilman sinua ei oltais päästy edes näin pitkälle. Raportoin lopputuloksen, kunhan se on valmis. Kaikki voi edelleen mennä pieleen, mutta tähän mennessä kaikki hyvin.

      Poista
    2. Ainiin vielä updaten update. Mittasin tässä vaiheessa Gravityn vielä, kun 2 viikkoa on mennyt. Laskenut kivasti alle 0.20. En tiedä onko hyvä vai huono, mutta kai sen on tarkoitus laskea.

      Poista
  11. Kiitos hyvästä blogista ja keskusteluista!
    Auttaisitteko ensikertalaista vielä maltaan suhteen, eli paljonko tulee suhteessa-veteen?
    Humalien prosentit olikin reseptissä mainittu. Olin ajatellut 15l satsia.
    Ei ole oikein nuo ilmaiset laskentaohjelmat vielä hallussa... Kiitos ja kumarrus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 15 litraan tällä reseptillä itse laittaisin 4,5-5,0 kg. Määrä ei niinkään ole tärkeä, vaan se kuinka tehokkaasti niistä saa sokerit irti.

      Poista
  12. Oletko kokeillut muilla maltailla tai millä lähtisit tätä jalostamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoita hakuun täydellisen ipan metsästys niin pitäis jotain pohdintaa löytyä mallaspohjankin suhteen.

      Poista
  13. Miten tuo superkorkea laskennallinen IBU maistuu sitten käytännössä? Kun olen ymmärtänyt, että 100 IBUn jälkeen katkeruuden muutosta ei enää huomaa (ja tuossakin vaiheessa on jo aika raju). Kysyn tätä, koska omassa satsissa oli IBU tavoite 60 luokkaa ja humalan määrä per litra aika paljon pienempi (katkeroita kokonaisuudessaan ehkä 1g/l) ja lopputuotteessa ei kyllä ole mitään havaintoakaan katkeroista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katkeraltahan sen pitäisi maistua, mutta se on kaikki niin suhteellista. Mallaspohja ja alkoholipitoisuus vaikuttaa, humalalajike vaikuttaa (cohumulone pitoisuus), humalien ikä vaikuttaa (vanhoissa ei ole enää paketin lupaamia alfahappoja), se vaikuttaa miten tehokkaasti alfahapot lopulta keitossa vierteeseen irtoavat... Eniten vaikuttaa kuitenkin varmaan maistajan aistit. Siksipä kannattaakin vaan hakea kokeilemalla se oma itselle miellyttävin taso ja yrittää aina tähdätä siihen.

      Poista
    2. Niin ja olen itse huomannut siinä olevan eroa onko laskennalliset IBUt 100 vai 200. Ei siinä toki niin merkittävää muutosta tapahdu kuin nollan ja sadan välillä, mutta on kuitenkin.

      Poista
  14. Tämä sai kunnian toimia ensimmäisenä itse tehtynä. Ja vaikka kypsytys on vielä vaiheessa niin onhan tämä nyt hemmetin hyvää!

    http://i.imgur.com/ALpD0sl.jpg

    VastaaPoista
  15. Morjes Harri,

    Nyt jo kymmenkunta satsia olutta panneena päätin kokeilla tätä teikäläisen reseptiä. Kaikilta muilta osin resepti on identtinen, mutta Centennialin kuivahumalan korvasin Citralla, kun en nuukana miehenä ostanut sitä noin pienen tarpeen takia. Minä löin eilen illalla BRY-97 -hiivat pönttöön kun vierre oli jäähtynyt n. 26 asteeseen ja tänään aamulla jo kävi oikein ilolla. Siirsin pöntön käymislämpötilaan 17 asteeseen äskettäin. Tästä siis ensimmäinen kysymys; Näetkö mitään merkitystä tuolla, jos hiivan lisää jo ennen kuin vierre on jäähtynyt huoneenlämpöön? Eli itse olen lisäillyt sen monesti jo tuossa 25-27 asteen tietämissä, eikä minulla ole ainakaan ollut siitä ongelmaa. Lämpimämpäänhän sitä ei arvaa laittaa ettei kuole. Mutta vaikuttaako makuun tai johonkin muuhun jos sen lisäilee jo noissa n. 25-27 lämmöissä?

    Toinen askarruttava asia on tuo tehokkuus%, jonka Brewmate automaattisesti laskee. Ohjelmalla lukuja pyöritellessäni sain, että sinulla olisi ollut tehokkuus n. 73% tätä olutta tehdessä. Itsellä tehokkuus jäi tätä tehdessä vain 69%:iin, joka on aikalailla huono verrattuna kahteen aikaisempaan tekeleeseen. Nyt vielä käymässä oleva Hefe nousi peräti 79%:iin ja sitä aikaisempi Porter 77%:iin. Näihin kaikkiin kolmeen olen tehnyt ulosmäskäyksen 78 asteessa n. 5min. Se ainoa ero, mikä on näiden kahden aikaisemman ja tämän oluen välillä, on että aikaisemmat huuhtelin sen lämpöisellä vedellä kuin Brewmate ilmoittaa, mutta tämän huuhtelin 78 asteisella. Käsittääkseni tuo Brewmaten laskema huuhteluveden lämpötilahan perustuu siihen, että mäski (Tässä tapauksessa 65 asteinen) sekoitettaisiin siihen ja lopputuloksena olisi 78 asteinen mäski. Tällöin huuhteluvesi ikäänkuin suorittaisi sitä ulosmäskäyksen virkaa. Tällä ajatuksella päätin, että voin jo valmiiksi 78 asteiset maltaat huuhdella saman lämpöisellä vedellä, mutta totuus oli, että maltaista irtosikin vähemmän sokeria kuin kuumemmalla vedellä. Maalaisjärjelläkin ajateltuna sokeri varmaan kyllä liukenee kuumempaan veteen paremmin. Tämän ajatusketjun päätteeksi taas joukko kysymyksiä! Minkä tekijöiden olet itse huomannut vaikuttavan eniten tuohon tehokkuus%? Onko väliä vaikka huuhtelisi aina todella kuumalla vedellä, kunhan se ei ole kiehuvaa ja proteiinit alkaa sakkaantua, eli esim n. 95 asteisella? Tämä siis taas, että vaikuttaako makuun taikka johonkin muuhun tekijään? Tuon water/grain -ration olen pyrkinyt pitämään siinä 3 L/Kg, koska sen olen myös huomannut vaikuttavan tuohon tehokkuuteen. Valitettavasti kun käytössä on 17 litran kattila niin vahvemmissa oluissa joutuu monesti tekmään päätöksen, että pienentääkö eräkokoa vai laskeeko tuota water/grain -ratiota.

    Lopuksi vielä kiitokset tästä blogista! On ollut todella mielenkiintoista luettavaa kaikin puolin ja paljon vinkkejä olen ottanut omaan tekemiseen.

    VastaaPoista
  16. Moi,

    En osaa oikein sanoa tuon hiivan lisäämisen vaikutuksista. Sahtiin olen leivinhiivan lisäillyt monesti noissa lämpötiloissa, mutta se saakin käydä vähän kuumempana. Nyrkkisääntöhän on, että mitä lämpimämmässä tavara käy, sitä enemmän hiiva tuottaa käymisaromeita. Toki jos ja kun se tuosta samalla jäähtyy kun hiiva siellä totuttelee uuteen elinympäristöön - eikä siis varsinaisesti vielä käytä olutta, niin en osaa sanoa onko haittaa vai ei. Ilmeisesti ei, koska olet näin kokenut.

    Tehokkuuteen vaikuttaa ennen kaikkea mäskin pH, jonka pitäisi olla lähellä lukemaa 5.2. Huuhtelu, etenkin huuhtelunopeus ja huuhteluveden lämpö vaikuttavat tehokkuuteen. Hitaampi huuhtelu = korkeampi tehokkuus (ainakin teoriassa). Huuhtelen nykyään aina yli 90 asteisella, koska en ole huomannut siitä olevan haittaa.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.