Puolan craftia: AleBrowar

Vuonna 2012 perustettu AleBrowar kuuluu Browar Pintan tavoin Puolan craft-skenen latua auranneisiin "vanhoihin tekijöihin". Pintan tavoin myös AleBrowar on mustalaispanimo, eli "panimo" ilman omaa panimoa. Suurin osa oluista näyttäisi olevan valmistettu suomalaisille melko tutun Gdanskin kaupungin lähellä sijaitsevassa Browar Gościszewossa.

Panimon kotisivuilla viljellään kansainvälisestä craft beer buumista tuttuja fraaseja aina olutvallankumouksesta lähtien ja suurin osa tuotannosta näyttäisi keskittyvän amerikkalaistyylisiin oluisiin.

Rowing Jack

6,2%, 70 IBU, BBE 06.03.2017

Maltaat: Pale Ale, Vehnä, Vienna, Carapils ja Acidulated
Humalat: Simcoe, Chinook, Citra, Cascade, Palisade
Hiiva: US-05

Kirkas, kultaoranssi olut, joka vaahtoaa runsaan pitsikkäästi. Tuoksu ei nyt vakuuta - sitruksisen humaloinnin joukkoon tulee saippuaisuutta ja vihannemaisuutta. Tuoksu on nyt ensimmäistä kertaa näissä arvioimissani puolalaisissa hivenen tunkkainen. Maussa on hieman makean maltainen pohjavire, jossa on kevyen toffeemaisia sävyjä. Humalat tarjoavat makuun suoraviivaista greippisyyttä hieman ikävän karvaalla tavalla ja paras raikkaus vaikuttaa olevan tiessään. Katkero on kyllä tallessa ja se sentään on ihan mukavan rapsakalla tasolla. Hiilihappotaso on turhankin korkea. Ei varmasti parhaassa iskussaan. Harmi.

Hop Sasa

5,0%, 60 IBU, BBE 15.02.2017

"Polish IPA", single hop puolalaisella Lublin humalalajikkeella.
Maltaat: Vehnä, Vienna, Carapils
Hiiva: US-05

Kirkas kultainen olut, joka vaahtoaa runsaasti. Tuoksussa on ruohoisuutta, kukkaketoa ja mandariinimaista hedelmäisyyttä. Onpas herkullinen ja ilahduttavasti ajoittain jo pitkästyttävästä amerikkalaistyylistä poikkeava tuoksu. Maussa maltaisuus tuntuu kevyen vaaleana, jopa lagermaisena ja humala hyökkää melko terävällä ja lyhytkestoisella katkerolla kielelle. Alkumaussa on kukkaisuutta, mutta keskivaiheen katkerovyöryn jälkeen homma on taas enemmän sitä karvaampaa greippisyyttä. Maku päättyy ruohoisen yrttiseen humalointiin, jossa on jälleen hieman lagermaisia kaikuja. Hiilihappotaso tässäkin turhan korkea. Mukava katsaus Lublin -lajikkeeseen, joka tuoksui herkulliselta, mutta tarkempi aromikkuus tuntui maussa peittyvän katkeron alle. Hyvä olut kuitenkin.

Hard Bride

9,8%, 110 IBU, BBE 14.02.2017

Maltaat: Pale Ale, Vehnä, Carapils, Caramunich, Acidulated
Humalat: Simcoe, Mosaic, Chinook
Hiiva: US-05

Kirkas rubiininpunainen olut, joka vaahtoaa melko maltillisesti. Vaahto on kuitenkin kestävää sortimenttia. Tuoksussa on karamellimainen, kukkaisen hunajainen ja hieman alkoholinen pohja, jonka ylle rakentuu marjaisia, rusinaisia ja marmeladimaisia sävyjä. Hedelmäiset humalat ovat ainakin hukkuneet jonnekin, josko niitä tässä nyt pitäisi ollakaan. Pullossa tosin seisoo American Barley Wine. Pihkaa sentään löytyy, mutta ei kovin aromaattisesti sitäkään. Maku on marjainen, kandisokerinen, hunajainen, karamellimaltainen ja hitusen sikunainen. Alkoholi siis pukkaa läpi. Nyt ei taas AleBrowar oikein vakuuta, kuten kävi Rowing Jackin kohdallakin. Maistuu enemmän liian vahvalta hunajalla maustetulta belgialelta kuin jenkki barley wineltä. 

Nyt ei ollut kyllä AleBrowarin päivä, sillä vain yksi kolmesta oli riittävän laadukkaalla tasolla. Täytyy sanoa, että odotin tältä panimolta enemmän. Parasta ennen päiväykset olivat kaikissa jo uhkaavan lähellä, joten se saattoi vaikuttaa elämykseen. Pettymys siis, mutta en sulje pois uusintamaistoa, jos varmasti tuoretta tavaraa on tarjolla.  

Puolan craftia: Stu Mostów

Puolan craft beer katsaukseni alkoi Browar Pintaan tutustumalla ja nyt seuraavaksi vuorossa on vuonna 2014 perustettu Browar Stu Mostów (100 Bridges Brewery). Panimorakennus, jonka yhteydessä on myös 60 paikkainen ravintola, sijaitsee Wroclawissa. 2000-litraisella laitteistolla on mahdollista valmistaa 500 000 litraa olutta vuodessa eli kokoluokka vastaa esim. Vakka-Suomen Panimoa.

Kuva: Browar Stu Mostów

Ensimmäisenä maistoon kauppavahvuinen vehnäolut, sitten rukiinen Russian Imperial Stout ja viimeisenä Imperial IPA. 

WRCLW Hefeweizen

4,5%, 13 IBU, BBE 02.02.2017

Vaalea ja hiivat pullon pohjalta mukaan pyöräyttämällä tietysti asianmukaisen samea vehnis. Tuoksu on kevyt, hieman sitruunainen, neilikkainen ja tuoreen banaanimainen. Aika pirtsakka tuo sitruksinen kevyt hedelmäisyys ja mukava hieman makean vehnäinen mallaspeti sen alla. Maku on tyylille ominainen - hieman makea, pehmeä, kevyen banaanimainen ja neilikkainen sekä tässä tapauksessa myös tuoksun tavoin hieman sitruunainen. Pientä pirtsakkaa hapokkuutta ja pehmeät, mutta runsaat hiilihapot. Yleinen keveys tietysti hieman haittaa, mutta maitokauppavahvuiseksi hefeksi tämä on mallikas suoritus. Voisi juoda litroittain.

WRCLW Rye RIS
10,2%, 62 IBU, BBE 23.03.2017

Maltaat: Pilsner, Ruis, Caramel 400 EBC, Munich, Chocolate wheat, colouring malt, sugar.
Humalat: Magnum, Tettnanger

Mustaa, tietenkin. Niukka vaahto muodostuu päälle. Tuoksussa on suolaista lakritsia ja mukavan tuntuvasti ruistakin. Lakritsaisuus on todellä päälle käyvän runsasta ja hyvällä tavalla. Kaakaomaista laktoosia, hitunen kermakahvia ja jonkinlainen kukka-asetelmakin tuoksusta löytyy. Yllättävän lempeä tuoksu näinkin vahvalle oluelle. Maku on vahvan paahteinen, edelleen suolaisen lakritsainen ja rukiinen. Runsas - se olisi kai se yksi sana, jos tätä yhdellä sanalla kuvailla pitäisi. Alun suolaisesta "noitapilli" lakritsista siirrytään sujuvasti runsaaseen toffeeseen ja sen jälkeen loppumaun ruisleipäiseen kohtalaisen katkeraan tuntumaan. Nyt on runsasmakuinen, tuhti ja laadukas olut. Alkoholi on täysin piilossa runsaan rungon suojissa. Ruis on maukkaasti esillä, kerrassaan. Lakritsainen ja merisuolainen tuntuma osuu mielestäni myös loistavasti old school Russian Imperial Stoutin syvimpään olemukseen. Jytisee! Tämä olut on huippu - kiitettävällä tasolla.

Salamander Imperial IPA
8,5%, 90 IBU, BBE 06.12.2017

Maltaat: Pilsner, carahell, wheat
Humalat: Katkero; Columbus (US) Aromi; Eureka! (US), Mandarina Bavaria (DE) / Kuivahumalointi; Calypso, Eureka!, Citra, Cascade (US)
Hiiva: US-05

Oranssihtava utuinen olut, joka vaahtoaa mukavasti rennollakin kaadolla. Tuoksussa on todella tuhti kattaus tuoreen vehreää humalapellettiä, miltei ruohoisuutta, mutta samalla myös appelsiinimaista hedelmää. Runko tuntuu kevyen toffeisena taustalla. Tuoksusta kävi heti selväksi, että kuivahumalaa on käytetty reilusti ja maistamalla käy selväksi, että sama isompi kauha on ollut käytössä katkeropuolellakin. Katkero alkaa heti alkumausta terävänä ja suutuntuma on humalaöljyisen tuhti. Raakaa ruohoista ja mausteista voimaa, jonka seasta hedelmäisyys ajoittain pilkahtelee. Maltaisuus on runsasta myös, mutta ei se mahda katkerolle mitään - ja niinhän asia saa tässä tyylissä ollakin. Hedelmäbuffetin niukkuus ajoittain häiritsee, mutta katkerosta nautin kyllä suuresti. Ei siis aivan napakymppi, mutta huippuoluen perusta tässä on - ruohoisuudesta pois ja hedelmää tilalle niin kokemus voisi olla orgastinen.

Näin siis Stu Mostów pisti kehiin aika vakuuttavaa tavaraa niin laadullisesti kuin reseptiikaltaankin. Suositukseni!

Seuraavaksi tutustumisvuorossa on kehuttu AleBrowar.

Kotiolutta: Tampereen Insinööripanimo Quattro IPA

Tampereen Insinööripanimo lähetti taannoin tuhdin kattauksen kotioluitaan maistettavaksi. Lähden etenemään heti vahvimmasta päästä ja korkkaan ensimmäiseksi Quattro IPAn, joka on panimon erää #11.

Panimosta:

Quattro IPA (erä #11)
Triple IPA (tai DIPA tai joku Strong Ale?) - 10,7%, 150 IBU, 45 EBC

Pantu 15.10.2016, pullotettu 1.11.2016

Maltaat: Pale Ale, Vienna, Cararye (Weyermann), Crystal Rye (Thomas Fawcett), kaurahiutale, Carapils (Weyermann), vaalea kandisokeri & entsyymimallas
Humalat: Columbus (katkero), Amarillo, Chinook, Citra
Hiiva: US-05
Lisäksi käytetty irish mossia kirkasteena.

"Haluttiin tehdä olut, joka kuvastaa etiketin autoa (Audi Sport Quattro S1), kaikkea sekaan ja paljon. Yllättävän hyvin maistunut jopa ipoista vähemmän välittäville. Olut on mäskätty Partigyle-menetelmällä, eli tämä on ensimmäisenä kerätty vahva olut."

Kastanjaisen värinen ja vahvuudestaan huolimatta mukavasti vaahtoava olut. Tuoksu on jykevän runsas amerikkalaisen Barley Winen tyyliin - on karamellista toffeeta, hieman marjaa ja marenkia, mutta samalla jykevän sitruksinen ja raikas humalointi. Alkoholi ei tuoksussa nouse esiin muuten kuin yleisenä "voimakkuutena". Maku jatkaa tuoksun linjoilla - jykevän toffeisen mallaspohjan päälle rakentuu sitrusmainen humalointi, joka johtaa lopussa karvaamman greippiseen rypistykseen ennen jälkimaussa esiin nousevaa väistämätöntä hentoa maltaan makeutta ja kevyttä rukisuutta. Katkero rakentuu alkumausta lähtien hiljalleen, mutta on lopussa yltynyt jo miltei hampaista kiilteet syövyttävälle, eli erittäin nautinnolliselle tasolle. Vahvuus ja vahva maltaisuus syövät raikkautta, mutta harvaa miltei 11-prosenttista nyt raikkaaksi kehutaankaan - enemmän tämä on sellainen vahva ja runsasmaltainen American Strong Ale tai Triple IPA (jos sellaista nyt "virallisesti" onkaan), kuten saatekin pohjustaa. Laadullisessa mielessä täysin onnistunut - hiivakin on ollut erittäin vahvassa vierteessä elinvoimainen ja tyytyväinen, eikä ole tuottanut häiritsevää sikunaisuutta. Reseptiikka toimii myös, joskin olut on tyylissään hyvin tyypillisen makuinen - perinteiset humalalajikkeet tuottavat tietysti perinteisen makuisen humalapommin, eikä se varsinaisesti ole moite.

Hyvä ensikosketus näiden kotipanijoiden oluisiin. Näin vahvassa oluessa aina arveluttaa käymisprosessiin laatu, mutta tässä tamperelaiset olivat nyt onnistuneet ihan nappiin eli käyminen oli tapahtunut puhtaasti. Asiaan eniten vaikuttavat riittävä hiivan annostelu (elinvoimaisen hiivan!), vierteen ilmaus (hiiva tarvitsee happea lisääntyäkseen) ja hiivalle sopiva stabiili käymislämpötila.

Setin muut oluet ovat tyyleiltään India Dark Ale, Brown Ale, IPA, 2xJouluolut ja Portteri, joista luvassa arviot myöhemmin.

Olutarvio: Pyynikin Diablo Thorium Black Stout

Kuva: Sakara Records (Harri Hinkka)

Thorium Black

Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo, Tampere
Oluttyyli: Stout
Alkoholipitoisuus: 6,5%
Saatavuus: Diablon keikat & olutravintolat rajoitetusti (arvioitu pullo saatu panimolta)

Kalajoelta lähtöisin oleva, mutta sittemmin tamperelaistunut metallirykmentti Diablo on tehnyt uuden yhteistyöoluen useasti palkitun Pyynikin Käsityöläispanimon kanssa. Noin vuosi sitten yhteistyö poiki Corium Black nimisen 4,5% stoutin ja nyt panoksia on kovennettu ja sammioista puskettu ulos kaksi tilavuusprosenttia vahvempi Thorium Black. Olut on tehty yhtyeen 20-vuotista taivalta juhlistamaan ja on tarjolla ainakin tulevilla keikoilla:

3.2. Tanssisali Lutakko Jyväskylä
4.2. Kulttuurikuppila Brummi, Rauma
10.2. Hevimesta ,Oulu
11.2. Rytmikorjaamo Seinäjoki
17.2. Ravintola Kerubi Joensuu
18.2. Tavastia Helsinki
24.2. Bar Kino Pori
25.2. Mari´s coffee Anjala

Pyynikin Käsityöläispanimosta kerrotaan oluen olevan mustaakin mustempi ja humaloinniltaan vivahteikas sekoitus jaloa keskieurooppalaista katkeroa ja amerikkalaista sitrusta. 

Kuva: Pyynikin Käsityöläispanimo

 

Mustanpuhuvaa, valoa vasten aavistuksen colan sävyistä olutta, jonka ylle rakentuu tiivis mokkavivahteinen vaahto. Tuoksussa on mustaa ja voimakasta tunnelmaa - paahteisuutta, kahvipapuisuutta, kaakaota  ja hieman tupakkaa sekä savuisuutta. Oluen kannattaa antaa kunnolla lämmetä ennen korkkaamista, siten aromit tulevat parhaiten esiin. Maku on myös vahvan kahvipapuinen, paahteisen maltainen sekä aavistuksen nuotiosavuinen. Myös konvehtimaista suklaisuutta voi löytää. Suullisen loppupuolella esiin nouseva humalien katkeruus on varsin tiukasti pureva ja johdattelee nauttijan noitapillimäisen lakritsaiseen ja hivenen suolaiseen lopetukseen, jossa on kevyesti sitä sitrusmaista amerikan humalaakin. Kokonaisuutena toimiva, kuivahko ja kahvinen stout, jonka vahvat maut tuskin jättävät suomalaista metallikansaa kylmäksi. Peruslageriin tottuneelle makusinfonian tuottama alkushokki voi olla melkoinen, mutta se riski kannattaa ottaa, sillä olut on taatusti kokemisen arvoinen. Pyynikki on jo aiemmin todistanut osaavansa tummien oluiden tekemisen taidon, eikä tämä tee poikkeusta linjaan. Laadukasta ja vivahteikasta kamaa, jossa on riittävästi koukkuja - aivan siis kuten bändin musakin.

Yhteenveto

Runsasmakuinen stout

ARVOSANA: 8½