Saisonkesä 2019: Hof ten Dormaal / Dupont Moinette / De Dolle

0 kommenttia
 
Sitten maistoon seuraavat kolme saisonia, tai tähän kattaukseen osui nyt vaan yksi saison ja kaksi blondea, mutta kuitenkin. Homman ydin on raikkaan belgityylisen oluen maistelu ja blondet mahtuvat kauniisti joukkoon.

Hof ten Dormaal Dad's Tea
6,5% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva, jasmiinitee, sokeri



Aiemmin maistamani Hof ten Dormaalin perussaison valahti alimpaan kategoriaan, eikä paljoa parempi alku ole tälläkään maistelulla. Pullo ei nimittäin sihahda avattaessa ollenkaan ja lasiinkin kaatuu käytännössä vaahdotonta tavaraa. Korkin tarkempi tarkastelu osoittaa, että kyse on korkkivikaisesta pullossa. Korkissa on kuvissakin näkyvä vekki tai kolhu, eikä se ole ollut kunnolla paikoillaan. Arvioimaan ei siis tarvitse edes ryhtyä, nauttimisesta puhumattakaan. Laitetaan tämä nyt spesiaalit kategoriaan viallisena, niin jää kuitenkin muistiin. Ei kovin vahvaa näyttöä tullut nyt tähän kattaukseen tältä panimolta.

Dupont Moinette Blonde
8,5% | Vesi, ohramallas, sokeri, humala, hiiva


Klassikkona pidetystä saisonistaan tunnetun Dupontin blondea maistoon nyt. Isosta pullosta tietenkin. Tuoksu on heti herkullinen hunajaisella maltaisuudellaan ja panimon tunnistettavan pippurisella hiivan mausteisuudella. Olisin itseasiassa olettanut blonden olevan mausteisuudeltaan hieman saisonia kesympi, koska sellaisia ne ovat toistaiseksi olleet, mutta ei näköjään Dupontilla. Hentoa hedelmäisyyttä jopa enemmän kuin heidän saisonissaan. Maku on tämän vahvuiseksi miellyttävän raikas ja kuivuu katkeroinnin sekä lämmön voimasta miellyttävään loppuvetoon, joka on tuntuvan mausteinen, mutta silti jotenkin pehmeä. Humalaa vaikuttaisi olevan saisonia vähemmän ja se sopii tähän vahvempaan tyylilajiin hyvin. Hieman Duvelia makeampi tämä on, mutta paljon samaakin löytyy - oluesta tuleva fiilis on juuri samanlainen. Vaara on läsnä kun tätä nautitaan, sillä kasi ja puol on hyvin piilossa ja oluen raikkaus kehottaa janojuomamaisiin toimintatapoihin. Kärkipäätä, ei voi muuta väittää kun fiilis niin sanoo. Erittäin hieno blonde.

De Dolle Arabier
8% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva, sokeri
 
 
De Dollen blonden korkki sanoo päiväyksen koittavan JUL 2019, eli kuukauden päästä oltaisiin jo täysi-ikäisiä. Vanhasta tottumuksesta De Dollen tapauksessa tämä saa korkkauksen tapahtumaan hieman iisimmin. Varovaisuus ei ollut tällä kertaa turhaa, sillä tavara tosiaan puskee pullosta ulos. Ei nyt syöksyen, mutta kuitenkin hiljalleen nousten. Lasiin kaatuu aluksi miltei pelkkää vaahtoa. Joitakin minuutteja menee, ennen kuin olueen pääsee järkevällä tavalla käsiksi. Tuoksu on mielestäni erittäin duvelmainen. Pippurisuutta, hentoa humalaisuutta, kosolti belgihedelmää ja pientä lämpöä. Olut toki kuohahti avattaessa, mutta tuoksu tai makukaan ei tarjoa mitään epämiellyttävyyksiä. Maku on niin ikään duvelmainen ja mausteisuudeltaan ihan saisonien tasoa. Pippurisuutta ja alkoholin lämpöä sekä lämmettyään myös hentoa viinaisuutta, mutta ei kuitenkaan raskautta. Hedelmäisyys jää maussa vähän taustatekijän rooliin, mutta hunajainen maltaisuus tulee hyvin esiin. Keskikastin tavaraa. Häviää Dupontin blondelle juotavuudessa ja on hieman turhan "lämmin" kärkipäähän.

Fiilispohjainen ranking

Kapittel Watou Blond
Dupont Moinette Blonde

Varsin jees:

Vähän kehnommat:

Spesiaalit:  
Linden Pi.La 2016 (wanha)
Hof ten Dormaal Dad's Tea (korkkivikainen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.