Maistelussa Malmgårdin Dinkel ja Belge

2 kommenttia
 
Eletään jo elokuun loppua. Päivällä on yllättäen ollut jo pidempään ihan kunnolla lämmintä, mutta illalla ja yöllä vedetään jo viileän puolelle ja pimeäkin tulee melko aikaisin. Grillaaminen ei kuitenkaan lopu, vaan siirtyy pihagrillistä kaksi metriä grillikodan lämpöön. Polkaisin kotakauden viime lauantaina auki tyylikkäästi kotimaisin voimin kahdella Malmgårdin oluella, joista jatkoin sujuvasti kotivalmisteiden pariin. Aiemmin viikolla valmistelin iltamaa siivoamalla kesän pölyt kodasta pois ja jynssäämällä pinnat juuriharjalla saunapesuainetta käyttäen. Kova urakka, mutta puhdasta tuli.

Kipinä Malmgårdin oluiden ostamiseen tuli itseasiassa vasta päivää aiemmin, eli viime perjantaina, jolloin maistoin ensimmäistä kertaa italialaisen Le Baladinin olutta. Kuten jutussani kirjoitin, viljelee Baladin itse suurimman osan käyttämistään viljoista ja osan humalistakin. Lisäksi panimo tuottaa sähköstään suurimman osan itse. Tämä liittyy Malmgårdin panimoon sillä tavalla, että myös he viljelevät kartanonsa mailla viljaa itse, vesi tulee omasta lähteestä ja sähköntuotannostakin vastaa oma vesivoimala. Malmgårdin panimosta lisää KBF - Kesäkiertueen erinomaisesta videosta, tästä näin. Kipaisin siis kipinän saatuani Alkoon, ohitin ne muutamat ei niin mielenkiintoiset uutuudet ja tartuin jo vanhoihin tuttuihin Dinkeliin ja Belgeen. Aikaa viime maistosta on kuitenkin molempien kohdalla vierähtänyt. Uutuuksia lykkää joka tuutista ja kotituotantoakin on sen verran, että vanhoille tutuille, niille hyväksi havaituillekin, tekee helposti oharit. Oluiden kylkeen olin ostanut juustoa ja setin erilaisia makkaroita.

Dinkel on Malmgårdin ensimmäinen tuote, lanseerattu 2009 kun panimo perustettiin. Dinkelissä ohramaltaan rinnalla on panimon oman pellon speltti, joka on ns. alkuvehnä tai muinaisvehnä. Dinkeliä löytyy myös maitokauppavahvuisena, mutta tämä Alkon 5,3% versio on mielestäni parempi. 


Läpinäkyvä, punertavan oranssi ja vaahdoltaan melko maltillinen olut. Kaunis väri, harmittavasti tämänkertainen kuva ei tee oluelle täysin oikeutta. Tuoksu on kaikessa pähkinäisyydessään ja mallaskeksimäisyydessään varsin brittityylinen ja hyvä, aromeiltaan kukkainen humalointikin löytyy. Onpa puhdas ja herkullinen maltaan tuoksu. Maku on hieman makeahko, karvan verran karamellinen ja ESB-tyylisen pähkinäinen. En olekaan aiemmilla maistoilla muistaakseni pistänyt merkille, miten upean brittityylinen tämä on - toki maistelukokemusta ja sitä kautta perspektiiviäkin on nyt enemmän. Maltaisuus on siis hienosti framilla, mutta lopussa humalakin puraisee tasapainoisesti, tuoden palettiin hieman sitrushedelmäisyyttä ja kesäistä kukkaniittyä. Täyteläinen ja miellyttävä. Taidokkaasti koottu ja toteutettu resepti. Jos extremehifistelyt ohitetaan, niin ei Suomesta oikeasti kovin montaa yhtä hyvää ns. "perusolutta" löydy. Vankkaa perustekemistä, ehkä jopa enemmän ESB kuin panimon varsinainen Huvila ESB - maistuu siis tällaiselle vankkumattomalle Fuller's ESB:n kuluttajalle. Yllätti ja nimenomaan positiivisesti! Lupaan ainakin yrittää nauttia tätä jatkossa useammin.

Arvosana: 9/10

Seuraavaksi sitten Belge, joka on lanseerattu Dinkelin tavoin jo panimon perustamisvuonna, eli 2009. Belgityylinen 8,0% olut tehtiin ensi kertaa Suomen Olutseuran 20-vuotisjuhlien kunniaksi ja on pysynyt tuotannossa siitä lähtien. Alkossakin olut oli 5000 pullon kertaeränä jo vuonna 2009 ja sitten tuli uudelleen (pysyvästi?) vuonna 2012. Olen arvioinut oluen viimeksi tuolloin ja pitänyt sitä hyvinkin erilaisena mitä ensimaistolla 2009. 2009 ja nyt tämä 2015 versio vaikuttivat enemmän samankaltaisilta esim. väriltään, mutta muistikuvat vuoden 2009 versiosta ovat mitä ovat. En tiedä sitten onko resepti elänyt vai kuvittelenko vaan, mutta näin harvoilla maistolla spekuloiminen on toisaalta turhaa. Lauantaina maistetun pullon päiväys oli 25.05.2017, josta olettaisin pullotuksen tapahtuneen toukokuussa - melko tuoretta siis vahvaksi belgialeksi. Kypsytyspotentiaaliakin voisi olla.
 


Belgellä nyt oranssihtavan kirsikkapuinen väri ja melko maltillinen vaahtoavuus. Tuoksussa on päärynäisen belgihedelmäisiä hiivan käymisaromeita, hunajaisuutta, kuivattua hedelmää ja alkoholin pehmeää huokuvaa lämpöä. Laadukas, miellyttävä tuoksu. Maku on lämmin, kuivahedelmäinen, hieman hunajainen ja kevyen katkeroinen. 8% vahvuutta, mutta suutuntuma belgityylisen kevyt ja helposti nautittava. Ainesosissa ei ole belgipanimoiden usein käyttämää sokeria, joten hiiva lienee vetänyt täysmallasoluen komeasti kuivaksi - mäskäysprosessin täytyy olla viimeisen päälle viilattu ja niin se varmasti onkin, sillä Panimomestari Markkula opettaa oluenvalmistusta Mustialan kursseilla ja varmasti tietää mitä tekee. Oikein hyväähän tämäkin on ja juustojen kanssa tietysti enemmän kuin kohdillaan. Pikkusen lämmittää rintakehää, mutta vahvuus pysyy piilossa ja nautittavuus on erittäin hyvä. Voin suositella tätäkin!
  
Arvosana: 8½/10

Malmgårdin nykyvire on siis vahvistettu äärettömän laadukkaaksi, en tosin tätä seikkaa epäillytkään. Harmi, että panimon repertuaariin kuuluvien Emmer Tripelin, joka oli Alkon käsityöläissetissä 2014,  ja kehutun Emmer IPAn saatavuus näillä seuduilla on olematon.

2 kommenttia:

  1. Ei voi kuin kompata. Malmgård on omalla mittarilla Suomen tasapainoisin panimo. Tasapainoisuus voi joskus tarkoittaa tylsääkin, mutta tässä tapauksessa ei ollenkaan, sillä Malmgårdilla on hienoja erikoisuuksia ja tavanomaisimmatkin tuotteet erottuvat positiivisessa mielessä joukosta. Oman pellon tuotteet ja perinteisten viljalajien käyttö ovat myös mainioita juttuja.

    Omia suosikkeja ovat etenkin X-porter ja Emmer tripel. Blond ale on yksi parhaista maitokauppaoluista. Tuo Dinkel täytyy ehdottomasti ottaa uusintamaisteluun, sillä se on jostain syystä jäänyt itselläni vähälle huomiolle.

    VastaaPoista
  2. Toinen komppi. Malmgård on erinomainen paitsi maultaan ja laadultaan niin myös mielenkiintoinen omien raaka-aineiden käyttämisen ansiosta. Sen sijaam että panimo tekisi jenkkihumaloituja ipoja, kuten tuhannet muut pienpanimot ympäri maailmaa, Malmgård käyttää oman pellon viljaa ja oman lähteen vettä (vesivoimasta toki miinusta ). Tämä nimenomaan tekee panimon mielenkiintoiseksi. Tuotteet ovat kautta linjan rautaa, omat suosikit Blond ale ja Pale ale maitokaupasta ja Dinkel ja Emmer Ipa vahvemmista.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...