Olutarvio: Beer Hunter's Mufloni CCCCC IPA

CCCCC IPA

Panimo: Beer Hunter's, Suomi (Pori)
Oluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 7,0%
Saatavuus: Alko (4,49€ / 0,5l)

Aiemmin tällä viikolla oli A-marketissa, eli tuttavallisemmin Alkossa, sellainen tilanne, että jokaiselta lähipanimoltani oli uutuusolut hyllyssä. Porista tämä IPA, Laitilasta Imperiaali (joka toki on jo vanha tuttu) ja Uudestakaupungista Oktoberfestbier. Vastaava tilanne on ihan arkipäivää maitokaupoissa, mutta Alkon armeliaisuuteen perustuvasta valikoimaanotosta johtuen tämä tilanne Alkossa saattoi olla peräti ainutkertainen.

CCCCC IPAn nimi juontaa siitä, että siinä käytetyt viisi eri humalaa alkavat kaikki C-kirjaimella. Nämä humalat ovat Cascade, Centennial, Citra, Chinook ja Columbus. Katkeruutta luvataan tasan sadan IBUn verran. Tämä on ollut aiemminkin maistettavissa ainakin Beer Hunter's panimoravintolassa ja erinäisissä SOPP-kattauksissa, mutta nyt siis debyytti monopolin hyllyillä. Hintakin on yllättävän edullinen lähtökohdat ja nykyinen alkoholipolitiikka huomioiden.

Blogikollega Arden vinkistä tilasin ihan pelkästään tälle oluttyylille suunnitellun lasin Ceestashopista. Lasin kehittelyssä on ollut mukana Sierra Nevadan ja Dogfish Headin IPA-gurut, jotka kertovat tuotekehittelystä tässä Youtube-videossa. Hassunmallinen lasi, mutta sopii todella hyvin käteen ja on varmasti ihan toimiva astia tämän tyylisille oluille. Eihän tämä lasi lagerista IPAa tee, mutta saattaahan se voimistaa aromeita ja täten parantaa olutnautintoa.

Pullossa on vain hieman hiivaa, mutta nekin kannataa jättää kaatamatta. Hohtavan kuparinen, oranssihtava ja hieman utuinen olut, joka muodostaa päälleen komean vaahdon. Tuoksu on taattua jenkkityylistä IPA-laatua - kevyen karamellista mallaspohjaa ja tymäkkä humalavyöry siihen päälle. Mukana on greippiä, sitrusta, havua ja eksotiikkaakin. Mallas ymmärtää pysyä taustalla. Tasapainoinen ja aidon jenkki-IPAn tapaan tuoksultaan puhdas - mikään ei töki. Maku on myös upea, aromikas ja tasapainoinen. Humalaa on reilusti ja katkero syleilee voimakkaasti. Riittävän tukeva mallaspohja tukee ja pitää homman kasassa - tähän ei maitokauppavahvuiset oluet pysty. Greippinen happamuus kietoutuu kitalakeen samalla kun havuinen katkero pistelee kielen perukoita ja hedelmäosasto vyöryy makupalettiin - tämä on juuri se IPA-experience, joka craft beer piirejä ravistuttaa ympäri maailman. Maukas, tuore IPA, joka ei ole liian makea, eikä liian kuivakan katkera - balanssi, se on se taikasana. Maailmanluokan IPA.

Yhteenveto

Suomalainen maailmanluokan IPA

ARVOSANA: 9+

Rinnakkainvertailu: Sinebrychoff Porter vs Sinebrychoff/Brooklyn Two Tree Porter

Nyt on mielenkiintoisen maistelun aika. Suomalainen olutklassikko Sinebrychoff Porter (mm. Suomen Paras Olut 2011) asettuu vastakkain uuden Sinebrychoffin ja Brooklynin yhteistyönä syntyneen Two Tree Porterin kanssa - veljet vastakkain siis. Two Tree Porterista voit lukea lisää tästä linkistä, mutta lyhyesti tässä sen verran, että siinä on pohjana käytetty normiporterin reseptiä, jota on tuunattu yhdysvaltalaisella vaahterasiirapilla ja suomalaisella kuusenkerkällä. Maistelen oluet rinnakkain ja pisteytän Olutoppaan asteikolla 5-50 pistettä. Porteria saa Alkosta ja Two Tree Porteriakin samaisesta sijainnista luultavasti jo ensi viikolla.

Ulkonäkö:

Pullot sihahtavat auki ja oluet kaatuvat laseihin täysin identtisinä. Molemmat ovat mustia kuin yö ja kauniin beigevaahtoisia. Vaahto laskee samaa tahtia ja lasien reunat täyttyvät pitsikuviosta, jota Two Tree näyttää jättävän hieman enemmän ja hieman tiheämmin. Pisteet tasan 4 ja 4.

Tuoksu:

Porterin tuoksu on tuttu - paahdetta, kahvia, suolaa, lakritsia... kohtalaisen iskevä tuoksu. Two Tree on hieman hunajainen ja kevyen metsäinen, mieleen tulee enemmän mänty kuin kuusi. Ero Porteriin on pieni, mutta selkeä. Ei varmasti erottuisi mitenkään radikaalisti yksinään maisteltuna, mutta rinnakkain ero käy hyvin ilmi. Hyvää aromimaailmaa molemmissa, mutta hieman voisivat olla voimakkaampia - tässä ehkä lisäprosentti tai kaksi olisi tarpeen. Molemmille tuoksusta 7 pistettä.

Maku:

Ahh, Porterin tuttu runsas humalointi ja katkero, joka runsaan paahteen kanssa tekee kokonaisuudesta kuivan. Sitten toisestä kädestä... Two Treen siemaus perään on lempeämpi, hieman makeampi ja pehmeämpi - hedelmäisyyttäkin ja lopussa jotain hunajaista tuntua - vaahterasiirappia kenties. Ero on jälleen selkeä, mutta pohjana on tosiaan selvästi käytetty Porteria, sillä yhtäläisyyksiä on lähes enemmän kuin eroja. Two Treessä humalointi ei ole niin voimakkaasti esillä kuin Porterissa, mutta jälkimaku on miellyttävämpi - siinä on aromikkuutta Porteria enemmän. Toisaalta Porterin suklaisuus ei nouse Two Treessä niinkään esiin. Tällä kertaa Two Tree maistuu paremmin. Pisteet Porter 7, Two Tree 8

Suutuntuma:

Suutuntuma on tässä oluessa ainut joka minulle hieman tökkii - se on oluiden makumaailmaan nähden hieman kevyt. Tässäkin taas se kunnon Russian Imperial Stout tyylin lisäprosentti tai kaksi tekisi terää, jos se tehtäisiin maltailla siis - runsaampi mallas, runsaampi runko. Hiilihappoja on molemmissa aluksi vähän turhan runsaasti, mutta pienen hetken kun istuttaa ja pyörittelee niin kyllä se siitä. Molemmille tästä 3 pistettä, sillä alun turhan kova hiilihappoisuus verottaa yhden pisteen. 

Yleisvaikutelma:

Kokonaisuutena Two Tree maistuu nyt paremmin, ehkä se on vain tämän hetken tuntuma ja johtuu siitä, että Porter on hyvinkin tuttu jo entuudestaan. Two Tree on kiinnostavampi ja sen aromikkuus maistuu nyt paremmin. Kyllä Two Tree kannattaa maistaa, varsinkin jos Porter maistuu - se on hyvä tuunaus klassiseen reseptiin. Samankaltaisia mutta selvästi erilaisia. Hyviä ja tasapainoisia molemmat. Porter 15, Two Tree 16 pistettä.

Kokonaispisteet: 

Two Tree Porter 38 

Porter 36

Avoin kirje Alkolle: Tapaus Green Flash West Coast IPA - Alkon vastaus #2

Saaga jatkuu... Alkon ostajalta paukahti sähköpostiin vastaus viime viikkoiseen palautteeseeni. Nyt täytyy sanoa, että olen todella pettynyt - vastaushan on kuin bulkkipalautegeneraattorin suoltama. Saan tästä ihan sellaisen kuvan, että "nyt jätkä turpa kiinni, meitä ei kiinnosta". No, ei kai se kiinnosta kun tilinauha tulee tasaisen varmasti, vaikka jatkaisivat paikallaan polkemista maailman tappiin asti. Toivovat sentään palautetta toiminnastaan ja sitä myös tulevat saamaan.

Alkon uusin viesti kokonaisuudessaan alla ja koko kirjeenvaihto tästä linkistä.

Hei Harri Metsäjoki

Kiitos palautteesta. Alko kehittää toimintaansa jatkuvasti pyrkien vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin yhä paremmin. Alkon lippulaivamyymälänä Arkadialla on tärkeä roolinsa. Myös muuta valikoimaa ja jakelua pyritään kehittämään kysynnän suhteessa. Viime vuosien aikana olemme kasvattaneet olutvalikoimaamme kokonaisuudessaan muunmuassa kotimaisten pienpanimo-oluiden sekä kausi-  ja erikoistuotteiden osalta. Seuraamme jatkossakin kysynnän kehittymistä tiiviisti ja toivomme palautetta toiminnastamme sekä tuotteistamme pystyäksemme kehittämään toimintaamme.

Ystävällisin terveisin
Mika Kauppinen
Product Group Manager, Brewery Drinks & Spirits
Alko Inc. / Purchasing

Olutarvio: Hofbräu München Schwarze Weisse

Hofbräu München Schwarze Weisse

Panimo: Hofbräuhaus München, Saksa
Oluttyyli: Tumma vehnäolut
Alkoholipitoisuus: 5,1%
Saatavuus: Alko (3,64€ / 0,5l)

Baijerin osavaltion omistama panimolta jo toinen olut Alkoon lyhyen ajan sisään ja kolmaskin on kohta tulossa. Nimestään huolimatta tämä ei ole musta, eli schwarz, vaan ihan normaali dunkelweizen, eli tumma vehnäolut. Nämä ovat ihan hyviä juomia syksyyn ja tuovat mukavaa vaihtelua kesän aikana nautituille lukuisille vaaleille vehnille. Mitään elämää suurempaa ei ole syytä odottaa, mutta maistuvaa perusolutta tämä taatusti on - kuten panimon muutkin tuotteet. Pullon päiväys 16.7.2014, eli oluella lienee ikää kuukausi ja viikko.
 

Tumman ruskea, samea ja tutusti vehnistyyliin runsaasti vaahtoava olut. Tuoksu on banaaninen, neilikkainen ja imelletyn leipäinen - hieman hiivaakin erottuu. Raikas kuin hefeweizen, mutta leipäisine piirteineen tavallaan "ruokaisampi". Maku on makeahko, hiivainen ja leipäinen - tässäkin tutut banaanit ja neilikat ovat esillä, mutta maku taittuu tosiaan mielikuvissa enemmän syksyyn kuin kesään. Jälkimaussa on hieman kanelipullaista mausteista makua. Keskiverto suutuntuma ja keskivertoa hieman runsaampi hiilihappoisuus kruunaavat tämän tyylinmukaisen ja tasapainoisen perusoluen. Ihan hyvää vaihtelua kesän hefeweizeneille. Lasi tyhjenee joutuin ja vaivatta.

Yhteenveto

Hieman leipäisempi vehnis

ARVOSANA: 8