#tripeliäsaatana: Gouden Carolus Tripel

Vuonna 2016 hekumoin Gouden Carolus Triplen parissa, antaen oluelle arvosanaksi 9½/10. Nyt olen käymässä läpi neljääkymmentä netistä tilaamaani tripeliä ja vertaamassa niitä oman kotipanimoni tripeliin. Yksi netistä tilaamistani tripeleistä on tuo hehkuttamani Gouden Carolus ja nyt kun käsikopelolla kellarin tripel-laatikkoani rohmusin, niin laatikosta nousi juurikin tuo kyseinen olut ja hienot muistot palautuivat heti mieleen. Tämä maistelu aiheuttaakin nyt erityistä jännitystä, koska käsillä pitäisi olla tyylin huippu. Nyt olen kuitenkin maistellut enemmän tripeleitä kuin koskaan aiemmin, joten vertailupohjaakin on eri tavalla. Onko taika vielä tallella?

Ulos auringonlaskuun ja tripeliä lasiin...

Gouden Carolus Tripel

9,0% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva, glukoosi

Kultaista ja runsaan vaahtoavaa on nytkin. Ei täysin kirkas, vaan pehmeän utuinen. Tuoksussa on jännästi korianterista ja appelsiininkuorimaista mausteisuutta, vaikka mausteiden käyttöä ei ainakaan etiketissä mainita. Korianteria pidän kuitenkin varmana ainesosana, vaikka sitä ei mainitakaan. No, menipä nyt analysoinniksi, vaikka pitäisi tunnelmoida - kyseessä on nimittäin erittäin hyvä tuoksu. On sitä tyypillistä Gouden Caroluksen meininkiä, mutta ei kuitenkaan niin paljoa sitä perinteistä Westmallen tai Chimayn tripelmäisyyttä, johon on aiemmin tottunut ja jota olen pitänyt tyylin normina. Tässä on enemmän tätä mausteisuutta ja pehmeää pyöreyttä. Suutuntumaltaan olut on niin ikään pehmeä, kuohkea ja raikas. Maussa on mausteisuutta korianterisesti ja lopussa hieman pippurisestikin, sekä pehmeää hedelmää appelsiinimaiseen ja päärynänkuorimaiseen tapaan. Jälkimaku on melko voimakkaasti korianterisen mausteinen. Kyllä tämä nyt laskeutuu enemmän sinne hyvään, kuin erinomaiseen osastoon. Lisätyt mausteet ovat voimakkaammin läsnä, ainakin omiin aistimuksiini luottaen, kuin hiivan tuottama mausteisuus. Suutuntuma on kuitenkin erinomainen ja vahva alkoholipitoisuuskin täysin piilossa. Erittäin hyvä olut on kyseessä, mutta ei tämä ehkä sittenkään edusta ainakaan sitä trappist tripelien yksinkertaista tyylisuuntaa, vaan on monimuotoisemman mausteinen ja modernimpi tulkinta. Hieno olut kuitenkin ja suutuntuma yksi parhaista. Tämä on Duvelin tapaan sellainen nautittavuudeltaan hieman petollisempaa sorttia oleva tapaus. Ei kuitenkaan tripelinä mikään kukkulan kuningas - ei Karmelietin tai Chimayn tasoa.

Tämän myötä siis maistellut tripelit tilanteessa 14/40. 

Aiemmat tripel-saagan jutut:

Maistelussa Tongerlo Prior Tripel (vs Reittausblogi Tripel)
Triplasti tripeliä: St. Idesbald / Witkap Pater / Ename
Triplasti tripleliä: Wilderen Kanunnik, Leffe Triple, Corsendonk Gold Tripel
Triplasti tripeliä: De la Senne / Adelardus / Oud Berseel 
Triplasti tripeliä: D'Oude Caert / Postel / Kapittel Watou 

Triplasti tripeliä: D'Oude Caert / Postel / Kapittel Watou

Reittausblogin massiivinen tripel saaga eteni viime viikolla tilanteeseen 10/40 (kymmenen tripeliä neljästäkymmenestä maistettu) ja nyt niputetaan eka kymppi täyteen. Jos et tiedä mistä tässä kaikessa on kyse, niin lukaise tämä alustus.

D'oude Caert Tripel

8% | Vesi, ohramallas, sokeri, humala, hiiva

Hieman utuinen, kultaoranssi ja runsaasti vaahtoava olut. Tuoksu on aika rauhallinen, eli siitä ei löydy mitään vahvaa johtotähteä, joka heti hyppäisi esiin. Hieman maltaisuutta, mausteisuutta ja kuivattuja aprikooseja sekä päärynää. Aprikoosit ovat nyt toistuvasti esillä näissä tripeleissä. Joku sokeri tai hiiva tuon hyvinkin miellyttävän aromin tekee. Ei siis huono tuoksu, mutta voisi olla intensiivisempikin. Maku sen sijaan on antavampi. Se ei ole niin kuiva kuin monet muut tripelit vaan hieman makeamman hunajainen ja sen myötä myös hieman pehmeämpi. Miellyttävää kuivahedelmäisyyttä ja loppupuolella myös pippurista mausteisuutta, joka tässä on siis hiivan tuottamaa, koska lisättyjä mausteita ei ole. Hiilihappoja on runsaasti, mutta ne ovat pullokäytetyn pehmeitä ja raikastavat makeaa runkoa hienosti. Jälkimaussa on hieman pahvimaisuutta, joten voisiko olla pientä oksidoitumista tapahtunut. Pullon eränumero on 2017-0001, joten ehkä ikääkin on jo reilun vuoden verran? Ei parasta tripeliä, mutta ei huonointakaan. Makeammalta puolelta spektriä.

Postel Tripel

9% | Vesi, ohramallas, glukoosi, inverttisokerisiirappi, humala, humalaekstrakti, hiiva

Tämä on ilmeisesti Heinekenin omistaman ison Affligemin tekemä. Kirkas, kultainen ja toistaiseksi runsaimmin vaahtoava tripel. Tuoksu on belgiblondemaisen pehmeästi hedelmäinen. Siinä on päärynää ja omenaa, mutta ei pirskahtelevan iskevään tapaan vaan pehmeämmin, uuniomenaiseen tapaan. Todella miellyttävä tuoksu. Hieman viljavaa maltaisuuttakin. Harva uskoo, että 9% olut voi tuoksua näin pehmeältä ja harmittomalta. Maku on terhakampi ja vahvuuskin hieman painaa eli pieni alkoholinen terä löytyy. Samaa pehmeämpää hedelmäisyyttä ja pientä mausteisuutta hiivasta. Katkeruus on tässäkin melko olematonta ja se pieni puraisu tulee enemmän mausteisuudesta ja eläväisistä hiilihapoista kuin humaloinnista. Hieman makea on tämäkin, mutta ei ehkä aivan D'Oude Caertin tapaan. Jälkimaussa palataan siihen miellyttävän pehmeään hedelmäisyyteen ja se on varsin maukasta, vaikka alkoholipitoisuus hieman hohkaakin läpi. Kokonaisuutena hieman edellistä parempi, mutta tyylin kärkeen ei ole asiaa. Keskikastin suoritus, mikä sekin on isolta panimolta varsin jees.

Kapittel Watou Tripel Abt 10°

10% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva

Kirkas, syvän kultainen ja runsaalta vaahdoltaan pitsikäs tripel. Tuoksussa on hunajaa, varsin terävää mausteisuutta ja vain kevyesti kuivattuja hedelmiä. Taas aika mitäänsanomaton tuoksu tyylin parhaisiin nähden, mutta ehkä maku antaa enemmän. Maultaan tämä on kuivempi kuin aiemmat kaksi ja omaa sen kunnon tripelin hienostuneen sopivan kuivan ja poreilevan suutuntuman. Vahvuuskin on hyvin piilossa. Elementit ovat kohdillaan, mutta valitettavasti makujen runsaudessa jäädään tyyliin parhaista. Hedelmäisyys on vaimeaa, mausteisuus on pinnalla ja muuten maku on vain hieman hunajaisen maltainen. Jälkimaku sen sijaan on pitkä ja miellyttävästi mausteinen, hieman hunajaisiakin kaikuja nousee kehiin - tämä on ehkä oluen miellyttävin osa. Hieno suutuntuma ja sinänsä virheetön maku nostavat tämän kuitenkin näiden toistaiseksi maistamieni tripelien ylempään keskikastiin.

Tilanne nyt 13/40 ja vielä on kesää jäljellä. Ei ole vielä alkanut tämä tyyli kuitenkaan yhtään tökkimään vaan päinvastoin. Mitä enemmän maistelee ja saa vertailukohtia, sitä paremmin tyylin ydin alkaa löytymään. Toistaiseksi olen yllättynyt lähinnä siitä, että yhtään todella heikkoa tai todella viinaista tripeliä ei ole mahtunut joukkoon. Myös se on yllättänyt, miten loppujen lopuksi laaja-alaisesta tyylistä on kysymys. On ollut oranssihtavaa, kuparisen punertavaa ja oljenkeltaista esimerkkiä, mausteilla ja ilman, makeana ja kuivana. Mitähän loput 27 vielä tarjoavatkaan...

Maistelussa Jacobstads Shipbuilder ja Ocean Explorer

Uudessakaarlepyyssä toimiva, mutta samalla seudulla sijaitsevan Pietarsaaren ruotsinkielistä nimeä brändinään käyttävä Jacobstads lähetti kaksi lageriaan maistettavakseni. Panimo on itselleni varsin tuntematon, mutta JaskanKaljojen Suomalaiset pienpanimot tutuksi -jutusta lueskelin hieman meininkejä ennen maisteluita. Jos siis haluat tietää panimosta enemmän, niin kliketi klik tuota yllä olevaa linkkiä - nyt keskitymme maistelemaan oluita. Oluille on nyt suotuisat olosuhteet, koska Raumalla on ollut kevään kaunein päivä ja terassilla istuskellessa on ihan oikeasti lämmin. Näissä olosuhteissa hyvä lager pääsee oikeuksiinsa. 

Pakko vielä kehua panimon komeita etikettejä. Ovat nättejä, mutta myös informatiivisia. Tärkeimmät speksit sekä käytetyt maltaat ja humalat mainitaan. Pullotuspäivää ei ole, mutta toisaalta harvalla on, vaikka se on ehkä kuluttajan kannalta se tärkein.  

Shipbuilder 
Jeppis Style Craft Lager | 5,2% | 16 IBU

Maltaat: Pilsner, Vehnä
Humalat: Tettnanger

 

Kirkas, kultainen olut, joka vaahtoaa mukavasti. Tuoksussa on mallasjyväistä ja kukkaista aromikkuutta. Aika jännän viljavaa ja jyväistä tuo maltaisuus, melkein kuin mäskäyksen tuoksu, mutta kylmänä. Maku on hieman makeammanpuoleisesti maltainen ja tuoksun tavalla viljainen, katkeruus on kevyttä, mutta aromipuolen humala maistuu miellyttävästi. Yksinkertaisia, mutta aina hyvin toimivia makuja. Peruslagerissa maltaisuus ei ole näin makeaa. Vehnämaltaalla lienee oma osansa tuossa makeudessa, sillä vehnäoluissa on monesti samanlaista tuntumaa. Ei hullumpi, laatutaso on kunnossa ja maut ovat puhtaita sekä selkeitä - eli peruslagerin tärkeimmät palaset ovat kohdillaan. 

Ocean Explorer

New World Craft Pils | 5,0% | 40 IBU

Maltaat: Pilsner, Vehnä, Cara Pale

Humalat: Mosaic, Motueka, Galaxy

Kirkas ja kultainen on tämäkin. Vaahto on Shipbuilderia selvästi pitsikkäämpi ja kestävämpikin. Tuoksussa on nyt melko voimakkaasti Mosaicin mustaherukkapuskaista humalaisuutta ja tropiikin pehmeitä hedelmiä. Lagermaiset piirteet hieman peittyvät humaloinnin alle. Maku on kuivempi ja terävämpi kuin Shipbuilderissa, kuten odotettavissa olikin, mutta sitä samaa mallasjyväistä makeutta on kyllä tässäkin. Katkero on terhakka ja humalien aromit tulevat puhtaasti esiin. Laadukasta olutta. Hyviä selkeitä makuja, eikä mitään häiritseviä ominaisuuksia. Selvästi Shipbuilderia intensiivisempi ja omassa tyylissään hyvinkin pätevä esitys -  ei aivan niin voimakasmakuinen kuin Laitilan Atlanta, mutta kyllä tämä pehmeämmän pyöreänä on hieman juotavampi. 

Oluet jättivät positiivisen mielikuvan panimosta eli kenties näytepaketin tuottama ilo oli tällä kertaa molemminpuolinen - kiitokset Jacobstadin pariskunnalle oluista!

Olutarvio: Rocking Bear Brewers #Remixolut Craft Lager

#Remixolut

Panimo: Rocking Bear Brewers, Pori
Oluttyyli: Lager
Alkoholipitoisuus: 5,2%
Saatavuus: Kaupat (arvioitu pullo saatu panimolta)

Porilainen Remix -bileyhtye on täyttänyt 10 vuotta ja sen kunniaksi on sitten tehty olut. No mikä ettei. Olut on tyyliltään lager ja juuri sen enempää en siitä tiedäkään. Lienee ensimmäinen lager, jota pääsen Rocking Bear Brewersiltä maistamaan.

Kirkas, kultainen olut, jonka ylle muodostuu suorallakin kaadolla vain pieni vaivainen vaahto, joka sekin katoaa melko nopeasti. Tuoksu on varsin hyvä. Siinä on leipäistä maltaisuutta, hieman hedelmäisyyttä ja ruohoisuutta. Maussakin on maltaisuutta, joka on hieman turhankin makeaa, sitten ruohoisyrttistä tuntumaa ja kevyttä hedelmäisyyttä. Ei hullumpi maku, voisi ehkä olla hieman kuivempi, mutta hiilihappoja on ehdottomasti liian vähän. Samoin katkero on aika maltillinen, mutta se lienee bilelagerissa tarkoitettuakin. En pidä liiallisista hiilihapoista, mutta tässä saisi kyllä olla enemmän - se auttaisi myös vaahdonmuodostukseen ja toisi suutuntumaan sekä makuun sitä tiettyä raikkautta lisää. Pohjahiivakäyminen vaikuttaa kuitenkin onnistuneen hyvin, mutta kokonaisuutena tämä ei siis mikään onnistuminen ole.

Yhteenveto

Liian flätti, mutta sikses ok lager