#AvoinOlut resepti: Rousal IPA Hops souse vide

Tässä #AvoinOlut resepti Rosalan saarella sijaitsevalta Rousal Brygghusilta, joka on maamme pienimpiä pienpanimoita. Rousalia pyörittää Patrik Laine, joka lähetti tämän reseptin minulle ruotsiksi, olen sen itse kääntänyt, joten mahdolliset kielikukkaset annettakoon anteeksi. Varsinainen resepti on kuitenkin ainakin oikein. Reseptin erikoisuus on Sous Vide vakuumipakkauksessa keitetty viimeinen humalalisäys, joka lisätään olueen ennen pullotusta. Patrik vastailee mielellään reseptistä herääviin lisäkysymyksiin esim. Facebookin tai Twitterin välityksellä.

Rousal IPA Hops souse vide 

Eräkoko: 
Noin 25 litraa (OG 1.064, FG 1.006)

Maltaat: 
Thomas Fawcett Halcyon 5kg
Crystal Viking(100) 300g
Carahell Weyermann 300g
Carapale Viking 300g

Vesi: 
Hiilisuodatettu + CaSO4 (Calcium sulfate) 15 gram. Alkulämpötila 78c + maitohappoa kunnes pH 5,3

Humalat:

FWH (First Wort Hopping) El Dorado 10g, Summit 10g, Perle 10g, Chinook 10g

Keitossa (Kukintoina!):
60 min Magnum 30g Chinook 30g (Säädä niin, että IBUja tulee n. 67 tai maun mukaan)
20 min El Dorado 20g Summit 20g Perle 10g

Whirpool (94c) El Dorado 20g Amarillo 20g Perle 10g
Dry hop 1 I fermenter, Chinook 15g. El Dorado 15g
Dry hop 2 lager tank Amarillo 15g El Dorado 15g
Souse vide hops Amarillo 20g El Dorado 20g Perle 10g

Hiiva: Runsaasti elinvoimaista Wyeast US ll:sta (Käymislämpötila 22c)

Mäskäys: 64C 60 min. 70C 20min. 73C 10min. 78C 15 min

Keittoaika: 90 min

Kuten varmaan huomaatte, on tämä IPA joka vaiheessa humaloitu, kuten kaikki parhaat West Coast IPAt nykypäivänä.

Idea on että osa humalista keitetään souse vide tyyliin (vakuumipakatusti), jotta IPAan saadaan täysin uusi ulottuvuus humalista.

Ajattelin, että tällainen “humalahöyrystys”, olisi täydellinen meille hopheadeille. (eli humalia keitetään sous vide vakuumipakkauksessa, 80c 30 min, ja näin saadaan humalakävyistä kaikki hyvät öljyt talteen)

Toivottavasti maistuu!

T: Patrik / Rousal brygghus

Kotiolutta: Panimo Duuni Luostari Quadrupel

Nyt arvioinnissa Jyväskyläläisen kotipanoduon tulkinta belgialaisesta quadrupelista. Tämä tyyli, tai niin sanottujen "luostarioluiden" tyylihaara, lähtee rakentumaan dubbeleista, jotka ovat tavallaan belgialaisten bockeja - normaalia vahvempia ja yleensä tummahkoja oluita. Seuraavaksi tulevat tripelit, jotka ovat käytännössä aina vaaleita ja noin 9% vahvoja, eli noin 2-3% vahvempia kuin dubbelit. Tripelit ovat vaaleita, koska tyylin kantaisä Westmalle Tripel nyt vaan sattui olemaan vaalea. Tyylihaaran huipulla vahvimpana on sitten tietysti quadrupel, joka myös on käytännössä aina enemmän tumma kuin vaalea. Tyypillinen vahvuus quadille on yli kymmenen, kuten Panimo Duunillakin tässä heidän oluessaan. Yleisesti "maailman parhaan oluen" titteliä kantava Westvleteren 12 on tyyliltään quadrupel.

Oluesta tekijöiden kertomana: 

Luostari, eli sellainen Belgian quadrupel-tyyppinen viritys. Eka versio tästä meni hitusen persiilleen, kun lämpömittari näytti 20 astetta liian korkeita lukemia. Sulle nakatut pullot on myöhemmin tehtyä, onnistunutta erää. Tätä kanssa kypsyteltiin muutama kuukaus. 

Maltaat: Pale ale, Abbey, Cara Belge, Wheat 

Humalat: Warrior, Chinook, Hallertau Perle 

Hiiva: WYEAST XL 1762 Belgian abbey-2 

Alc.vol: 10,3%

Olut on pullotettu 13.2.15, joten ikää nyt hieman alle 8kk.

 

Punertava, melko kirkas ja vaahdoltaan niukka. Tuoksu on aidon belgityylinen – hieman anismaisuutta, kanelia ja pippuria sekä marjaisuutta. Mallaspohja vaikuttaa taustalla hieman karamellimaisena ja kevyen paahteikkaana. Alkoholi kätkeytyy aika hyvin, vaikka vahvuus lasista huokuukin. Maku alkaa mausteisena, lämmittävänä ja varsin maltaisena. Runko on varsin tuhti, mutta tämähän olikin täysmaltainen – monet belgipanimot käyttävät erilaisia sokereita runkoa keventämään ja tuomaan lisää kerroksia makuun. Tämä ei yllä monimuotoisuudeltaan tyylin parhaisiin, mutta makua löytyy silti mukavasti - iso osa mauista on todennäköisesti hiivan käymisen aikana tuottamia. Mausteisuutta tulee kielelle monessa osassa, aluksi hieman anista, sitten kanelia ja loppua kohti alkoholin voimakkuuden noustessa kielelle myös pippurisuutta. Alkoholi myös maistuu hieman, vaikka runkoakin löytyy. Jälkiveto muodostuu kuivaksi ja mausteiseksi. Lämmittävä ja miellyttävä olut hitaaseen nautiskeluun. 

Aito belgityyli tavoitetaan, mutta tyylin kovimpiin jää vielä matkaa. Seuraavaksi ehkä hieman sokerisiirappia ja korianteria tms. menoon mukaan – rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, kuten belgit konsanaan.

Olutarvio: Sori Brewing Dark Humor Club

Dark Humor Club

Panimo: Sori Brewing, Viro (Tallinna)
Oluttyyli: Imperial Stout
Alkoholipitoisuus: 8,0%
Saatavuus: Olutravintolat (arvioitu pullo saatu panimolta)

Sori Brewingin lähettämästä näytesetistä kotaillan makustelusessioon pääsi Dark Humor Club niminen Imperial Stout. Valitsin setistä tämän, koska tämä on käsittääkseni juuri se olut, jolla Sori Brewing osallistuu parhaillaan käynnissä olevaan #AvoinOlut haasteeseen, eli julkaisee tämän oluen reseptin. Somessa kertoivat julkaisevansa sen keskiviikkona, joten resepti on siis tiedossa silloin. Nyt reseptistä tiedetään sen verran, että oluessa on mausteina kylmäuutettua espressoa, bourbonvaniljatankoja ja kaakaonibsejä. Vahvuutta tyyliin nähden maltilliset, mutta kuitenkin vielä ihan tyypilliset 8% ja katkerot ilmaisevia IBU-yksiköitä 50. Pullossa on päiväys- ja erämerkinnälle paikka, mutta siinä ei ole mitään printtiä. Kohtalaisen tuoretta varmaan kumminkin on, panimohan aloitti oluen panemisen Tallinnassa vasta tämän vuoden toukokuussa.

Musta, mokkaiselta vaahdoltaan mukavan runsas olut. Tuoksu etenee tiukan kahvimaisuuden tai peräti kahvipapuisuuden tahtiin. Maltaiden paahteisuus on taustalla, mutta suklaisuutta nousee esiin kahvin edelleen dominoidessa. Nyt taas seuraavalla nuuhkaisulla kahvi on taaempana ja vanilja noussut esiin - pyörittelin lasia hetken, liekö se vaikuttanut? Ulottuvuuksia tuntuu riittävän. Mielenkiintoista.

Maku on kuivahko ja nyt myös vaniljatankojen bourbonmaisuus nousee loppuvedossa esiin. Yleisilme on kuitenkin kuivahkon kahvimainen. Lopussa on lämmittävyyttäkin kevyesti, mutta runko kantaa kyllä vahvuuden hyvin, vaikkei tässä maltaisuus sellaisenaan juuri maistukaan. Vanilja saa enemmän tilaa oluen lämmetessä. Loppuvedon bourbon ja tiukka espressomainen kahvi sointuvat kyllä hyvin yksiin omien makumieltymyksieni kanssa. Sahtimies tietysti kaipaisi pientä maltaan makeuttakin taustalle, mutta sitä tämä ei tarjoa - monet tosin arvostavat juuri tällaista kuivempaa lähestymistapaa. 

Kahviolut on aina haastava tasapainon kannalta, monesti on menty metsään ihan huolellakin, mutta tämä onnistuu sillä osastolla mallikkaasti - kokonaisuus on hallittu, harkittu ja miellyttävä juoda. Parantaa juoksuaan loppua kohti ja viimeisen siemauksen jälkeen jäljelle jää pieni kaipuu - harmi että loppui. Se lienee hyvän oluen merkki!

Yhteenveto

Moniulotteinen kahvivetoinen IS

ARVOSANA: 8½

#AvoinOlut resepti: Fat Lizard 101 California Pale Ale

#AvoinOlut -haasteen resepti espoolaiselta Fat Lizardilta. Olkaatten hyvät! Suuret kiitokset tästä Fat Lizardille ja pidemmittä puheitta ensin tekijän omat kommentit ja sitten resepti alla.

Fat Lizard pläjäyttää pöytään panimon ensimmäisen bissensä — ja ehkä myös suosituimman bissensä — reseptin! Resepti on kirjoitettu corny keg -kokoluokkaan, joka on myös Fat Lizardin protolaitteiston panoskoko.

Cheers,

- Hessu // Fat Lizard Brewing Co.

 

Fat Lizard / 101 California Pale Ale

Batch size: 20 liters

OG: 1.056

FG: 1.012

ABV: 5.8%

Bitterness: ~30 IBU

Color: ~15 EBC

Fermentables

4.20 kg Viking Pilsner

0.25 kg Weyermann CaraMunich I

0.10 kg Weyermann CaraAmber

0.10 kg Weyermann CaraPils

Grain bill based on 82% mash efficiency. Scale to match your system.

Hops

20 g Cascade (T90 Pellet) [7.7% AA] @ First Wort Hop

20 g Amarillo (Whole Cone) [8.5% AA] @ Hopback

60 g Cascade (T90 Pellet) [7.7% AA] @ Dry Hop (3 days)

Yeast

11.5 g Safale US-05

Mash

45 min @ 67°C

10 min @ 75°C

Boil

Add first wort hops into the kettle before transfering the wort. Boil for 60 minutes. After boil, transfer the hot wort through hopback before chilling.

Fermentation

Pitch yeast at 17°C. Keep at 17-18°C for 3 days then allow to rise to 20-21°C over the next 3 days. Keep at 20-21°c for 3 days and then add dry hops to the fermenter. Dry hop for 3 days then crash the beer to 0-5°C as quickly as possible. Let the cold beer settle for 24 hours before transfering.

Conditioning and Carbonation

Transfer the beer into a keg, leaving the flocculated yeast and settled hops in the fermenter. Keep the keg at 0-5°C for 6 days and force carbonate to 2.7 volumes of CO2.

Enjoy fresh with your friends. Or alone in your underwear while browsing SuicideGirls. Whatever you do, do not store! Drink fresh!