Kotiolutta: Meriläisen IPA #2 ja Summer Ale

0 kommenttia
 
Lisää kotiolutta Kiukaisissa kegittelevältä Meriläiseltä. Edellisen IPA:n maistoin tuossa elokuussa ja nyt aivan tuoreeltaan maistoon seuraava versio. En tiedä kuinka mones versio tämä on tekijälle, mutta minulle tämä on toinen, siksi numeroin kakkoseksi.  Edellinen oli pelkällä Citralla humaloitu, maltaina Pale Ale ja Red Active. Red Activen määrää on reseptiikassa nyt vähennetty kolmella prosentilla ja humalointiin on laitettu Mosaic, Citra ja Sabro lajikkeita. Toisena oluena sain Summer Alea, jonka reseptiikasta ei ole muuta tietoa kuin vahvuus, joka on 5,2%.
 
Meriläisen IPA #2
8,2% | Maltaat: Pale Ale, Red Active | Humalat: Mosaic, Citra ja Sabro
 
 
Kirkkaanlainen kultaoranssi olut tiivillä vaahtokukalla. Nätti on! Tuoksussa on nyt monipuolisemmin humalaa kuin aiemmassa Single Hop Citrassa - se tuoksuu runsaampana tropiikin hedelmäisyytenä. Tuoksu on muutenkin hieman pehmeämpi eikä niin raikkaan iskevä kuin aiemmin. 7% -> 8,2% noussut alkoholipitoisuus ilmenee heti tiettynä tuhtiutena. Humalien aromikkuus on kyllä edelleen tallella ja nyt extratuoreena upeaa tuoksuteltavaa. Double IPA tyylinen tuhtius on nyt maussakin mukana täyteläisyytenä ja alkumaun makeutena. Aiemman version iskevä katkeruus jää nyt hieman tuhtiuden alle ja yleisilme on pehmeämpi sekä tuhdimpi ja maukkaasti monipuolisen hedelmäinen. Runko on nyt muuttunut Double IPAn tasoon ja vaikka katkerointi riitti edelliseen 7% olueen niin tämä jää nyt mielestäni kaipaamaan hieman lisää. Laskennallisesti katkeruutta voi hyvinkin olla saman verran, mutta täyteläisemmän mallaspohjan takia aistimus on nyt erilainen. Pidin edellisestä versiosta enemmän - nimenomaan IPA tyylisenä länsirannikon sitrusräjähdyksenä - mutta tällä on omat ansionsa hitaammin siemailtavana hedelmänektarisena nautiskeluoluena. Laadullisesti täysin priimaa kuten aiempikin versio. En tiedä lipsahtiko vahingossa vahvemmaksi vai oliko tarkoituskin, mutta tuo vahvuuden muutos muutti oluen luonnetta yllättävänkin paljon. Lopullinen hitti voi kenties löytyä jostain näiden kahden version välimaastosta.
 
Meriläisen Summer Ale
5,2% 
 
 
Tästä en tiedäkään muita speksejä vahvuuden lisäksi kuin oluen nimen. Lasiin kaatuu syvän kultaista utuista olutta, jonka vaahto on vitivalkoinen ja kestävä. Tuoksussa on kukkaista humalaa jännällä hieman kiivimäisellä eksoottisella aromilla. Mallaspohjassa hieman jotain toffeemaista brittivibaista tuhtiutta mukana eli ihan täysin ”vaalea” se ei tunnu olevan. Mainio tuoksu ja hyvällä tavalla eksoottinen humala-aromi. Maku on myös hyvä ja raikkaan hedelmäinen. Persikkaisuutta nyt hieman karvaan kiivimäisen ja greippimäisen loppuvedon lisäksi. Katkeruus puraisee varsin mukavasti ja loppuveto kuivuu kohtuu hyvin, mutta pieni jälkimakeus jää vielä nielaisun jälkeen leijailemaan. Onko se sitten mallaspohjasta vai hiivan käymisasteesta tai jostain muusta peräisin, itse veikkaan ensimmäistä, mutta anyway hieman kuivempi loppu tekisi kirjaimellisesti terää. Oikein maukas kuitenkin - hieno humalien aromikkuus tässäkin. Laatutaso on korkea kautta linjan. 
 
Kiitos Meriläiselle hienoista oluista! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.