Olutarvio: Senne Taras Boulba

0 kommenttia
 
Senne Taras Boulba
  • Panimo: Brasserie de la Senne
  • Maa: Belgia
  • Alkoholipitoisuus: 4,5%
  • Saatavuus: Maitokaupat
  • Oluttyyli: Belgityylinen ale
  • Ostopaikka: K-Supermarket Kamppi, Helsinki (3,79€/0,33l)

Eilen arvioidun Malmgårdin H.O.D.A:n luoman humalainnostuksen (as in hoppy, not drunk) siivittämänä lasiin valikoitui tänään pienen belgipanimon Brasserie de la Sennen hauskasti nimetty ja etiketöity (onhan tuo ihan oikea sana?) Taras Boulba, jonka luvataan olevan extra hoppy ale. Vitamiinipitoisuus on 4,5% eli Suomessa tämä kelpuutetaan vielä maitokauppojen myytäväksi. Etiketissä puolalaiselta rakennusmieheltä näyttävä herra on käsittääkseni heittämässä kovasti olutharrastajalta näyttävää juovoa tynnyrillä, huutaen samalla "Smeirlap!". Google Translator ymmärsi hollanninkielestä sanan "smeerlap", jonka väitti tarkoittavan sikaa, liekö tuo suurinpiirtein sama asia, kuin "smeirlap", mene ja tiedä. Hieno ja persoonallinen etiketti kuitenkin ja panimon sivuilta voi nähdä, että samaa tyyliä käytetään panimon muissakin tuotteissa. Oluen nimi ilmeisesti viittaa jotenkin Taras Bulbaan, joka wikipedian mukaan on Nikolai Gogolinin kirjoittama romaani, jossa kuvataan kasakoiden elämää Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla... eeeh, sanoisinko, että mielenkiintoista. Pitäisi varmaan kaataa olut lasiin... Mutta ei aivan vielä, se piti myös mainita, että ulkopuolelta valoa vasten tarkasteltuna huomaa huomattavan hiivamäärän makoilevan pullon pohjalla ja osa leijailee myös tämän suodattamattoman ja pullossa jälkikäyvän oluen seassakin, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.


Kannattaa siis antaa kaupasta kotiinkantamisen jälkeen oluen hetken asettua, että hiivat pääsevät kunnolla laskeutumaan. Tällaisessa runsaasti humaloidussa oluessa hiivat kannattaa mielestäni jättää aluksi suosiolla kaatamatta, sillä humalien iskevyys yleensä kärsii siitä, jos ne kaataa mukaan. Senhän näkee kaataessa pullon kaulalta helposti, milloin pullon suuta alkaa lähestyä sameampaa hiivanoroa, siinä vaiheessa on yleensä parempi himmata ja lopettaa kaataminen siihen. Itse päätin aloittaa ilman hiivoja ja kaataa oluen varovasti lasiin.


Keltainen, samea ja vaahtoltaan keskiverto olut, jonka tuoksu on mukavan hedelmäinen. Aprikoosia, omenan- ja päärynänkuorta, sekä hieman sitrushedelmää. Kevyesti myös hiivaisuutta ja vehnäistä mallasta. Maku on aluksi raikkaan hedelmäinen, mutta voimakas sitruksinen ja ruohoinen humalointi ottaa nopeasti tahtipuikot käsiinsä ja alkaa viedä makua kuivuvan katkeraa humaloitua loppua ja pitkää jälkimakua kohden. Varsin rapsakka tapaus, ruohoinen ja hieman mausteinen kuivuus korostuu jälkimaussa. Humalointi, kuten jo mainitsin, on voimakas, muttei överiksi vedetty. Olut pysyy hyvin tasapainossa, vaikka suutuntuma jääkin hieman keskitäyteläisen alle. Kun hiilihappoisuuskin on sopivan pirtsakka, voin todeta tämän virkistäväksi ja erinomaiseksi maitokauppavahvuiseksi belgialeksi.Hiivan lisääminen pehmentää ja tuo hieman lisää täyteläisyyttä, mutta mieluummin ilman. Ostan uudelleenkin, jos tiemme jossain vielä kohtaavat.

Yhteenveto: Hedelmäinen ja humalainen matalaprosenttinen belgiale.

Nautintasuositukset: Lähes jääkaappikylmänä. Ilman hiivoja. Oivallinen saunanjälkeisjuoma.
KOULUARVOSANA: 8+

    Olutarvio: Huvila Black Door H.O.D.A

    0 kommenttia
     
    Huvila Black Door H.O.D.A
    • Panimo: Malmgårdin Panimo
    • Maa: Suomi
    • Alkoholipitoisuus: 3,9%
    • Saatavuus: Maitokaupat
    • Oluttyyli: India Pale Ale
    • Ostopaikka: K-Supermarket Kamppi, Helsinki (4,49€/0,5l)

    Vietin neljä päivää pääkaupunkiseudulla kostean olutseikkailun merkeissä (Lue: ohjelmointikurssi, enkä edes pahemmin juovonnut). Matka vei kuitenkin kurssin lisäksi sekä vuoden olutkaupaksi olutopas.infon vuosiäänestyksissä valittuun K-Supermarket Kamppiin että vieressä sijaitsevaan Alko Arkadiaan, joista tarttui mukaan monia ennen maistamattomia oluita. Yksi näistä on Malmgårdin pienpanimon valmistama Huvila Black Door H.O.D.A (Hop Overdose Ale), joka nauttii ehkä jopa jonkin sortin kulttisuosiota oluthörhöjen keskuudessa. Nimessä mukana oleva Black Door on Helsingissä sijaitseva olutravintola, jolle H.O.D.A on alunperin tehty ja Huvila on panimoravintola, jossa olutta pantiin ennen Malmgårdin Panimoa (sama panimomestari), mikäli olen oikein ymmärtänyt. H.O.D.A on matalaprosenttinen (3,9%) India Pale Ale-tyylinen olut, johon on upotettu humalaa 100 IBUn edestä, eli katkeruuden luulisi olevan ns. "riittävällä" tasolla...


    Hieman utuinen, vaalean keltainen olut, jonka vaahto on keskisuuri, tiivis ja pitsiä jättävä. Leipäisen maltainen tuoksu, jossa kuitenkin pääosaa esittää voimakas mäntyisen havuinen ja sitruksinen humalointi. Myös aromaattista kukkaisuutta ja pihkaisuutta voi havaita. Maussa on aluksi esillä hento hedelmäisyys ja pehmeä mallaspeti, johon kuitenkin nopeasti täräytetään saavillinen (tai kaksi) kovaa ja katkeraa humalointia. Humalien tuomat havuisuus ja sitruunaisuus, täydentyvät greippisen happamalla loppuliu'ulla ja pitkällä jälkimaulla, jossa voimakas katkeruus kantaa loppuun asti. Suutuntuma ei matalista prosenteista huolimatta vaikuta kovin ohuelta, josta annan tietysti plussaa. Virkistävyyden takaa melko voimakas ja hieman kieltä kipristävä hiilihappoisuus. H.O.D.A-neitsyys kannatti menettää, suosittelen!


    Yhteenveto: Voimakkaan katkerohumaloinnin juhlaa matalin prosentein. Loistavaa olutta kotimaiselta pienpanimolta.


    Nautintasuositukset: Lähes jääkaappikylmänä. Oivallinen saunanjälkeisjuoma.


    KOULUARVOSANA: 8½  

      Olutarvio: Left Hand Warrior IPA

      0 kommenttia
       
      Harvinaisen tyylikäs logo
      Left Hand Warrior IPA
      • Panimo: Left Hand
      • Maa: Yhdysvallat
      • Alkoholipitoisuus: 7,6% 
      • Oluttyyli:  India Pale Ale
      • Saatavuus:  Ulkomailta

      Warrior IPA pannaan jenkkilän Coloradossa Left Handin panimolla ja siinä käytetään vain erittäin tuoreita paikallisia humalia, joita ovat Cascade ja Warrior. Olen itsekin vasuri, joten tämä sopinee minulle hyvin. Tyylikkäällä etiketillä varustettu pullo on Suomessa harvinaisesti 0,65-litrainen, etiketti mainitsee tämän tilavuusmitan olevan yhtä kuin 1 Pint, joten hajotkaa siihen 0,568l karhupintmiehet! Kuka nyt on ÄIJJÄ?! Hahaa, pääsinpäs kuittaamaan. Alkon IPA tarjonta on päässyt oleellisesti heikkenemään Flying Dog Snake Dog IPA:n ja Sierra Nevada Torpedo Extra IPA:n poistuttua valikoimista. Oikeastaan sellaista sopuhintaista IPAa ei ole valikoimissa enää ollenkaan. Pidän tätä lähes rikoksena ihmisyyttä vastaan, sillä hyvää ja sopivan hintaista IPAa tarvitaan, mikäli halutaan ylläpitää edes jotain olutkulttuuria. No, toivotaan, että rakkaalla monopolilla olisi IPA-rintamalta jotain uutta.

      Ratebeerin kuvaus oluesta: 
      COMMERCIAL DESCRIPTION
      Brewed only once a year with fresh hops hand-picked in Longmont, CO and Warrior hops straight off the vine from Yakima, WA. Warrior is brewed using a unique style called “Wet Hopping,” which requires only hops that are no more than a day from the vine. “Wet Hopping” imparts only a mild aroma, but an exceptionally fresh unfiltered hop flavor. 2010 vintage 7.6% abv
      En saanut tietooni sitä, milloin tämä minun pulloni on valmistettu, sillä pullosta puuttuu BBE merkintä, mutta toivottavasti on tuoretta, vaikka onkin matkustanut pitkän matkan tänne pohjolaan ja vieläpä Saksan kautta. Etiketistä puuttuu muitakin tietoja, mm. alkoholipitoisuus, mikä on hieman yllättävää, sillä se jos mikä on monessakin mielessä olennainen tieto. Ei kyllä näyttäisi mitään etikettiäkään pullosta puuttuvan. No, onneksi nykyaikana on käsillä internet, joka tietää nämäkin asiat - Alkoholipitoisuus on 7,6% ja katkerot 69 IBUa.


      Kuparinen, täysin kirkas olut keskiverrolla, tiivillä ja reilusti pitsiä jättävällä vaahdolla. Runsas aromaattinen  ja greippisen hapan sitrushedelmäinen humalointi dominoi tuoksua, mutta myös kukkaisia humalan aromeja esiintyy, kuten keksimäistä, sekä karamellista maltaisuuttakin. Humalat ovat kuitenkin pinnalla, kuten tässä tyylissä pitääkin. Maussa sitrushedelmäinen humalointi ja makeahko karamellisuus ovat päällimmäisinä, mitään ällömakeaa tämä ei kuitenkaan ole ja makeus taittuukin nopeasti greippisen happamaan loppuliukuun, eikä tahmaisuutta, saati alkoholisuutta esiinny. Varsin helposti alas soljuva tapaus tämä on, aromaattisuutta ja humalan makua tuntuu olevan katkeruutta selvästi enemmän. Katkeruutta toki löytyy myös, mutta herkullisen pehmeällä tavalla, mitään pistävyyttä ei esiinny. Suutuntuma on nippa nappa keskitäyteläinen ja melko matalahiilihappoinen. Maittava ja nautittava, mutta kuitenkin melko yksiulotteinen IPA. Humalien lisäksi ei ole juuri muuta ja suutuntuma, kuten maltaisuuskin jää tähän tyyliin hieman ohueksi, mutta toisaalta pehmeän aromaattinen humalaisuus tekee tästä erittäin nautittavan ja juotavuudeltaan erinomaisen. Ristiriitainen tapaus, mutta fiilis ratkaisee ja fiilishän on hyvä!

      Yhteenveto: Aromaattinen, pehmeä humalaliemi.

      Nautintasuositukset: Hieman jääkaappikylmästä lämmenneenä aloittaisin.

      KOULUARVOSANA: 8½

        Olutarvio: Laitilan Kievari Portteri

        4 kommenttia
         
        Laitilan Kievari Portteri

        Viikonloppu alkoi nyt, eli tässä vaiheessa on oiva hetki sekä nauttia, että kirjoittaa hyvästä oluesta. Lasissa tänään jälleen suomalainen pienpanimotuote, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kievari Portteri, jota taas pienen tauon jälkeen saa Alkon perusvalikoimasta. Tiedä sitten kuinka kauan Wirvoitusjuomatehtaan tuotteita vielä voi tituleerata pienpanimo-oluiksi, sillä tehdas laajenee vauhdilla. Parhaillaan työn alla oleva laajennus, mikäli lehtijuttua oikein muistelen, jopa kolminkertaistaa panimon kapasiteetin. Itseasiassa juuri tänään Rauman Prismassa katselin, että Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Lager oli halvin tölkkisalkku, hintaa muistaakseni 18,96€. Kauppa ilmeisesti käy, sillä muita merkkejä oli jäljellä lähes täydet lavat ja Kukkoa enää muutama loota. Ja se on hyvä asia, sillä tuotto menee tässä tapauksessa lähes paikallisen yrityksen taskuun ulkomaisten osakkeenomistajien sijaan. Ja tuotto voidaan, ainakin näin ajattelen, käyttää mm. Kievari Portterin, Kievari Vehnäsen ja Kievari Imperiaalin kaltaisten oluiden valmistukseen. Wirvoitusjuomatehtaalta on ilmestynyt ravintolajakeluun myös uusi olut Kievari Savuruis, joka on 5,3% savuolut.

        Portteri on muiden Kievari-sarjan oluiden tavoin suljettu rengaskorkilla ja varustettu hillityllä, mutta klassisen tyylikkäällä etiketillä. Pullo on mukavasti 0,5-litrainen, eikä hintakaan ole paha. Olen maistanut tätä ennenkin, silloin kun tämä viimeksi oli valikoimassa, olisiko ollut vuonna 2009. Silloin ei kuitenkaan arviota, eikä pisteytystäkään tullut olutoppaaseen laadittua, mutta muistikuvat ovat melko positiiviset, olut oli silloin nimeltään Kukko Portteri. Olutoppaan tiedoista huomasin, että aiemmin tässä oluessa on ollut katkeroarvoina 36 EBU ja nyt etiketissä komeilee 50 EBU, myös väri on muuttunut jonkin verran tummemmaksi, aiemmin 216 EBC nyt 250 EBC. Eli reseptiäkin on muutettu. Päätin kaataa oluen lasiin lähes huoneenlämpöisenä. Porterit ja stoutit ovat yleensä parhaimmillaan vain hieman tai ei ollenkaan viilennettyinä.


        Kievari Portteri kaatuu lasiin jättäen keskiverrosti vaahtoa, joka kuitenkin melko nopeasti laskee. Väriltään olut on hyvin tumman ruskea, lähes musta. Tuoksu on hyvä, ei juuri ollenkaan makeutta vaan runsaasti paahteisuutta, lakritsia, kahvia sekä mämmistä maltaisuutta.  Pidän juurikin tällaisista kuivemmista, ei niin makeista porttereista. Nenä löytää vielä lisäksi suklaisuutta ja tuntuvaa humalointia, viimeisenä vielä pieni alkoholisuuden potku. Maku on myös kuivahko ja paahteinen, jopa paikoin palaneen puoleinen, muttei häiritsevästi. Lakritsisuus ja kahvisuus dominoivat ja lopussa keskirunsas humalointi pyyhkäiseen suun lähes kuivaksi jättäen hieman kitkerän paahteisuuden ja kahvisuuden jälkimakuun. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiilihappoisuus keskivertoa maltillisempi, jotenkin yllättävän kepeä ja liukas juotava. Hyvä, muttei erinomainen porter. Jos jotain parantaisin niin jälkimakuun lisäisin pehmeyttä ja suutuntumaan täyteläisyyttä. Lukeutuu kuitenkin mielestäni Alkon valikoiman parhaimmistoon portereissa ja halvan hintansa vuoksi on ehdottomasti tervetullut lisä (taas) valikoimiin. Suosittelen - jag rekommenderar!
        Yhteenveto: Paahteinen, kuivahkon puoleinen porter. Suosittelen. 
        Nautintasuositukset: n. 15-asteisesta on hyvä aloittaa ja huoneenlämpöiseen lopettaa.
        KOULUARVOSANA: 8

          Ps. Reittausblogi löytyy tätä nykyä myös facebookista. Liity ryhmään oikealla olevasta palkista, mikäli haluat blogipäivitykset linkkeinä feissariin. Blogilinkkien lisäksi tarjolla on myös erittäin epäsäännöllistä ekstra-scheissea ja häröilyä.

          Olutarvio: De Ranke Noir De Dottignies

          0 kommenttia
           
          De Ranke Noir De Dottignies
          • Panimo: De Ranke
          • Maa: Belgia
          • Alkoholipitoisuus: 9,0%
          • Oluttyyli: Vahva belgiale
          • Saatavuus:  Alko (14,13€/0,75l)
          • Muuta: Alkon vakiovalikoiman hintavin olut

          Ensimmäinen tuote, jota tältä belgialaiselta panimolta pääsen maistamaan. De Ranke on perustettu 1994, kotisivut mainostavat panimon arvostavan perinteisiä oluenpanometodeita ja käyttävän vain parhaita raaka-aineita, eikä ollenkaan lisäaineita. Näin myös tapahtuu, sillä De Ranke käyttää (suurimmaksi osaksi) humalapellettien sijaan kokonaisia kukintoja, joka on kalliimpaa. Panimo valmistaa ainoastaan pintahiivaoluita ja pääasiassa voimakkaasti humaloituja sellaisia, etenkin XX Bitteriä olisi hekumallista päästä joskus maistamaan. Illan olut, Noir De Dottignies, on panimon vahvin olut, jossa on alkon mukaan käytetty Pilsner-, pale ale-, cara-, munchner-, suklaa-, kristalli- ja mustamaltaita, sekä humalina Challenger, Saaz, Styrian ja Goldings, joista 90 % kokonaisina kukintoina ja 10 % pelletteinä. Lisäksi Kandisokeri ja vesi (sekä tietysti hiiva).

          Pullo on paperiin käärittynä aika tyylikäs ilmestys ja mukavahan näitä on availlakin. Kääreen alta paljastuu vielä normaali etiketti, jossa on kaikki yleisimmät etiketeistä löytyvät tiedot. Korkkikorkki aukeaa vaivattomasti ja pienellä tussauksella. Aika töräyttää putelin sisältö pikariin.
          Syvän tummanruskea, valoa vasten punertava olut, jonka beige vaahto on melko runsas ja ohut kerros jää pitkäksi aikaa oluen pinnalle. Kevyesti makeako tuoksu on paahteisen maltainen ja tumman hedelmäinen, maanläheistä (puista/ruohoista) humalointia, hyvin kevyt annos ruskeaa sokeria sekä hiivaisuutta löytyy myös. Maku on makeahko ja sisältää monista muistakin belgeistä tuttua tummaa hedelmäisyyttä ja hieman sokeria. Huomattavasti paahteinen. Siemauksen loppupuolella tuhti humalointi astuu peliin ja tuo sitrushedelmäiset aromit lyhyelle visiitille suuhun. Humalien hedelmäinen aromi taittuu nopeasti paahteiseen ja pitkään jälkimakuun, joka on hieman karkea ja vihannesmainen. Suutuntumaa kuvailisin keskitäyteläiseksi ja keskiverrosti hiilihappoiseksi. Tuoksu ja maku molemmat paranivat hieman oluen hieman lämmettyä ja hiilihappoisuuden tasaannuttua pyörittelyn myötä. Hyvä olut, mutta jotenkin karkea, kaikki palaset eivät loksahda kohdilleen. Vaikea selittää, mutta sen huomaa tätä juodessa. Suosittelen silti kokeilemaan.

          Yhteenveto: Hyvä olut, josta kuitenkin viimeinen silaus puuttuu. Belgityylinen hieman sokerinen makeus ja paahteisuus eivät näemmä omassa suussani istu samaan olueen ja suutuntumakin olisi voinut olla parempi. Hinta/laatusuhde omaan suuhuni ja kukkarooni nähden kehnohko.

          Nautintasuositukset: 12 astetta ja ylöspäin.

          KOULUARVOSANA: 8-

          Olutarvio: Nokian Keisari Luomu

          2 kommenttia
           
          Keisari Luomu
          • Panimo: Nokian Panimo
          • Maa: Suomi
          • Alkoholipitoisuus: 4,5% 
          • Oluttyyli: Pils
          • Saatavuus:  Maitokaupat, olutravintolat
          • Ostopaikka: Myllyn Prisma, Raisio (2,39€/0,5l)

          Loistavalla Elowehnä vehnäoluellaan viime vuonna ihastuttanut Nokian Panimo on tuonut markkinoille uuden tuotteen, joka on nimeltään ytimekkäästi Keisari Luomu. Olen tätä pariin otteeseen jo maistanut ennenkin, joten tiedän, että kyseessä on melko yksinkertainen, mutta suodattamaton ja luomuraaka-aineista valmistettu pils. Tämä ei ole mikään siemailuolut, jota harrastajat tuntitolkulla analysoivat kynttilänvalossa norsunluutorneissaan. Tämä on olut, jota kulutetaan. Tämä on Elowehnän tavoin sellainen olut, jota voi aina tölkkösen tai kaksi napata kauppareissulla kärryyn, sillä hyvä pils sopii nautittavaksi milloin vain, eikä hinta tässä tapauksessa muodostu esteeksi.

          Lainaan tähän taas viisitahteä.fi sivuston hyvää uutista:
          Nokian Panimon oman tuotekehityksen tuloksena syntynyt Keisari Luomu on suodattamaton lagerolut. Olut on pantu puhtaista maltaista, jotka mallastetaan eteläsuomalaisilla tiloilla kasvaneesta ohrasta. Keisari Luomun valmistuksessa on käytetty saksalaisia Perle ja Hallertauer Tradition -luomuhumalia, jotka antavat hedelmäisen raikkaan ja tasapainoisen aromin.

          "Suomalainen olut on tutkitusti ekologinen elintarvike. Keisari Luomu on käsityönä pantu kotimainen lähiolut, jonka hiilijalanjäljen olemme halunneet jättää mahdollisimman pieneksi. Puhtaan raikkaassa oluessa voi aistia kotimaisen luomuviljan aidon perusmaun ja oluenvalmistuksemme pitkän perinteen", sanoo panimon toimitusjohtaja Matti Heikkilä.

          Viljavan vaaleankeltainen, suodattamattomuuden ansiosta samea ja vaahdoltaan keskiverto olut. Tuoksu on kevyen maltainen, hieman hedelmäinen ja tuntuvasti ruohoisen humaloitu. Kuin nenä kuivassa nurmikossa, huomaatte kun kokeilette tätä. Maku jatkaa samoilla linjoilla, ollen kevyesti maltainen, hieman hedelmäinen ja tuntuvasti  ruohoisen humaloitu. Humalointi jatkaa makua pitkähköön ja kuivuvaan jälkimakuun, jossa ruohoisuus saa rinnalleen miedot yrttiset sävyt. Kevyt, raikas ja maistuva juoma maltillisella, mutta hieman kieltä kutittelevalla hiilihappoisuudella. Yksinkertaisesti hyvä perusolut.

          Vilpittömät suositukseni, maistakaa. Harmi, etten ole tätä vielä Rauman kaupoissa nähnyt. Raisiosta ja Helsingistä olen toistaiseksi tölkkini ostanut, mutta eiköhän se ole vain ajan kysymys, että tuotetta saadaan tännekin.

          Yhteenveto: Hinta/laatusuhteeltaan loistava olut, yleiskäyttöön. Luomusta plussaa. 

          Nautintasuositukset: Jääkaappikylmästä hieman lämpimämpänä, tietysti lasista.

          KOULUARVOSANA: 8




          Olutarvio: Lapin Kulta Tuisku

          4 kommenttia
           
          Lapin Kulta Tuisku
          • Panimo: Hartwall
          • Maa: Suomi
          • Alkoholipitoisuus: 4,7% 
          • Oluttyyli: Ale
          • Saatavuus:  Alko (3,98€/0,5l), maitokaupat
          • Muuta: 85000 kpl rajoitettu erä

          Tuisku on ainut pintahiivaolut Hartwallin valikoimissa. Kyseessä on talviajan sesonkiolut, jota on valmistettu yhteensä 85000 numeroitua pulloa. Olut on pantu yhteistyössä Hartwallin tapaan Lahdessa toimivan Teerenpelin pienpanimon kanssa, jolta olen paria varsin kelvollista tuotetta maistanutkin. On mukava nähdä suuren monikansallisen panimoyhtiön tekevän yhteistyötä kotimaisen pienpanimon kanssa ja toivonkin, että yhteistyön tuloksena on syntynyt maittava olut. Viisitahtea.fi sivusto on kirjoittanut tämän oluen synnystä hyvän uutisen, tässä linkki siihen, olkaa hyvä.
          Lainaus artikkelista:
          "Lapin Kulta Tuiskussa käytetty mallas on valmistettu kotimaisesta luomuohrasta. Vaalean luomupilsnermaltaan lisäksi on käytetty erityisesti tätä olutta varten valmistettua tummempaa luomumallasta. Pintahiivakäymisessä syntyy paljon aromaattisia yhdisteitä, jotka antavat oluelle runsaan ja raikkaan hedelmäisen tuoksun", oluen suunnitellut panimomestari Mika Mäkelä

          Maltaat ovat peräisin Viking Maltin mallastamolta Lahdesta. Viking Malt kerää ohran pääasiassa päijäthämäläisiltä viljelijöiltä.

          "Luomuviljeltyä humalaa Suomesta ei valitettavasti saa, joten valitsimme sopivat luomuviljellyt humalat Keski-Euroopasta. Käytetyt lajikkeet ovat Perle ja Hallertau Spät. Rehevää humalointia tukee suomalainen luomuyrtti siankärsämö, jota on käytetty meillä jo ennen humalan yleistymistä oluen mausteena. Sen yhteensopivuus humalan kanssa on mainio", Mäkelä jatkaa.
          kertoo.
          Eli normaalien valmistusaineiden (tietysti vesi, ohramallas, humala ja hiiva) lisäksi valmistuksessa on käytetty siankärsämöä. Ei mitään hajua miltä siankärsämö tuoksuu, saati maistuu, mutta mielenkiinnolla odotan, josko sen jotenkin tuolta seasta erottaisi. Tämän oluen kanssa on itseasiassa kiva nähdä, miten hinnat jakaantuvat Alkon ja maitokauppojen välillä. Alkossa olut maksaa siis 3,98€ / 0,5l, varsin kohtuullinen hinta, kun luomutuotteesta on kysymys. Nokian Panimon edustaja mainitsi Olutopas.infon pikkujouluissa, että luomuraaka-aineet maksavat vähintään tuplaten sen mitä ei-luomut.  Tästä huolimatta ostin juuri Nokian Keisari Luomua Raision Myllyn Prismasta hintaan 2,39€ / 0,5l. Veikkaan, että Alkon hinta jää maitokauppojen hintoja halvemmaksi, sillä vastaavia esimerkkejä on nähty ennenkin. Jaahas, jokohan sitä pitäisi poksauttaa harvinaisen tyylikäs patenttikorkilla varustettu puteli  nr. 14948 auki ja lorauttaa liemi lasiin.


          Ruskeahko, utuinen olut, joka vaahtoaa melko runsaasti. Vaahto on valkoista ja hieman "höttöistä". Tuoksu on hedelmäinen ja huomattavan yrttinen. Mallasta tuoksussa on vain kevyesti, eikä humalointiakaan juuri enempää. Melko hyvä tuoksu, olisikohan yrttisyys siankärsämöstä peräisin, vai tuleeko humalista? Maku on kevyesti hedelmäinen ja maltainen, sekä tuntuvasti yrttinen. Yrttisyys tulee jo siemauksen alkupuolella makuun, yleensähän humalan puraisu tulee keskivaiheessa tai loppupuoliskolla. Eli kenties se on sitä siankärsämöä sitten. Keskivahva humalointi tuntuu tämänkin oluen lopussa pilsmäisen ruohoisena ja yrttisyyskin on siinä vaiheessa vielä mukana kuvioissa, paletti kuivuu hieman loppua kohden. Suutuntuma on lähes keskitäyteläinen ja hieman kipakan hiilihappoinen. Hartwallin paras olut ehdottomasti (siihen ei tosin paljoa vaadittu).

          Varsin kelvollinen esitys Hartwallin panimomestarilta. Ei mikään tajunnanräjäyttäjä, mutta perushyvä olut, joka sopisi varmasti myös ruokajuomaksi jollekin mausteiselle mätölle ja miksei grillimakkaran kaveriksikin. En oikein miellä tätä maultaan talvisesonkiin istuvaksi, ennemmin näitä nauttisi lämpimillä keleillä. Ei muuta kuin isompaa erää kattilaan, nimi uusiksi ja tuote 6-packiin niin kyllä tuulipukukansa kantaa koteihinsa*.

          Yhteenveto: Pintahiivalla pantua maistuvaa luomuolutta. Olutharrastajille varsin kelvollinen "tikki". Kuluttajille kenties silmät avaava elämys, pintahiivaa sen olla pitää!

          Nautintasuositukset: 10 asteesta ylöspäin ja luonnollisesti lasista.

          KOULUARVOSANA: 7

          *ellei tässäkin ole jo liikaa makua.

          Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...