Kotiolutta: Ukonmalja Heimo Omena-Pihjala Sour Ale

0 kommenttia
 
Nyt lasiin kaatuu aaton kuplivana Heimo Omena-Pihlaja Sour Ale, joka on jyväskyläläisen Tommi Särkän kotipanimon Ukonmaljan lambictyylinen viritelmä. Kyseessä on omenoilla ja pihlajanmarjoilla säestetty olut, jonka vierre on käytetty ensin Belgian Abbey II hiivalla ja sitten vielä lambic-blendillä sen jälkeen kun marjat ja omenat oli lisätty käymisastioihin. Minulla ei ole nyt uuden vuoden aaton juhlinnan lomassa aikaa tarinoida tarkempia making of -detaljeja, eikä ole tarpeenkaan, sillä ne voi lukea Ukonmaljasta ja Olutkellarista.

Oluen Heimo nimestä:

Heimo-nimi viittaa niihin lähteisiin, joista oluen omenat ja pihlajat ovat lähtöisin; Olutkellarin J-P:n naapureilta ja vanhemmilta, äitini takapihalta (pihlaja) -- läheisiltä ihmisiltä, jotka jakavat sadostaan, "heimolta". Eli tällaista heimoon, perheeseen, lähipiiriin liittyvää symboliikkaa, ehkä samalla myös haikailua aiempien aikojen tiiviimpiin, autonomisempiin kyläyhteisöihin. -Ukonmaljan Tommi

Arvostan.

Kirkas, kultainen olut, jonka ylle ei muodostu oikeastaan ollenkaan vaahtoa. Se on tämäntyyliselle oluelle ihan tyypillistäkin. Tuoksussa on hyvin aitoa ja ihka oikeaa lambicmaista hapokkuutta ja happamuutta tallimaisine ja nahkasatulaisine piirteineen. Omenaisuus nousee hienosti esiin tuoden tuoksuun siiderimäisiä tuntuja. Pientä jonkinlaista nahkeaa hikeä tuntuu aluksi, mutta myöhemmin se tuntuu katoavan. Olen hieman yllättynyt miten tämä muistuttaa aitoa tavaraa tässä raikkaassa hapokkuudessaan. Maku on hieman tuoksua pliisumpi - happamuus ei hyökkää kitalakeen suuta supistavan lambicin tavoin vaan kertyy hitaammin ja kesymmin. Raikasta kuplivaa hapokkuutta, omenankuorimaista makua, villihiivaisuutta. Hyvää on! Suutuntuma on kevyt ja kuplivan hiilihappoisen raikas. Happamuus tarttuu hampaisiin saa kielen karkeaksi, mutta tässäkin efekti esim. Cantillonin lambiceja kesympi, eikä siis aivan niin vaikuttava. Pihlajanmarjaa ei mausta tietämättä löytäisi, mutta varmasti sillä oma vaikutuksensa tähän pitkäkestoiseen happamuuteen on. Kitalaessa on jotakin samaa hapanta tuntua kuin Hiisin ja Rekolan kollaboraatiota Kaksi Kotia Sanoi Kettu nauttiessa. Omenaisuus on enemmän pinnalla ja tekee oluesta jopa hieman siiderimäisen tuntuisen. Huikeeta, kannatti korkata uuden vuoden aaton kuplivana - olutmiehelle parempaa kuin minkäänlainen kuohuviini tai shampanja. Kotivalmistuksella ei oikeasti taida olla mitään tyylirajoituksia, lambiciakin voi tehdä, vaikkei sitä aidoksi lambiciksi mainita saakaan, koska aidot lambicit tehdään ainoastaan Belgiassa Pajottenlandissa Brysselin länsipuolella.

Kiitos Ukonmaljan Tommi tästäkin oluesta. Kellarissa on vielä Ukonmaljalta Juuret Saskatoon "lambic" ja Kuuratursas Imperial Stout, joista kuullaan sitten ensi vuoden puolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.