Isot belgit: Chimay Cinq Cents (Tripel)

0 kommenttia
 
Jätin helmikuussa tässä blogissa Tripel Karmelietilla startanneen Isot belgit -sarjan tauolle kun korona iski ja kotimaiset pienpanimot joutuivat ahdinkoon. Ei tuntunut siinä tilanteessa reilulta hekumoida netistä tilatuilla oluilla. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että etämyyntiä ei suomalaisille panimoille, edes pienille, vieläkään ole sallittu ja tuskin sallitaankaan, niin kauan kuin poliitikot haluavat väkisin pitää Alkon huojuvasta monopolista kiinni. Käykäämme nyt siis taas vastarintaan Alkoa vastaan etämyynnin puolesta ja jatketaan tätä isojen belgien läpikäyntiä. Seuraavat osat tästä sarjasta on herkuteltu parempiin suihin jo kevään aikana, mutta sen verran voin paljastaa, että tuorettakin on tulossa.

Nyt sitten lähemmässä tarkastelussa aito trappist-tripel Chimay Cinq Cents. Pikkupullossa alaotsikkona taitaa olla ihan vain triple, mutta isossa pullossa Cinq Cents. Molemmissa kuitenkin sama valkoinen etiketti ja samasta oluesta on kyse. Olut valmistetaan Chimayn kylässä sijaitsevassa l'Abbaye Notre-Dame de Scourmontin luostarissa Belgiassa, hyvin lähellä Ranskan rajaa. Panimolla on kokoa, sillä wikipedia tietää siellä valmistetun 12 miljoonaa litraa jo vuonna 2005. Nykyään luultavasti enemmänkin.
 
Oluen valmistus tapahtuu luostarin alueella, mutta pullotusta varten oluet kuljetetaan tankkiautolla Baileuxiin 12 kilometrin päähän panimolta. Siellä moderni pullotuslaitos tuuttaa jopa 40 000 (pikku)pulloa tunnissa ulos. Niin pienet 0,33-litraiset kuin nämä isommatkin jälkikäytetään pullossa tuoreella hiivalla ja kypsytellään vähintään kolmen viikon ajan ennen myyntiin laskemista. Roger Protz tietää Heavenly Beer kirjassaan kertoa humalina käytettävän Hallerthauta ja Galenaa. Edellinen iso Cinq Cents tuli korkattua elokuussa 2018 ja nyt mennään taas.


Chimay Cinq Cents
8% | Sisältää ohra- ja vehnämallasta | korkissa vuosi 2019

Kirkas, vaalean kultainen olut, joka vaahtoaa kuohkeasti. Tuoksussa on tuttua "belgihedelmää" sekä mausteisuutta ja tripelien mittapuulla varsin tuntuvasti jalohumalaistakin tuoksua. Selvästi mausteisempi ja humalaisempi kuin esim. Tripel Karmeliet tai Westmalle Tripel. Maussa on alussa makeampi vivahde - hieman kandisokeria ja hunajaa, mutta lopussa taas katkero ja mausteet pyyhkäisevät homman nautinnolliseen tasapainoon. Alkoholi on täysin piilossa ja tavara on todella helposti juotavaa. Hieno raikas hedelmäisyys jatkuu alusta miltei loppuun asti ja pitkä jälkimaku on peräti hieman pippurinen. Isoa pulloa on hieno siemailla kaikessa rauhassa. Lämmetessä katkero vielä korostuu ja jälkimausta löytyy hieman anismaisuuttakin. Hieno olut tämä edelleen on. Maistuu niin kesällä kuin talvellakin ja niin janoon (voi toki olla petollista) kuin nautiskeluunkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.