Kotiolutta: Panimo Duuni Sysi Imperial Stout

0 kommenttia
 
Jyväskyläläisen palkitun kotipanotandemin seuraava olut tulee maistoon nyt. Tämäkin saapui blogistin konttorille jo joulukuun alussa, mutta on siitä asti nyt venaillut maistoa. Tekijät tosin suosittelivatkin kypsytystä, joten ehkä siitä syystä puteli oli suosiolla jäänyt hyllyssä tuoreempien tulokkaiden taakse. Nyt kuitenkin lasiin tämä kaakaonibseillä ja vaniljalla maustettu jykevä imppi.

Sysi 
10.1% | 74 IBU 

Maltaat: Pale ale, Munich Dark, Cara plus 200, Black, Chocolate, Crystal 300, Crystal 100, Ohrahiutaleita 
Humalat: EKG (=East Kent Goldings)
Lisäksi: Kaakaonibsejä,vaniljatanko

Tekijän kommentit: 
Tarkoitus oli kokeilla tehdä suklainen imperial stout, mutta jonkun ihmeen takia ei tullut tarkistettua varastoja ja suklaamallas loppui kesken. Laitetiin tilalle blackia, joka toki tekee litkusta vähän turhan lakritsisen, eli ei ihan niin pehmeätä ole, kuin piti. Mausteitakin laitettiin melko hillitysti. Tässä vaiheessa (siis joulukuun alussa) ehkä vielä vähän keskeneräistä, mutta hyvinkin juotavaa. Juhannukseen asti kypsytettynä saattaa olla melkoisen kova luu.


Vähemmän yllättäen sysimustaa ja vaahdoltaan mokkaista tavaraa. Tuoksu on intensiivinen - paahteisuus ottaa isoa roolia ja hiutaleiden roolikin on selviö. Lakritsaisuutta on kosolti, kunhan olut ensin hieman asettuu. Vaniljaisuus tulee monissa tynnyrikypsytetyissä vielä selkeämmin tai vahvemmin esiin, mutta tässä vaniljatangolla maustetussa se on pyöreämpänä ja jotenkin "täyteläisempänä" esillä tuoksussakin. Maku on voimakas ja hyvä, ei mielestäni liian tiukasti paahteinen. Tekijät kutsuivat tätä leikkisästi litkuksi, mutta kyllä tässä runkoakin on vähintään riittämiin. Vahvuus on hyvin peitossa. Lakritsaisuuden kanssa lähdetään alkumakuun, mutta keskivaiheilta loppua kohti myös hiutaleiden tuoma pehmeys ja suklaisuus nousevat esiin. Loppupuolella on tuntuvasti katkeruutta, joka kestää pitkään. Jälkimaku on silti miellyttävästi suolaisen lakritsainen - ei välttämättä suklaisen pehmeä, mutta todellakin jopa tuntuvasti suolaisen lakritsainen. Noitapillilakuksikin tätä makua on tässä blogissa kutsuttu, eikä se mielestäni kaukana ole. Vanilja tuo oman pienen lisänsä makuunkin, mutta ei mitenkään imelällä tavalla. Kaakaonibsejä en niinkään löydä, elleivät ne sitten tuo jotain suutuntuman pieneen (jopa) rasvaisuuteen. Joka tapauksessa olut on erinomaisen hyvä. Tämä määrä runkoa (10% täysmaltaisena) ja katkeruutta yhdessä oluessa, kuitenkin varsin tasapainoisena ja loppuvedon noitapillilakulla varustettuna niin kyllähän se toimii.

Kiitokset tästäkin Duunin äijille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.