Kukko Mallaslimppu

1 kommenttia
 
Jo on kuivaksi käynyt, kun olutblogissa aletaan kirjoitella leivästä... mutta annetaan nyt mennä kuitenkin. Tänään löysin paikallisen Prisman leipäosastolta Kukko Mallaslimppua, jonka Laitilan Leipä on valmistanut Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan luvalla. Tuote on maidoton ja laktoositon. Pussin etupuolella mainitaan leivässä käytetyn Kukko-olut maltaita, ainesosaluettelossa mainitaan kaljamallas. Onko kyseessä vain Kukko-brändillä myytävä leipä vai onko panimolla tämän kanssa Kukko-logon käytön sallimisen lisäksi jotain muuta tekemistä? En osaa sanoa, mutta varsin hyvää leipää tämä on, vaikkakin hieman hintavaa - 650 grammaa maksoi 4,65€.

Riiliä Black Doorissa

0 kommenttia
 
Meikäläinen istuu tällä hetkellä Helsingin Black Doorissa ja edessä on elämäni ensimmäinen tuoppi riiliä, eli Real Alea. Olut on Isle Of Purbeck panimon Force Four, 4,0% brittiale, joka laskettiin tyylikkäästi sillä ainoalla oikealla tavalla, eli käsipumpulla lasiin. Huikean humalainen tuoksu, jossa runsaasti sitrushedelmäisyyttä ja greippisyyttä. Taustalla kevyesti maltaisuutta. Maku on melko voimakkaan ja hyvin aromaattisen humalainen, sitrushedelmäisyyttä, kukkaisuutta, greippisyyttä ja lopussa hieman kuivaa pippurisuutta. Hyvä katkero myös. Erittäin nautittavaa, todellista sessio-olutta. Suutuntuma on asiaankuuluvasti lähes hiilihapoton ja kevyehkö. Helposti nautittavaa, huikean humalaista olutta. Hyvää kamaa - I love it!

Tästä on tarkoitus jatkaa, ehkä parin oluen jälkeen, vaimon kanssa keskustaan hieman ostoksille ja huomenna sitten Olutravintola Pikkulintuun Olutoppaan pikkujouluihin. Perjantaita ja kippis lukijoille!


Olutarvio: Fuller's Vintage Ale 2011

0 kommenttia
 
Vintage Ale 2011

Fuller'sin jokavuotinen (vuodesta 1997 lähtien) Vintage Ale on täällä taas ja Alkon hinta on kaamea, taas. Pullo tulee sangen tyylikkäästi pahvisessa lootassa, jonka sisällä on tuttu Fuller'sin näyttävän mallinen pullo ja pieni lappunen, jossa kerrotaan aiemmista vuosikerroista. Resepti siis vaihtuu vuosittain. Pullot ovat numeroituja ja niitä on valmistettu yhteensä 150 000 kappaletta. Käytetyt humalalajikkeet ovat  Goldings, First Gold ja Sovereign. Olen kahta aikaisempaa vuosikertaa maistanut ja molemmilla kerroilla tuloksena on ollut pieni pettymys Fuller'sin yleiseen tasoon verrattuna, mutta toisaalta nämä on kai tarkoitettukin kellaroitaviksi, eli ehkä eivät ole tuoreena parhaimmillaan. 


Hieman punertavan kuparinen ja runsaasti vaahtoava olut. Vaahto on osittain suurikuplaista ja katoaa suurimmaksi osaksi melko nopeasti, vain pieni kerros jää tuopillisen pintaa koristamaan. Tuoksu on makean marjahilloinen ja toffeisen maltainen. Alkoholi huokuu tuoksun taustalta asiaankuuluvasti. Hieman myös aromaattista humalan hedelmäisyyttä ja sitruksisuutta. Maku on hieman barley wine tyylisesti tujun maltainen ja makeahko, humalointia unohtamatta. Löytyy karamellisuutta, marjahilloa/marmeladia, hieman toffeisuutta, lopussa hedelmäistä humalointia joka loppupuolella taittuu alkoholin potkaistessa yrttisempään suuntaan välillä maistuen myös greippiseltä. Valitettavasti maussa alkoholisuus puskee hieman ikävän viinaisella tavalla läpi. Lämmittää toki mukavasti, sitä ei käy kiistäminen. Maun jälkipuolella olut muuttuu huomattavasti kuivemmaksi, mutta kitalaki ja huulet jäävät makeudesta hieman tahmaisiksi. Suutuntuma on täyteläinen ja hyvin maltillisen hiilihappoinen. Väittäisin nopeasti muistikuvien perusteella viime vuotista paremmaksi tai sitten tänään vaan uppoaa paremmin. Ikäännytys jos vie lievän tahmeuden ja alkoholisuuden pois niin käsillä on oikein pätevä nautiskeluolut.

Yhteenveto: Kaikinpuolin brittiläinen, makea nautiskeluolut.
Nautintasuositukset: Hieman viilennettynä.

ARVOSANA: 8-

    Olutoppaan vuosiäänestyksien tulokset 2011

    2 kommenttia
     
    Suomen suurimman ja kauneimman olutyhteisön, Olutoppaan, perinteiset vuosiäänestykset ovat tältä vuodelta ohi. Reittausblogille satoi mainetta ja kunniaa, sillä allekirjoittanut voitti nyt toisena vuotena peräkkäin Vuoden Olutarvioijan tittelin ja Reittausblogi valittiin toiseksi parhaaksi Suomenkielisten Olutblogien sarjassa. Mykistävää, kiitoksia!

    Parasta Suomenkielinen olutblogi valittiin nyt ensimmäistä kertaa ja voittaja oli itseoikeutetusti pitkän linjan blogiveteraani Ari Juntunen blogillaan Arde arvioi. Äänestin itsekin Ardea, sillä mielestäni vuoden mielenkiintoisin blogikirjoitus, eikä ainoastaan olutblogien keskuudessa vaan ylipäätään, on lähtenyt hänen näppäimistöstään. Kirjoitus on eräänlainen muistokirjoitus edesmenneelle olutlegenda Don Youngerille, voit lukea sen tästä linkistä.

    Muissa sarjoissa voittajia olivat mm.:

    Paras suomalainen Olut:
    Plevnan Siperia

    Siperia valittiin pisteytysten perusteella, eikä siis Olutoppaan käyttäjien äänestyksellä, kuten muissa sarjoissa. Ehdottomasti kuitenkin oikea valinta. Saatavuus rajoittuu olutravintoloihin, mutta sikahintaista tynnyrikypsytettyä versiota saa Alko Arkadiastakin. Olen itse päässyt maistamaan normi-Siperiaa kerran, viime vuonna Olutoppaan pikkujouluissa Olutravintola Pikkulinnussa ja tynnyrikypsytettykin maistui. Olen tämän viikon lauantaina taas matkalla Pikkulintuun samoissa merkeissä ja kaipa tuota on maistettava uudelleen, uskomaton olut!

    Vuoden tulokasolut Alkossa: 
    Nøgne Ø Imperial India Pale Ale (#500)

    Tätä hehkutin blogissa aiemmin arvosanan 9½ arvoisesti. Viimeksi ostin tätä kolme viikkoa sitten ja silloin pullo ei ollut aivan niin hyvää kuin aiemmin, sattui ehkä hieman huonompi erä kohdalle, mutta parhaimmillaan parasta.

    Vuoden tulokasolut Arkadiassa:
    Emelisse Imperial Russian Stout

    Vanhemman koulukunnan Imperial Stout, suolainen ja hieman hapan, mutta pirun maistuva! Ei enää saatavilla Arkadiasta.

    Vuoden tulokasolut maitokaupoissa:
    Oakham Citra

    Raikas brittiläinen Pale Ale, johon citra-humala tuo herkullisen hedelmäisyyden. Kokeile jos näet!

    Paras suomalainen olutpanimo: 
    Panimoravintola Beer Hunter's, Pori

    Ensimmäistä kertaa tässä sarjassa voitto Poriin, hienoa! Panimoravintolassa en ole vielä päässyt käymään, mutta blogista löytyy arvioituna panimon pullotettuja tuotteita.

    Paras suomalainen olutravintola: 
    Gastropub Tuulensuu, Tampere

    Tuulensuulle tämä voitto oli jo toinen putkeen, en ole paikalla käynyt, mutta en epäile hetkeäkään etteikö voitto olisi ansaittu. Tsekkaa jos liikut Mansessa.

    Vuoden valopilkku:
    Pienpanimot menestyivät taantumasta huolimatta

    Vuoden riippakivi:
    Pienpanimoiden ulosmyyntikielto

    Vuoden valopilkku ja riippakivi liittyvät molemmat pienpanimoihin, toinen ilahduttavalla ja toinen käsittämättömällä tavalla. Voitte itse päätellä kumpi on kumpi.

    Onnittelut voittajille!