Kotiolutta: Beerzebub La Saison du Succubé

0 kommenttia
 
Reittausblogistin arvioitavaksi on saapunut kotiolutta pääkaupunkiseudulta. Oluen tyylilaji on saison, jonka mallaspohjassa on käytetty ruistakin. Sinkkuhumalana Nelson Sauvin, joka on tämä mielipiteitä jakava uusi-seelantilainen "mustaherukkapuskainen" ja voimakasarominen humala.

Tekijöiden kertomana:
"Taustatietona, että kyseessä kahden miehen panokollektiivi. Alkuun tosiaan lähdettiin ihan pussilla ja kylmälaukulla mäskäämällä liikkeelle. Niistä ensimmäisistä tuotoksista ei paljon kannata puhua, mutta kyllä niistä sai jo käsityksen, että ihan oikeaa bisseä pystyy kotona tekemään. Osaamisen karttuessa on myös viemäriin menneiden pullojen määrä on vähentynyt. (Tosin tuo frendi on aika sitkeästi juonut kutakuinkin kaikki epäonnistuneetkin.) Jossain vaiheessa sitten investoitiin Grainfatheriin, ja sillä tämäkin olut on paneskeltu."
La Saison du Succubé
6,6% | 30 IBU

Maltaat: Pilsner, Vienna, Ruis
Humalat: Nelson Sauvin
Hiiva: White Labs - Belgian Saison II Yeast WLP566

Täydellinen resepti löytyy Brewer's Friend sivustolta, jonne pääset tästä linkistä


Utuinen, oranssihtava olut, jonka vaahto muodostuu tulppaanissa asiaankuuluvan kuohkeaksi. Tuoksu on hieno! Todella aromaattisesti ja voimakkaasti saisonhiivan mausteisia piirteitä ja sitä paljon puhuttua "belgihedelmää", joka on jotain kuivattujen hedelmien ja päärynänkuorien yhdistelmää. Paljon tulee hedelmäisyyttä myös humalasta ja kyllä sitä mustaherukkapuskaakin sieltä löytyy. Jopa pippurisuutta hiivasta. Tämä WLP566 ei ole minulle omasta käytöstä tuttu, mutta vaikuttaa heti erittäin hyvältä. Maku on niin ikään herkullinen. Ennen maistamista jännitin vähän sitä, että ruis veisi saisonille tärkeästä raikkaudesta ja kuivuudesta jotain pois, mutta näin ei vaikuta käyneen. Ruis sen sijaan tuo oman säväyksensä muutenkin mausteiseen jälkimakuun. Suutuntuma on saisonmaisen iskevä, raikas ja sopivan kuivakka. Katkeruutta ja varsinkaan aromihumalaa unohtamatta. Itse asiassa aromi- ja kuivahumalasta vaikuttaisi tulleen suutuntumaan täyteläisyyttä tuovaa humalaöljyisyyttäkin. Hiilihappoja voisi ehkä olla vielä pykällys enemmän, kuten monissa aidoissa belgeissä - se tekee raikkaudesta vielä korostuneemman. Tämän olen huomannut tässä kesän aikana eri tripeleitä maistellessani. Joka tapauksessa todella herkullinen, tasapainoisesti sekä mausteinen, että hedelmäinen saison, johon sekä ruis, että Nelson Sauvin tuovat oman twistinsä. WLP566 jäi tästä mieleen. Mahtavat aromit on hiiva tuottanut. Laatutaso on moitteeton.

Kiitokset tälle kaksikolle todella hyvästä oluesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.