06:45 pihaan kaartaa farmariauto, jonka ohjaksiin on tarttunut voikahvit syyliinsä läikyttänyt mies. Mies on Ruokapuoti Lumoa Raumalla pitävä "Lähikaupan Väiski" Tero Suhonen, jonka idean pohjalta kehitimme kotipanimossani syyskuun alussa "Testowit" -nimen sittemmin saaneen oluen koeversion.
Koeversiossa koimme onnistuneemme niin hyvin, että olimme nyt lähdössä kohti Tamperetta ja Pyynikin Käsityöläispanimoa panemaan oluesta ihan kaupallista versiota, joka tulisi myöhemmin myyntiin Teron kauppaan. Stereoista soimaan Martti Servo & Napanderin levy Täältä Pesee!, jonka raita numero yhdeksän on jo legendaarinen Testovoimaa.
Paikalla oli tarkoitus olla yhdeksän kieppeissä ja hieman ennen yhdeksää kurvasimmekin jo Käsityöläispanimon pihaan. Takakopasta otettiin kainaloon Teron aiemmin pitkään ja hartaasti uuttama pakuriuute, noin 16 litraa aitoa tavaraa käymisastiaan tuoreeltaan säilöttynä. Mukanamme toimme myös tähän kaupalliseen panoon vaaditun määrän muita Testowitin syömiä mausteita, joita ovat siis ruusunjuuri, nokkosenjuuri, siankärsämö ja männyn siitepöly. Lisäksi käytettiin ihan normaaleita oluen mausteita, kuten katajanmarjaa ja appelsiininkuorta. Siankärsämö toki oli ennen humalan yleistymistä oluessa yleisesti käytetty mauste, mutta nykyään se on jo harvinaisuus.
Pyynikin Käsityöläispanimo oli todellakin nimensä veroisesti käsityöläispanimo. Keittokoko on - vielä tällä hetkellä - huomattavan pieni, maksimissaan 400 litraa. Testowitin kanssa tähtäsimme 350 litran eräkokoon. Panimo on rakennettu rakennukseen, joka oli aiemmin Atrian lihajalostamon varasto. Kaikki tilat, toimistoja lukuun ottamatta, olivat periaatteessa kylmäsäilytykseen tarkoitettuja isosti eristettyjä ja paksuilla ovilla varustettuja "kylmiöitä". Ihan hyvä tila panimolle. Pyynikin Käsityöläispanimollakin on muiden pienpanimoiden tapaan laajentumispaineita ja laajentuminen on itse asiassa käsillä jo alkuvuodesta, kun yhteen entiseen lihavarastoon asennetaan Saimaan Juomatehtaalla aiemmin käytössä olleita isoja käymistankkeja ja isompi keittolaitteisto. Panimon kapasiteetti käytännössä moninkertaistunee - mahtavaa!
 |
| Testowitin mäski muhimassa. |
Teston mäskäystä päästiin aloittelemaan siinä kymmenen maissa. Kuumavesiastiasta siirrettiin mäskivesi mäskäyastiaan käsityöpanimolle ominaisesti käsin ämpärillä nostelemalla. Veden lämpötila haettiin kohdilleen laskemalla letkusta sopivasti kylmää vettä lämpimän veden päälle ja sekoittelemalla. Kun lämpötila oli optimaalinen, kaadettiin maltaat - Pilsner, Vehnä, Münich ja luomukaurahiutaleet - mäskäysastiaan. Huolellinen sekoittelu ja hieman lisää lämpötilan säätöä, niin meillä oli valmiina kotipanimoversion kaltainen 68-asteinen mäski. Sitten kattilan eristys ja odottelemaan mäskäyksen valmistumista - eli tauko paikalla.
Tauolla kävimme samassa rakennuksessa sijaitsevan lounasravintolan herkkujen äärellä. Riistapäivänä tarjolla oli Parkanossa kaadettua hirvenvasaa, perunoita, salaattia ja Pyynikin Vahvaportterin mäskistä valmistettua mallasleipää. Todella mureaa hirveä, herkullista lähiruokaa. Leipä oli niin hyvää, että ostin sitä vielä mukaan kotiinkin.
Tauolla oli aikaa myös vetäytyä maistamaan Testowitin kotipanimossa tehtyä testierää. Hieman ehkä jännittikin - ainakin itseäni, Terosta en tiedä - Pyynikin oluentekijän Tuomas Peren kommentit oluesta. Kommentit olivat kuitenkin hyvinkin positiivisia ja tuntemukset samankaltaisia kuin Terolla ja minullakin - saimme vahvistuksen, että kyllä tässä ihan oikealla asialla oltiin.
 |
| Testowitin koeversio maistossa |
Koeversion maistamisen jälkeen oli aika lähteä mittailemaan keiton aikana lisättäviä mausteita. Päätimme käyttää samoja maustemääriä kuin koeversiossakin. Mausteita kertyi keittiövaa'an päälle varsin mukava keko. Tästä irtoaisi sitä testovoimaa! Mittasimme lisäksi suoraan käymisastiaan lisättävän männyn siitepölyn.
 | |
| Alinna siankärsämö (kuivattuna), sitten ruusunjuurijauhe ja päällimmäisenä nokkosenjuurijauhe. |
  |
| Tero huuhtelee, taustalla kuumavesiastia. |
 |
| Siivilöintiä, tunteella. |
Mäskäyksen jälkeen päästiin huuhtelemaan, eli siivilöimään mäskistä irti "voima", eli vierre. Saimme Teron kanssa täyden vastuun siivilöinnin hoitamiseen. Kuumavesiastiasta vettä kauhaan - käsin nostelemalla siis - ja kaataminen siivilän läpi mallaspedin päälle. Ei suoraan kauhasta, koska silloin kaadettu vesi olisi sujahtanut mallaspedin sisään, eikä satanut tasaisesti siihen päälle. Vaihtelimme Teron kanssa vuoroa, jotta pääsimme molemmat mukaan ihan "hands-on" oluen tekemiseen.
 |
| Pyynikin oluentekijä Tuomas Pere tutkii vierteen kirkkautta |
 |
| Tero kaataa sysimustan pakurikääpäuutteen keittoastiaan. |
Mäskin huuhtelun loppusuoralla kaadettiin Teron pitkään ja hartaasti uuttama sysimusta pakurikääpäuute keittoastiaan maltaista valutetun vierteen joukkoon. Keittoa aloitellessa meidän oli Teron kanssa jo startattava takaisin Rauman suuntaan. Aikataulut olivat hieman venyneet, emmekä päässeet omin käsin maustamaan olutta, mutta Pyynikin porukka tuli briiffattua hyvin ja homma hoidettiin tyylikkäästi loppuun kuten pitikin.
Kokonaisuudessaan antelias päivä, päästiin näkemään mitä kaupallisen oluen tekeminen on ja miten vähän se vielä Pyynikin Käsityöläispanimon elinkaaren tässä vaiheessa poikkeaa yksinkertaisen, joskin runsaasti maustetun, kotioluen tekemisestä. Hieno kokemus. Katsotaan minkälainen kaupallisesta versiosta sitten loppujen lopuksi syntyy, mutta luottavaisin mielin olemme sen suhteen, että teimme hyvin kunniaa onnistuneelle koeversiolle. Raportoimme asiasta lisää tilanteen kehittyessä.
Kiitokset Terolle ja Pyynikin Käsityöläispanimolle tästä opettavaisesta retkestä. Teimme historiaa! Se on testovoimaa!
