Olutarvio: Linden Black IPA

0 kommenttia
 

Black IPA

Panimo: Linden Brewery, Rauma
Oluttyyli: Black IPA
Alkoholipitoisuus: 6,2%
Saatavuus: Ravintolat (Arvioitu pullo saatu panimolta)

Lindenin Black IPA debytoi Pub Winstonin pienpanimofesteillä Porissa elokuun puolivälissä. Olut sai hyvän vastaanoton ja janoinen festarikansa siemaili lasin toisensa perään. Itsekin maistoin olutta siellä ainakin kerran ja aiemmin kesällä sain maistaa koe-erääkin, joten tuote on jo valmiiksi tuttu ja  hyväähän se varmaan tälläkin kertaa on. Tuote on Lindenin muiden oluiden tapaan tasapainoinen ja harkittu. Panimon toimintatapa on ollut se, että koekeittojen kautta haetaan ensin resepti kohdalleen ja tuodaan olut myyntiin vasta sitten. Tämä on mielestäni parempi tapa kuin se, että tehdään heti isoilla odotuksilla ja isolla keitolla ja myydään sitten se mitä sattuu tulemaan - näitäkin esimerkkejä nimittäin panimoskenestä löytyy.

Monet panimot Suomessa ovat alkaneet siirtymään pienempään pullokokoon, niin myös Linden, jonka ensimmäisiä 0,33 litraisia pullotteita tämä Black IPA on. Pienempi pullo tarkoittaa pienempää hintaa ja vaikka litrahinta nousisikin, niin ostokynnys halvemmalle tuotteelle on kuitenkin pienempi. Yksi tärkeä seikka on sekin, että ravintolat ottavat mieluummin pienempää pulloa myyntiin.

Oluen tyylikkäässä etiketissä on mustamamba, jonka on loihtinut raumalaisen Needle Point Tattoon Jukka Joensuu, joka on kotipanijoita itsekin. Runkoa oluessa luo ohramaltaan lisäksi kaurahiutaleet ja paahteinen ruismallas (Chocolate Rye). Humalina klassikkojenkit Cascade, Centennial ja Citra. Kuivahumaloinnissa näiden lisäksi myös Amarillo.

Olut tullaan tulevaisuudessa näkemään myös Alkon valikoimissa.


Mustaa, valoa vasten läpikuultavan punertavaa olutta, jonka ylle rakentuu runsas vaahtokukka. Tuoksussa on runsaasti stoutmaisia piirteitä - tummaa suklaata, kahvimaisuutta ja paahteista karamellisuutta, mutta tuntuvasti myös jenkkihumalaa pehmeän hedelmäisesti ja sitrusmaisesti. Tuore, tuntuva ja runsas aromikkuus. Maku on myös kahvimainen, paahteisen stoutmainen ja melko runsasrunkoinen. Katkeruutta kerääntyy mukavan runsaasti ja humalien hedelmäiset piirteet ovat myös mukana heti alusta alkaen. Jälkimaussa kutittelee ruis. Monet Black IPAt ovat niin kepeärunkoisia ja runsaasti humaloituja, että aistin niistä kumimaisia tuoksuja ja karkeaa makua, mutta tässä runkoa on sen verran runsaasti, että olut muistuttaa enemmänkin voimakkaasti katkeroitua stoutia IPA-tyylisellä aromihumaloinnilla. Kyllä se hyvää siis on pullostakin ja mikä ettei olisi. Highlighteina tuoksun suklaisuus ja maun runko sekä katkerointi. Herkkuva!

Yhteenveto

Tukeva, tumma ja reilusti humaloitu




...jos jäi sellainen kuva, että tässä nyt vaan kehutaan oman kylän poikia, niin tsekkaa myös Arden kommentit oluesta.

Olutarvio: Tucher Sebaldus Weizen Helles Hefe

0 kommenttia
 

Sebaldus

Panimo: Tucher, Saksa
Oluttyyli: Hefeweizen
Alkoholipitoisuus: 6,0%
Saatavuus: Alko (3,99€ / 0,5l)

Nürnbergin suojeluspyhimys Sebalduksen mukaan nimettyä vehnistä Alkon valikoimasta. Oluen on tehnyt iso frankenilaispanimo Tucher, jonka Dortmunderilla kostuttelin kurkkua kesällä. Kuusiprossaisena tämä on tyylin normia hieman vahvempi, mutta ei kuitenkaan yllä weizenbockien lukemiin. Alko on mitannut katkeroita miltei olemattomat 11 EBU, joten pehmeää ja täyteläistä lienee tarjolla - vehniksen tapauksessa se sopii kyllä minulle. Vanhantyylinen etiketti miellyttää silmää. 


Sameaa, oranssihtavaa olutta kaatuu lasiin. Oluen päälle muodostuu tiheäkuplainen, runsas ja kestävä vaahto. Aivan tyylipuhtaalta näyttää, eikä tuoksukaan tuo muutosta havaittuun asiain tilaan. Banaanisuutta, runsaasti neilikkaa ja raikkaasti purukumimaisuutta. Todella hyvä intensiteetti tässä tuoksussa. Jos verrataan esim. Elowehnään, niin kovin vaatimattomaksi se tämän rinnalla jää - tekeeköhän pieni lisävahvuus tässä taikojaan? Maku on myös hyvä ja niin perinteisen vehnismäinen kuin suinkin. Oluen suutuntuma on täyteläinen ja pehmeä. Hiilihappoisuus on runsasta, mutta pehmeää ja olut tuntuu ikään kuin täyttävän suun pienemmälläkin siemauksella. Nautinnollisen pehmeä, miltei täysin katkeroton liuku. Maku on runsaan neilikkaista, tutun vehnäistä ja hieman banaanimaista vehnäiloittelua. Ei mitään häiritseviä piirteitä, vaan tuttu laadukkaan saksavehnän maku, mutta pehmeän runsaalla suutuntumalla ja ehkä hieman normaalia voimakasmakuisempana. Jälkimaun puolella esiin nousee pieni yrttinen katkerokin, mutta vain häivähdyksenä. Yleisilme on jossain normivehnän ja weizenbockin välimaastossa. Tykkään kovasti!

Yhteenveto

Täyteläinen ja pehmeä vehnäolut

Olutarvio: Moose On The Loose Wild Saison

0 kommenttia
 

Wild

Panimo: Moose On The Loose Brewing, Pori
Oluttyyli: Saison
Alkoholipitoisuus: 6,5%
Saatavuus: Ravintolat (Arvioitu pullo saatu panimolta)

Nyt maistossa tämän tuoreen porilaispanimon karviaismarjoilla maustettu saison. Pääsin ensimmäistä kertaa maistamaan tätä tuoreeltaan panimolla kimppasahtimme panoprosessin yhteydessä. Sain silloin pullon mukaani kotiinkin ja tein arvion, joka on kuitenkin näemmä jäänyt puhelimen syövereihin ja julkaisematta. Asia nousi nyt taas mieleen, kun sain toissaviikolla tekijältä uuden pullon Bold Steam Beerin toimituksen yhteydessä. Oluessa mausteena käytetyt karviaiset ovat Anttilan tilalta Kokemäeltä ja hiivana toimii monille kotipanijoillekin tuttu Belle Saison, joka yleensä käyttää oluen kuin oluen miltei rutikuivaksi. Laskennallinen katkeruus on hyvin mieto, vain 16 EBU.

Panimolla


Kotona
Söpön utuisen pinkahtava olut. Tuoksu on runsaan marjainen. Karviaisen lisäksi mieleen tulee vadelmakin. Belle Saisonin tuottama kirpeän hapan omenankuorimainen hedelmäisyys tekee tuoksusta iskevän raikkaan. Maku on kuiva ja runsaan marjainen. Karviaisten kirpeys ja saisonhiivan kuivakan hapokas ja hieman mausteinen aromikkuus tekevät maustakin raikkaan. Yleisilme on runsaan marjainen, mutta ei mielestäni liiallinen. Suutuntuma on hieman suuta supistava ja kuivakka, melko maltillisen hiilihappoinen. On se sitä mitä etiketti sanoo - karviaismarjainen saison. Karviainen tuo olueen myös hapanolutmaisia piirteitä, mutta vain kevyesti. En ehkä ole otollisinta kohderyhmää tämän tyylisille oluille, mutta ei tässä mielestäni mitään vikaakaan ole. Tällaisia nämä nyt vaan ovat - hieman mehu- tai limumaisia. Olut tuntuu ja maistuu kevyemmältä kuin 6,5%, todella raikas juotavuus. 

Yhteenveto

Karviaismarjainen kuivan kirpakka olut

Kotiolutta: Mäkisen Ragnarök Imperial Stout

0 kommenttia
 
Paikallista taidetta lasissa jälleen. Tekijänä jo aiemminkin blogista hyvinkin tuttu Mäkinen, jonka aiempiin olutarvioihin ja resepteihin pääset käsiksi tästä linkistä

Tällä kertaa maistossa on heinäkuussa maistetun Mjölnirin sukulaisolut Ragnarök, joka on vielä vähän isompi ja ilkeämpi.

Speksit ja reseptiikka: 

Ragnarök

Recipe Specs
----------------
Batch Size (L):           13.0
Total Grain (kg):         8.330
Total Hops (g):           240.00
Original Gravity (OG):    1.111  (°P): 26.1
Final Gravity (FG):       1.032  (°P): 8.0
Alcohol by Volume (ABV):  10.30 %
Colour (SRM):             80.5   (EBC): 158.5
Bitterness (IBU):         189.2   (Average)
Brewhouse Efficiency (%): 53
Boil Time (Minutes):      60

Grain Bill
----------------
5.300 kg Pale Ale Malt (63.63%)
1.000 kg cara200 (12%)
0.500 kg viking munich (6%)
0.400 kg Brown Sugar, Dark (4.8%)
0.400 kg crystal 150 (4.8%)
0.300 kg Carafa III malt (3.6%)
0.300 kg viking chocolate (3.6%)
0.090 kg Black Malt (1.08%)
0.040 kg pullotus sokeri (0.48%)

Hop Bill
----------------
25.0 g Magnum Pellet (12.5% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (1.9 g/L)
15.0 g Target Pellet (10% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (1.2 g/L)
25.0 g Warrior Pellet (15.8% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (1.9 g/L)
20.0 g Bramling Cross Pellet (5.1% Alpha) @ 15 Minutes (Boil) (1.5 g/L)
20.0 g Challenger Pellet (6.1% Alpha) @ 15 Minutes (Boil) (1.5 g/L)
50.0 g Chinook Pellet (11.4% Alpha) @ 15 Minutes (Boil) (3.8 g/L)
15.0 g First Gold Pellet (7.9% Alpha) @ 15 Minutes (Boil) (1.2 g/L)
20.0 g Simcoe Pellet (12.2% Alpha) @ 15 Minutes (Boil) (1.5 g/L)
50.0 g Chinook Pellet (11.4% Alpha) @ 50 Days (Dry Hop) (3.8 g/L)

Misc Bill
----------------
40.0 g Oak Chips @ 50 Days (Secondary)
20.0 g coffee beans @ 5 Days (Secondary)

Single step Infusion at 70°C for 60 Minutes.
Fermented at 20°C with WLP050 Tennesee whiskey yeast


Läpikotaisin mustaa ja vaahdoltaan beigeä olutta kaatuu lasiin. Pieni määrä vaahtoa kestää pitkään lasin pinnalla. Tuoksu on läpikotaisin sitä itteään. Siinä on se kahvimainen, lakritsainen, tumman suklainen ja hieman vaniljainen ison oluen tuntu. Havuista humalaa leijailee taustalla. Kahvimaisuus on eniten pinnalla. Maistetaanpa. Täyteläistä, hieman makeaa ja sitten runsaan paahtomaltaisen kahvimaista ja loppua kohti enemmän ja enemmän suolaisen lakritsaista sekä vaniljaista meininkiä. Katkerointi iskee runsaan rungon takaa päälle pienellä viivellä, mutta kun se iskee, on sen voima melkoinen. Aiai sentään, jytisee ja ryskyy vaan mennessään. Jälkimakuun laskeutuu voimakas, vaniljaisen tammimainen ja lämmittävä maku, joka kääntyy lopulta yrttimäisen mausteiseksi ja siitä vielä edelleen kahvimaiseksi. Katkeruutta ja alkoholin lämpöä on nyt aika roimasti ja loppuveto menee kuivemmaksi kuin olisi tarvis. Todella väkevä kokonaisuus, mutta ehkä vielä hieman raaka ja turhankin särmikäs kokonaisen pullon nautiskeluun. Mäkisen periaate olutta tehdessä olikin kuulemma "kaikkea liikaa". Sain tekijältä onneksi kaksi pulloa, joista toisen toivottiin päätyvän kellariin kypsytettäväksi ja siellähän se nyt sitten jo odottelee sitä seuraavaa maistoa - ehkä vuoden, ehkä kahden päästä.

Mjölnirin arviossa kirjoitin näin: "Makumaailma on sellainen, että oluen voisi nimetä Oak Aged Imperial Triple Black IPAksi ja hörhöjä kertyisi panimon ovelle jonoksi asti ostamaan ylihintaiset pullot veks - jos siis olisi se panimo ja ne ulosmyyntioikeudet."

Tämän oluen kohdalle voidaan lisätä vielä määreitä ja koko tyylimääritelmä onkin nyt seuraavanlainen: Oak Aged Coffee Infused Imperial Triple Black IPA. Vielä tuohon voisi lisätä jotain maapähkinävoita ja villihiivaa, niin sitten oltaisiinkin jo taas aivan erilaisen oluen äärellä ja aiai sitä hörhöjen kuolan määrää.