Olutarvio: Oskar Blues G'Knight

0 kommenttia
 

G'Knight

Panimo: Oskar Blues, Yhdysvallat
Oluttyyli: Imperial Red Ale
Alkoholipitoisuus: 8,7%
Saatavuus: Alko (5,90€ / 0,355l)

Sitten hieman isompaa jenkkijytkyä Alkon valikoimista. Oskar Blues on kooltaan Yhdysvaltojen craft-panimoiden isoimmassa neljänneksessä. Panimo tuli aikoinaan tunnetuksi siitä, että se ei käytä ollenkaan pulloja, vaan pakkaa kaikki vähittäismyyntiin tulevat oluensa tölkkiin. Nykypäivänä tölkit ovat tietysti yleistyneet craft-panimoillakin, mutta Oskar Blues toimi asiassa suunnannäyttäjänä jo vuonna 2002. Panimon oluita on Alkossa harvakseltaan saatavilla, en ole itseasiassa tainnut maistaa panimolta tätä ennen ainuttakaan olutta. 

G'Knight on valmistettu vuonna 2002 menehtyneen Gordon Knightin muistolle. Reseptiikassa on kuutta eri mallasta ja kolmea eri humalaa. Kuivahumalana on tiettävästi käytetty Amarilloa.



Punertavan oranssi olut, joka vaahtoaa keskiverrosti. Tuoksussa on tuhdisti karamellimaista maltaisuutta ja vahvuuteen nähden yllättänkin raikkaasti männynhavuista, pihkaista ja hedelmäistä humalaa tuttuun jenkkityyliin. Kyllä ne vaan tuon iskevyyden tuntuu saavan kohdilleen, vaikka tuskin tämäkään niin järin tuoretta enää on. Ehkä sekin vaikuttaa kuinka tuoreena pelletin kattilaan heittää, vaikka niitä jatkuvasti pakkasessa pitäisikin, tai sitten kyse on joistain prosessiin liittyvistä nyansseista. Happi ehkä yhtenä tekijänä. No, se siitä teknisestä puolesta, jossa itsellänikin vielä oppimista riittää. Tuoksu on siis erinomainen ja niin on kuulkaas makukin. Makeaa, hieman toffeemaista ja pehmeän maltaista, mutta DIPAmaisen nektarimaisesti ja iskevän pihkaisesti humaloitua tavaraa. Runsasmakuinen - intesiteetti on kovalla tasolla. Suutuntuma on pehmeähkö, runsas ja riittävän katkeroitu. Melkoinen hedelmänektari toffeekaramellilla höystettynä. Erinomainen olut.

Yhteenveto

Runsasmakuinen hedelmänektari

Olutarvio: Saku Antvärk IPA

0 kommenttia
 

Saku Antvärk IPA

Panimo: Saku Õlletehas
Oluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 6,0%
Saatavuus: Alko (2,09€ / 0,33l)

Saku Antvärk IPA on tätä nykyä Alkon halvin IPA. Aiemmin titteliä piti hallussaan Saimaan American IPA, joka on kautta linjan haukuttu surkeaksi, mitä se tietysti onkin. Tästä Viron suurimman panimon IPAsta on vaikea löytää kunnon tietoa, sillä panimon nettisivut eivät olutta enää tunne. Sivuilla komeilee Antvärk Citra IPA, joka on sinkkuhumaloitu Citralla. Antvärk IPAssa on sama vahvuus, 6,0%. Alko on mitannut katkeruudeksi 52 EBU.

Virossa 24 kpl salkku maksaa 17,99€. Alkon hinta vastaavalle satsille olisi 50,16€. Tölkin pohjassa on kaksi päivämäärää. 250518, joka lienee siis parasta ennen ja 300517, joka voisi olla tölkityspäivä. Jos näin on, niin mitenkään tuoreeksi olutta ei voi enää kehua. 



Lasiin kaatuu hieman utuista, miltei kirkasta oranssihtavan kuparista olutta, joka vaahtoaa mukavasti. Tuoksussa on keksimäistä maltaisuutta ja aprikoosimaista sekä sosemaisen sokerista hedelmäisyyttä. Sinänsä hyvä raikkaus, ei mitään epämiellyttävää tunkkaisuutta. Hedelmäisyys on jotenkin hieman marmeladimaista ja tuo mieleen Fuller'sin talon tutun aromin. Yllätyin - tuoksu on hyvä! Makukin toimii. Kohtalaisen runsaasti hillomaista tai hedelmäsosemaista makeutta. Aprikoosi lähinnä mieleen tulee ja sokeroidut kuivatut hedelmät. Katkero on keskivertoa ja ehkä makeuteen peilaten hieman turhan kesyäkin. Koko kansan IPA on tietysti ollut tavoitteena. Jälkimaussa on yrttimäistä katkeruutta ja brittihumalat mieleen tuovaa puumaisuutta. IPAmainen hedelmäisyys ja erityisesti kuivahumaloinnin aromaattisuus tästä puuttuu ja niinpä kokonaisuus muistuttaakin mielestäni enemmän jotain hybridiä bitterin ja english strong alen välimaastosta. Fuller's tulee taas mieleen. Hemmetti. Alusta loppuun miellyttävä olut. Ei ole häiritsevää tunkkaisuutta tai muutakaan virhettä. Käyn sisäistä taistelua maistelun aikana. Pohdin onko tämä oikeasti hyvää, onko tässä jotain vikaa, mitä en nyt huomaa - mutta ei, joudun nöyrtymään. Ennakko-odotukseni olivat jossain aivan muualla. Olin valmis haukkumaan tuotteen kuraksi. Jos jenkki-IPAsta puhutaan niin tyylinmukainen tämä ei mielestäni ole, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö olut voisi olla hyvä - ja hyvä olut tämä mielestäni on. Hinta-laatusuhde Alkon hinnalla hyvä, Viron hinnalla erinomainen.

Yhteenveto

Onnistunut, mielestäni brittityylinen olut.

Kotiolutta: Apinko Brewing Aprikoosi Wit

0 kommenttia
 
Sitten maistoon lappeenrantalaista kotiolutta. Apinko Brewingiltä tietysti tämäkin. Oluena toimii toissakesänä julkaisemaani reseptiä mukaillen valmistettu Aprikoosi Wit. Tekijä harmitteli, että unohti tekovaiheessa lisätä kaurahiutaleet, joten ne reseptistä puuttuu, mutta muuten se on alkuperäiselle uskollinen. 

Alkuperäinen resepti:

Aprikoosi Wit
 (Witbier)

Speksit:
Original Gravity (OG): 1.050
Final Gravity (FG):    1.010
Alcohol (ABV):         5.24 %
Colour (EBC): 8.4
Bitterness (IBU):  26.6

Maltaat:
51.79% Wheat Malt
41.43% Pilsner
3.46% Kaurahiutale
3.31% Viking Munich 18 EBC

Humalat:
0.6 g/L Cascade (7.8% Alpha) @ 60 Minutes (Boil)
0.6 g/L Cascade (7.8% Alpha) @ 15 Minutes (Boil)
0.6 g/L Cascade (7.8% Alpha) @ 5 Minutes (Boil)

Mausteet:
11.1 g/L Aprikooseja @ 0 Minutes (Boil)
1.0 g/L Korianterin siemeniä (murskattuna) @ 0 Minutes (Boil)
1.4 g/L Sweet Orange Peel (Appelsiininkuori) @ 0 Minutes (Boil)

Mausteet lisätään "flameoutissa" eli samalla kun keittolevy sammutetaan ja annetaan uuttua kannen alla 30 minuuttia, jonka jälkeen mausteet siivilöidään pois ja vierre jäähdytetään. Aprikooseina käytin säilykeaprikooseja, joista valutin sokeriliemen pois ennen kattilaan laittamista. Korianterin siemenet murskataan. 

Olen aiemmin maistanut tästä reseptistä myös Mäkisen version, jossa oli käytetty korianterijauhetta siemenien sijaan ja se teki mausta turhankin korianterisen.  


Oranssihtava, samea ja mukavasti vaahtoava olut. Tuoksu on korianterisen mausteinen ja raikkaan aprikoosimaisen sekä sitrusmaisen hedelmäinen. Alkuperäisen veroinen raikkaus ja ehkä vielä sitäkin korostetumpi herkullinen hedelmäisyys! Maku on myös raikas ja pirteä. Alkuperäisreseptiä kuivempi ja jotenkin terävämpi suutuntuma. Kaurahiutaleiden puute vaikuttanee runsauteen, mutta tämä lienee myös käynyt hieman kuivemmaksi, tai sitten se vaan hiutaleiden puuttuessa tuntuu siltä. Täydellinen witbier on pehmeä ja hieman makea, mutta tässä mennään enemmän kuivalle ja sitä myötä mausteiselle puolelle. Hedelmäisyys rokkaa kyllä edelleen ja aprikoosi maistuu hienosti läpi. Suutuntuma on kepeähkö ja keskiverrosti hiilihappoinen sekä kuivahko. Varsin mainion makuinen olut, mutta se mikä hedelmäisyydessä voitetaan, hävitään kyllä rungon taittuessa ja kuivuuden iskiessä kitalakeen. Kaurahiutaleilla vaikuttaisi olleen jopa merkittävämpi rooli oluen rungossa ja makeudessa kuin olin ajatellutkaan. Hyvä versiointi, mutta juotavuudessa alkuperäinen oli pehmeytensä vuoksi edellä. 

Kotiolutta: Moukarkylän Dubbel

0 kommenttia
 
Sitten kehiin Rauman skenestä Moukarkylän puusepän eli Seppälän Markon käsityönäyte. Mies kävi tuossa pari viikkoa sitten tuomassa belgityylistä settiä oikein kaksin kappalein, sekä dubbelin, että tripelin. Aloitan dubbelista, joka on siis tuollainen tummemman sorttinen belgityylinen luostariolut. Markon dubbel on varsin monipuolisella reseptiikalla toteutettu ja tyylin normia ehkä aavistuksen vahvempi, peräti kahdeksanprosenttinen. Olen tänä vuonna maistanut yhden totaalisen hekumallisen kotidubbelin, se matkasi Raumalle kaukaa Lappeenrannasta.

Täysi reseptiikka kuvassa alla:


Tumman punaruskea olut, joka vaahtoaa belgimäisen runsaasti. Myös tuoksu on runsas. Siitä löytyy tummia kuivattuja hedelmiä rusinoiden ja taatelien malliin sekä varsin tuntuvaa maltaisuutta ja belgihiivan mausteisuutta. Houkutteleva tuoksu. Maku on myös hyvä ja intensiivinen. Varsin runsas maltaisuus ja sitä myöden täyteläinen suutuntuma. Alkumaussa on makeuttakin, mutta vahvuus kuivattaa sen loppuvedossa tyylikkäästi. Tummat hedelmät, mausteiset käymisaromit ja hedelmäinen loppuliuku. Erinomaisen hyvää! Vahvuus lämmittää rinnassa hieman, mutta ei maistu runsaan maltaisuuden alta ollenkaan. Jo toinen todella hyvä kotidubbel tälle vuodelle!