Maistelussa Rocking Bear Brewersin neljä olutta

0 kommenttia
 
Sain viime viikon Porin reissulla maistettavaksi näytepullot Porin toisiksi uusimmalta panimolta, vuonna 2016 ensimmäiset oluet julkaisseelta Rocking Bear Brewersilta. Settiin kuuluivat Pietniemi Pale Ale, Kuukkari Kreippi IPA, Pori Portraits IPA ja Skydive Mango APA. Pietniemi ja Kuukkari ovat kuuluneet katalogiin jo pidemmän aikaa, mutta Portraits ja Skydive ovat uudempia. Vanhempien oluidenkin reseptiikkaa on hiljattain päivitetty. Kaikki oluet ovat itselleni uusia, eli en ole niitä aiemmin maistanut. Maistellaan nyt kaikki pois ja katsotaan minkälaiseen lopputulemaan rakkaan naapurikaupungin tuotteista päästään.


Pietniemi Pale Ale

4,5%

Kirkkaanlaisen oranssihtava olut, jonka vaahto jättää kauniit pitsit lasin reunoille. Tuoksu on melko vaatimaton - hieman karamellista ja jyväisen leipäistä maltaisuutta sekä kukkaisuutta, mutta humalien hedelmäisyys on miltei olematon. Maussa on sama miellyttävän makuinen hyvin jyväisen maltainen ja hieman karamellistoffeinen pohja, mutta ei juurikaan hedelmäisyyttä tai humalien aromeita muutenkaan. Katkeruutta on sentään sen verran, että maltainen makeus tasapainottuu. Laadultaan täysin OK, mutta reseptiin toivoisin lisää iskevyyttä aromi- ja kuivahumalien puolelle.



Kuukkari Kreippi IPA
4,0%

Utuinen, vaaleamman oranssinen olut, joka vaahtoaa vaivatta. Tyylikkäät pitsit jäävät lasin reunoille. Tuoksussa on aitoa pirteää greippimäisyyttä ja hieman maltaisuutta. Hyvin greippimäinen, raikas ja intensiteetiltään iskevä tuoksu. Greippi nousee eläväisesti lasista. Maku on myös raikas ja miellyttävän greippinen. Greippisyys ei ole suuta supistavan tai puistattavan tiukkaa, vaan enemmän sellaista hieman hedelmälihaisen karvasta purevaa tuntumaa. Katkeruus jää tosin kepeäksi, eikä greipin lisäksi tai sen takaa juuri humalaisuuttakaan erotu, joten olemme jälleen vanhan totuuden äärellä - jos merkkaat oluen tyylin pulloon, yritä edes olla tyylinmukainen. Hyvänmakuinen ja miellyttävä kepeä hedelmäolut tämä on, mutta IPA... ei missään tapauksessa. Laatutaso jälleen erinomainen. Olut on raikas ja miellyttävä nauttia. Hellepäivien janojuomaksi oikein hyvä.




Pori Portraits IPA
5,4%

Kuparinen, kirkas olut, joka vaahtoaa maltillisesti. Tuoksu tarjoilee toffeiskaramellista maltaisuutta ja hentoa kukkaisuutta. Minkäänlaista IPA-tyylistä hedelmävyöryä tai intensiivistä humalointia ei lasista nouse. Brittialen fiiliksiä, mutta vain maltaisuuden ja hiivan hieman marjaisten käymisesterien myötä. Maku jatkaa samaa rataa. Hyvä maltainen runko, jälleen samaa jyväisen leipäistä maltaisuutta kuin Pietniemessä ja miellyttävää toffeeta, mutta siihen homma tyssääkin. Humalat - niitä ei ole. Katkero raapii makeahkon rungon takaa jotain pientä kasaan, mutta aromipuolta ei ole. Hieman ESB:n fiilistä rungossa, mutta siinäkin tyylissä loistaakseen vaadittaisiin enemmän humalaa. Kokonaisuus on nyt makeahko, epätasapainoinen.



Skydive Mango APA
4,5%

Sameahko, läpinäkymättömän oranssi olut, joka vaahtoaa suurikuplaisesti. Tuoksussa on aiemmista oluista tuttua jyväisen maltaista ja miellyttävän leipäistä runkoa. Aromaattista hedelmää löytyy nyt myös mangososemaisena ja persikkaisena. Tuoksut nousevat lasista varsin mukavalla intensiteetillä ja laatutaso on jo totutun kaltaisesti hyvä. Mango on juuri sellainen hedelmä, joka tukee kivasti APAlle tyypillisiä humalalajikkeita. Maussakin alkaa nyt tapahtumaan mukavasti ja varsinkin katkeropuolelta löytyy nyt enemmän potkua. Aromipuoli humalien osalta jää ehkä hieman piippuun, mutta sitä mangoa ja hieman karvasta greippisyyttä löytyy kyllä. Suutuntuma on enemmän terävä, kuin sellainen liukkaamman humalaöljyinen, kuten monissa todella runsaasti kuivahumaloiduissa jytkyissä tuntuu olevan.

Tämä viimeisin oli näistä neljästä näytepullosta ehkä se kaikkein puhuttelevin, Kuukkarin seuratessa tiukasti perässä. Aito hedelmäisyys paikkaa tuota omasta mielestäni esiintyvää aromihumaloinnin puutetta sopivasti. Laatutasostakin olin lukenut monenlaisia tekstejä, mutta näiden neljän tuoreen maistelun perusteella se on ainakin nyt hyvässä kunnossa - oluissa ei ole laadullisesti moitteen sijaa. Reseptiikkaan toivoisin lisää rohkeutta.  

Kotiolutta: Mäkisen Mjölnir

0 kommenttia
 
Sitten kevyeen kesäillan sessioon Mäkisen Mjölnir, joka on tammilastuilla kypsytetty Imperial Stout. Alla tuttuun tapaan koko resepti:

Mjölnir
Imperial Stout

Recipe Specs
----------------
Batch Size (L):           24.0
Total Grain (kg):         12.700
Total Hops (g):           160.00
Original Gravity (OG):    1.086  (°P): 20.7
Final Gravity (FG):       1.013  (°P): 3.3
Alcohol by Volume (ABV):  9.52 %
Colour (SRM):             47.7   (EBC): 93.9
Bitterness (IBU):         108.4   (Average)
Brewhouse Efficiency (%): 47
Boil Time (Minutes):      60

Grain Bill
----------------
5.000 kg Pale Ale Malt (39.37%)
2.000 kg Rye Malt (15.75%)
1.200 kg Muscovado sugar (9.45%)
1.000 kg Cararye (7.87%)
1.000 kg crystal 300 (7.87%)
1.000 kg Flaked Corn (7.87%)
0.700 kg Beech smoked barley malt (5.51%)
0.500 kg viking munich (3.94%)
0.200 kg Chocolate (1.57%)
0.100 kg Black Malt (0.79%)

Hop Bill
----------------
20.0 g Magnum Pellet (12.5% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (0.8 g/L)
40.0 g Warrior Pellet (15.8% Alpha) @ 60 Minutes (Boil) (1.7 g/L)
50.0 g Chinook Pellet (11.4% Alpha) @ 10 Minutes (Boil) (2.1 g/L)
50.0 g Chinook Pellet (11.4% Alpha) @ 5 Minutes (Boil) (2.1 g/L)

Misc Bill
----------------
20.0 g Juniper Berries @ 0 Minutes (Mash)
24.0 g Juniper Berries @ 20 Minutes (Boil)

Single step Infusion at 66°C for 90 Minutes.
Fermented at 20°C with WLP050 Tennesee whiskey yeast
Aged on oak chips for ~2 weeks



Musta ja melko iloisesti vaahtoava olut. Tekijä varoittelikin, että pientä pullokäymistä on pitkässä kypsytyksessä ehkä tullut, mutta tavara pysyi kuitenkin siististi pullossa. Tuoksu on runsas - siinä on kahvimaisuutta, kandisokeria, tammilastua ja hieman sellaista turvemaista savuisuutta. Runsas humalointi myös kutittelee taustalla ja alkoholin noste nousee sieraimiin tulevaa enteillen. Maku on myös voimakas ja runsaan katkeroitu. Anteeksi ei pyydellä vaan aistimuksia tuutataan täysillä ja laajalla rintamalla. Maku on enemmän viskimäinen kuin tuoksu ja vaniljaisia tammipuun aromeitakin löytyy kylkeen - bourbonia ja edelleen sitä turvemaista savuisuutta. Kahvipöydän antimet on kerätty pois ja tilalla on nyt lakritsaisempaa, suolaisempaa ja runsaamman paahteista tarjontaa. Katkero tulee keskivaiheilta mukaan ja yltyy nopeasti vimmaiseksi tykitykseksi, joka ei laannu ihan hetkeen. Makumaailma on sellainen, että oluen voisi nimetä Oak Aged Imperial Triple Black IPAksi ja hörhöjä kertyisi panimon ovelle jonoksi asti ostamaan ylihintaiset pullot veks - jos siis olisi se panimo ja ne ulosmyyntioikeudet. Suutuntumaltaan olut on melko runsas, mutta vahvuudesta ja katkeruudesta johtuen ei kuitenkaan turhan makea. Hiilihappoja on osin yllättävästä pullokäymisestä johtuen hieman korostetusti, mutta niistähän nyt selvitään pienellä pyörittelyllä. Olipa jykevä kokonaisuus, tykkäsin kyllä! Ei ihan kuitenkaan sellaista jokapäiväistä juontiolutta, vaan enemmän sitä harvojen ja valittujen hetkien spesialiteettia. Tietojeni mukaan Mäkisellä on jo kypsymässä vieläkin vahvempi tykitys nimeltään Ragnarök. Mikäs siinä takoessa kun rauta on kuumaa!

Kotiolutta: Väinölän Panokerhon Deus In Absentia Quadruple 10,5%

0 kommenttia
 
Kävin viime tiistaina Linden Breweryn Mikon kanssa Porissa keittelemässä Moose On The Loose Brewingillä hieman sahtia. Paikalle pölähti myös panimolla satunnaisesti autteleva Roope Vähä-Aho, jonka kotioluita on tässä blogissa maisteltu jo useampikin. Miehellä oli tietysti näytepullot mukana, joten nyt arvioimme sitten niitä. Heti kärkeen tällä kertaa tuhdein tapaus, belgityylinen luostariolut Quadrupel. 

Saatteessaan Roope kirjoittaa: 
"Oluen takana on Väinölän Panokerho, johon kuuluu itseni lisäksi Pauli Vänttilä, Markus Kannisto, Jon Ekberg, Joonas Salli, Juha Ruohonen sekä Joonas Romppanen. Keitämme itse rakennetulla 30 litran HERMS-laitteistolla Porin Väinölässä ja toteutamme kaikkia mahdollisia korkealentoisiakin ideoitamme ja taputtelemme toisiamme selkään jälkeenpäin."
Deus In Absentia
Quadrupel, 10,5%, 43 IBU

Maltaat: Pilsner, Chateau Abbey, Chateau Diastatic, Chateau Special-B, Colorado Honig, lisäksi muscovadosokeria. 
Humalat: Nugget @60 min, Jarrylo @15 min. 
Hiiva: Fermentum Mobile FM25 Monastery Meditation

Tekijöiden kommentit:
"Tämän oluen tavoitteena oli tehdä Rochefortin ja kumppanien hengessä raskaansarjan Quad, jota voidaan tarpeen tullen kellaroida vuosia ja tutkia, miten kotona keitetty tavara kestää aikaa. Tuoreeltaan aivan älyttömän tuhtia tavaraa. Muscovadon salmiakkinen meininki yhdistettynä hiivan aromeihin pieksi luulot pois heikoimmilta. Puolen vuoden kypsyttely on tehnyt ihmeitä ja mielestämme olut on parantunut huomattavasti, eikä pahoinpitele enää juojaansa. Toivottavasti"
 Olut on pakattu tyylikkäästi 0,375-litraiseen samppanjatyyliseen pulloon.



Lasiin kaatuu tummaa, valoa vasten punertavan rusehtavaa olutta, joka vaahtoaa maltillisesti. Tuoksu on varsin yskänlääkemäinen ja mielestäni siinä on selkeää virhearomia; laastarimaisen liimaista ns. "band-aid" aromia. Virhe viittaisi tietämykseni mukaan stressaantuneeseen hiivaan. Tämän takaa erottuu lakritsaisia ja kuivatun hedelmäisiä aromeita, mutta eihän tuoksu tietenkään erityisen nautittava ole. Tymäkkä maku peittää osan virheestä, mutta on kuitenkin erittäin salmiakkisen ja yskänlääkemäisen fenolinen. Maltaisuus on varsin runsasta ja suutuntuma täyteläinen, mutta taidan kuitenkin jättää oluen arvioimisen tähän. Olut ei ole virheen takaa miellyttävän makuinen. Harmittava paikka.

Olutarvio: RPS Scissors Indie Pale Ale

0 kommenttia
 

Scissors Indie Pale Ale

Panimo: RPS Brewing, Kuopio
Oluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 5,6%
Saatavuus: Olutravintolat (Arvioitu pullo saatu panimolta)

Sitten jatketaan kuopiolaisoluiden läpikäymistä Rock Paper Scissorsin saksilla, eli Scissors Indie Pale Alella. Panimomestari Railanmaa toimitti minulle ravintolavahvuisen 5,6% version, mutta samalla reseptiikalla toteutettu 4,7% versio löytyy kauppojen puolelta. Nämä on näitä Suomen alkoholipolitiikan "hienouksia". IPAn humalina keitossa Ekuanot, Loral, Magnum, Mosaic ja Simcoe, kuivahumalina Ekuanot, Loral, Simcoe ja Mosaic. Katkeruutta speksien mukaan 63 IBU ja väri 16 EBC. 

Pullon kanssa pelattu kivi-paperi-sakset päättyi tälläkin kertaa oluen voittoon. Olen nyt avannut neljä RPS:n olutta ja voittanut näistä vain yhden, saatana. Ilmeisesti harjoituksen puutetta.




Kuparinen, kirkas olut, joka vaahtoaa keskirunsaasti. Tuoksu on voimakkaasti Mosaicin mustaherukkapuskainen. Tuoretta ja pellettimäisen vihreää humalaa runsaasti. Trooppinen hedelmäisyys avautuu pienellä pyörittelyllä ja karamellimaista mallastakin löytyy vivahteena. Tuoretta on, siitä ei ole epäilystäkään. Maku on alussa hieman makean karamellinen ja paahtoleipäinen. Keskivaiheilla katkero alkaa rakentumaan ja pihkaiset sekä trooppisen hedelmäiset humalien aromit nousevat esiin. Loppua kohti edetessä Mosaicin herukkapuskan pakkosyöttö kytkeytyy päälle ja katkeruus yltyy makeuden pois pyyhkäisevälle tasolle - ei övereitä, mutta ei vajareitakaan. Hallittu balanssi, se on toisaalta avain juotavuuteen, toisaalta hienoiseen tylsyyteen - kumman luulette myyvän (hörhöpiirien ulkopuolella) paremmin? Hyvää olutta. Hieman makea omaan ihanteeseeni verrattuna, mutta tuoreeltaan nautittuna oikein miellyttävä juotava.

Yhteenveto

Tasapainoinen IPA
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...