Olutarvio: North Coast Old Stock Ale 2012

Old Stock Ale 2012

Panimo: North Coast, Yhdysvallat
Oluttyyli: Barley Wine
Alkoholipitoisuus: 11,7%
Saatavuus: Alko (8,00€ / 0,355l)

Tällainen herkullinen barley wine tuli nautittua eilen illalla vielä Nøgne Ø / Terrapin Imperial Rye Porterin jälkimainingeissa. Tämän jutunkin kirjoitin tätä alustusta vaille valmiiksi, mutta sitten oli pakko keskittyä jo pelkästään itse olueen eikä kirjoittamiseen. Oli nimittäin kokonaisuutena sellainen tapaus, että sitä muistellaan vielä kaiholla joskus - itse asiassa taidetaan muistella jo nyt, alle 24h sen nauttimisesta. North Coast on myös kalifornialainen panimo, kuten mm. Terrapin ja AleSmith, jotka hiljattain ovat blogissa esiintyneet. Tyylinä on siis barley wine ja panimo on jenkkiläinen, mutta valmistusaineet tuodaan kuitenkin suurimmaksi osaksi briteistä - löytyy niin Maris Otter mallasta kuin Fuggles ja East Kent Goldings humaliakin. Tätä käsittääkseni valmistetaan jokin erä aina vuosittain ja pulloissa on vuosikerta selvästi merkittynä. Ikäännytystäkin suositellaan. Maistelun perusteella tyyli onkin selvästi brittityylinen, eikä niinkään amerikkalainen. Toinen juoma mikä tästä oluesta tuli mieleen on sherry, espanjalainen väkevöity viini. Todella hyvä olut ja tuli nautittua hyvään saumaan, nimittäin tänään olisi tarkoitus maistella vielä tamperelaisen Koskipanimon, eli tuttavallisemmin Plevnan sherrytynnyreissä ikäännytettyä barley winea. Tämä oli elämys.

Lasiin kaatuu viskositeetiltaan paksua, upean punertavan kuparista ja maltillisesti vaahtoavaa olutta. Vaahto, se mitä muodostui, katoaa oluen pinnalta melko nopeasti - se on tyypillistä näin vahvoille oluille. Tuoksussa ensimmäisenä nenään aukeaa makean sherryinen maailma, johon sopivasti potkaiseva alkoholisuuskin vaivatta asettuu. Lisäksi tuoksu on brittimäisen puinen, toffeinen, hieman marmeladimainen, luumuinen ja kuivatun hedelmäinen. Kokonaisuutena voimakas, mutta hienostunut - arvokkaan ja elämyksellisen tuoksuinen. Tässä on sitä jotain. Olut on todella täyteläisen maltaista suussa ja hieman tahmaisaakin - makeus ei kuitenkaan liiaksi jyllää, sillä voimakas alkoholipitoisuus ja brittityylinen puumaisuus tekee kokonaisuudesta lopuksi sherrymäisen kuivan. Maussa on myös kuivattuja hedelmiä, toffeeta ja hieman karamellia. Humalointia ei maltaisuuden alta juuri noteeraa ja lopussakin alkoholin potku jyrää hienoisen katkeruuden yli. Kokonaisuutena muistuttaa hämmentävästi sherryä, mutta on täyteläisempää ja jylhän maltaista. Lasi tyhjenee todella hitaasti - ei sillä että tämä pahaa olisi, vaan siitä syystä, että tässä riittää sulateltavaa. Massiivinen tapaus, joka muistuttaa yleisilmeeltään hieman aiemmin nauttimaani Dubuisson Bush de Noël Premiumia. Kerrassaan nautittavaa. Muutaman vuoden ikäännytys tekisi tästä varmasti vielä totaalisen killerin, mutta harmittavasti hankin vain yhden pullon. No, eipä sitä kannata märehtiä, vaan nyt nautitaan tästä. Erityisen hyvää näin tuoreeltaanki (6 kk ikäisenä)

North Coast astuu tässä brittityylisen Barley Winen ja sherryn välimaastoon sellaisella rytinällä, että se herättää taas mieliin oluen monimuotoisuuden ja sen mihin kaikkeen se pystyykään venymään. Sinänsä tässä oluessa ei ole mitään uutta tai mitään erityisen ihmeellistä, mutta kaikki on toteutettu niin hyvin, että kokonaisuus nousee, ainakin tässä kotoisessa ympäristössä täyden sisäisen ja ulkoisen rauhan vallitessa erityisen korkealle - suorastaan tällaisia pohdintoja herättävälle tasolle.

Yhteenveto

Täyteläinen, sherrymäinen, voimakas ja hekumallinen

ARVOSANA: 9½

Olutarvio: Nøgne Ø / Terrapin Imperial Rye Porter

Nøgne Ø / Terrapin Imperial Rye Porter

Panimo: Nøgne Ø, Norja / Terrapin, Yhdysvallat
Oluttyyli: Imperial Porter
Alkoholipitoisuus: 9%
Saatavuus: Alko Arkadian erikoisvalikoima (10,14€ / 0,5l)

Norjalaisen Nøgne Ø:n ja jenkkiläisen Terrapinin yhteistyön tuloksena on syntynyt tällainen Imperial Rye Porter, eli vahva ruisportteri. Nøgnen nyt tuntevat kaikki, mutta Terrapin on Suomessa lähes tuntematon. Olutopas tuntee ainoastaan tämän yhteistyöoluen, eli Suomessa ei ilmeisesti ole ollut yhtään Terrapinin omaa olutta edes ravintolajakelussa. Ratebeer-tarkastelun perusteella Terrapin vaikuttaisi olevan perushyvää jenkkitasoa. Tämä yhteistyöolut on valmistettu Nøgnen panimolla Norjassa Terrapinin Brian "Spike" Buckowskin ja Nøgnen Kjetil Jikiunin toimesta. Valmistuspäivä on 10.02.12, eli ikää alkaa olemaan jo lähes vuoden verran. Se ei ole ongelma, sillä monesti kunnon kypsytys tekee tällaiselle vahvalle porterille hyvää. Oluessa on ohramaltaan lisäksi käytetty siis myös ruismallasta ja etiketin mukaan hiiva edustaa englantilaista kantaa. Olut on Nøgnelle tuttuun tapaan suodattamaton, pastöroimaton ja pullossa jälkikäyvä.

Läpinäkymättömän mustaa ja melko niukkavaahtoista olutta. Vaahto on väriltään mokkaisen beige ja pieni oluen päälle muodostunut kerros kestää pitkään. Tuoksu on mielenkiintoinen - siinä tumman suklaan ja voimakkaan lakritsaisuuden liitto yhtyy maanläheisen turpeiseen, rukiiseen, paahteiseen ja hieman happamaan tuntumaan. Alkoholin hehkuva lämpö ja tuoksusta huokuva sokerisuus niputtavat voimakkaan, mutta tasapainoisen kokonaisuuden. Ensivaikutelma on positiivinen - tuoksunkaltainen sopiva happamuus ja turpeisuus on maussakin ja se tasoittaa melko runsasta siirappisen sokerista makeutta. Myös ruis on hyvin esillä. Humalointi tuntuu voimakkaan ruohoisena greippivivahteineen ja se edelleen edesauttaa makeuden taka-alalle siirtymistä. Loppuliu'ussa ja jälkimaussa esille jälleen herkullista tummaa ja katkeraa suklaisuutta sekä kaakaomaisiakin piirteitä. Pitkän jälkimaun lopussa kielen päällä sinnittelee vielä yrttiseen suuntaan kääntynyt voimakas humalan tuntu. Konvehtien kanssa nautittuna kokonaisuus on entistä toimivampi. Suutuntuma on hieman yli keskitäyteläisen, aika maltillisen hiilihappoinen ja hivenen siirappinen - alkoholi on täysin piilossa. Hyvää. Suosittelen tietyin varauksin, sillä mikään helppo tapaus tämä ei ole, runsas humalointi pitää siitä huolen.

Yhteenveto

Voimakas, rukiisen maanläheinen ja runsaasti humaloitu olut.

ARVOSANA: 9-

Maistelussa: Nøgne Ø Junmai-Shu Sake

Junmai-Shu Sake

Panimo: Nøgne Ø, Norja
Oluttyyli: Sake
Alkoholipitoisuus: 16,0%
Saatavuus: Alko Arkadian erikoisvalikoima (12,39€ / 0,35l)

Pyysin Raumalla vieraillutta pääkaupunkiseudun kuriiria tuomaan Alko Arkadiasta myös tätä euroopan ensimmäisen sakepanimon sakea. Pitäähän tällaista ihan mielenkiinnosta päästä maistamaan, nyt kun kerran Suomeen on tuotu. Panimo on oluenvalmistuksessa maailman huippua, mutta sakea sen sijaan en ole koskaan ennen maistanut. En norjalaista, enkä japanilaistakaan, mutta jotain siitä tiedän kuitenkin. Nøgne Ø:n kotisivuilla on mainio sakenvalmistuksesta kertova juttu, jossa on mukana myös hyvät kuvat itse prosessista. Sake on oluenkaltainen juoma, sillä se valmistetaan viljasta (joka on tässä tapauksessa tietysti riisi), eikä hedelmistä kuten esim. viini. Myös valmistusprosessi on samankaltainen kuin oluella. Käsittääkseni tästä syystä myös Ratebeer listaa saket siinä missä oluetkin. Tämä Junmai-Shu on Nøgnen ainut pastöroitu sake. Pastöroimattomat vaatisivat jatkuvan kylmäsäilytyksen ja siitä syystä tuonti Suomeen olisi hankalampaa. Tämä Junmai-Shu kestää paremmin, mutta jääkaappisäilytystä suositellaan silti. Nøgne Ø valmistaa saket perinteisellä Yamahai metodilla, joka on perinteisempi, mutta huomattavasti työläämpi kuin modernimpi ja nopeutettu metodi Sokujō. Yamahai metodilla valmistettu sake kattaa alle 1% Japanin vuotuisesta saketuotannosta. Norjassa lukema on mitä ilmeisimmin 100%. Ei kai siinä mitään kun kimppuun vaan suu auki ja silmät kiinni. 

Lasissa ei kasva levää - se on limoviikunapuun heijastus :)

Yritetäänpä sitten saada sakesta jotain irti. Ulkonäöltään tämä on vaaleampi kuin perusvalkkari, ei kuitenkaan lähelläkään kirkasta. Hyvin vaaleankeltainen, voisi kai sanoa. Tuoksu ei muistuta oikein mitään aiemmin maistamaani, mutta jos jotain, niin valkoviiniä. Sekin mielleyhtymä tulee kaiketi alkoholin läsnäolosta ja yleisestä mietoudesta sekä hienoisesta hedelmäisyydestä. Riisin noteraa tuoksusta heti, sitähän voi löytää jostain oluistakin (lähinnä aasialaisista), mutta ei tietysti näin hallitsevasti. Lisäksi hunajamelonia, hyvin kevyesti päärynää ja laimennettua rypälemehua. Mieto, mutta jokseenkin hienostunut tuoksu. Suussa ero viiniin tulee heti selväksi, tämä on nimittäin melko täyteläistä ja nimenomaan maltaisuuden tapaan, eikä ohutta, kuten monet maistamani viinit. Maku on melko haastava, vaikka sinänsä mieto ja hieman vetinen onkin. Siinäkin on hunajamelonimaista tuntua ja riisiä sekä päärynäistä häivähdystä. Alkoholi tuntuu melko voimakkaasti, mutta ei polta. Vaikea tästä on hirveästi kiksejä saada, mutta kokemushan se on tämäkin. Lasi ja pullokin tyhjenee piinaavan hidasta vauhtia. Kolmantena iltana pullon avaamisen jälkeen nautittu viimeinen siemaus maistui kuitenkin parhaalta - ehkä sakeen voisi sittenkin tottua... mutta ei tämä kuitenkaan taida olla minun juttuni. Nyt voi sanoa maistaneensa sakea ja tietää edes hieman mistä on kyse - ei tämä hukkaan mennyt.

Yhteenveto

Hunajamelonista sakea, kokeilun arvoinen.

Olutarvio: AleSmith IPA

AleSmith IPA

Panimo: AleSmith, Yhdysvallat
Oluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 7,25%
Saatavuus: Alko Arkadian erikoisvalikoima (15,10€ / 0,65l)

Reittausblogin vuosi polkaistaan käyntiin tällä Alko Arkadian erikoisvalikoiman IPA:lla. Kyseessä on arvostetun jenkkipanimon IPA, jota on elokuusta asti saanut ostaa Helsingin Alko Arkadiasta. Arkadian Alkohan on, edelleen, ainut Alkon myymälä, jossa näitä erikoisvalikoiman oluita myydään. Tätä on Arkadiaan tullut ainakin kaksi erää, omani on uudempaa - sen parasta ennen on 09/2014. Edellinen erä oli ilmeisesti 04/2014. Voisin kuvitella päiväyksen olevan 2 vuotta pullotuksesta eteenpäin. Tämän tyyliset oluethan ovat tunnetusti parhaimmillaan mahdollisimman tuoreina. Tuttuun jenkkityyliin parasta ennen päivää ei ole pullossa, vaan se löytyy tässäkin tapauksessa maahantuojan pulloon lättäämästä tarrasta. 

 

AleSmith sijaitsee siis Kaliforniassa, lähellä Meksikon rajaa. Panimo on perustettu vuonna 1995. Sattumalta siis samana vuonna kuin moni suomalainen pienpanimo, jotka voitiin perustaakin vasta 1995, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Aiemmin ei moinen saatanallinen toiminta ollut mahdollistakaan. Panimon reseptivihosta löytyy aika monta Ratebeer-suosikkia - mm. tämä AleSmith IPA on tällä hetkellä tyylinsä ykkönen. Hurja hinta on siis tavallaan perusteltu ja toki myös rahdit jenkeistä maksavat, eikä pullo aivan pienikään ole. Onko tässä todellakin yksi maailman kovimmista tyylinsä edustajista? Sitä lähdemme seuraavaksi selvittämään. Tämä on meikäläisen ensikosketus AleSmithin tuotteisiin.

Lasiin kaatuu kaunista, runsaasti vaahtoavaa oranssihtavan kultaista olutta. Vaahto kestää hyvän tovin ja jättää runsaasti pitsiä lasin reunoille. Tuoksu on häikäisevä. Siinä on tuoretta, todella voimakasta mäntyistä ja greippisen sitruksista humalaa. Hieman myös sitruunan, ananaksen ja appelsiinin häivähdyksiä, mutta huh miten voimakas ja puhdas mäntyisyys ja greippi. Tässähän jenkit tuntuvat olevan koko ajan askeleen muita edellä - humalointi on puhdasta ja raikasta, ei vihanneksia, eikä mitään ylimääräistä. Hyvin kevyen karamellista maltaisuutta voi noteerata taustalla. Maku on tuoksun tavoin tasapainoinen ja lähentelee täydellistä. Siinä on runsaasti tuoksusta tuttua mäntyisen greippistä jenkkihumalan pitkäkestoista ja kovaa puraisevaa liukua, mutta myös runsaasti tasapainottavaa kevyen karamellista maltaisuutta. Maltaisuus on makeahkoa, mutta ei liiaksi, vaan humalat saavat tarvittavaa tilaa loistaa. Humalointi iskee heti kovaa ja sen jälkeen se jatkuu, jatkuu, jatkuu... ja lopussa löytyy vielä yksi vaihde lisää - hekuma on taattu! Jälkimaku on kuivahko, pitkän greippinen ja muutenkin sitrushedelmäinen. Suutuntuma on lähes täyteläinen, hieman nahkea ja keskirunsaan hiilihappoinen. Erittäin hyvää ja varmasti suosionsa ansainnutta olutta.

Maistamistani tyylin edustajista lähimmäksi pääsee Nøgne Ø India Pale Ale, joka on hyvin samantyylinen ja parhaimmillaan yhtä hyvää, tai ainakin lähellä. Toisaalta mahdotonhan tällaisia on suoraan vertailla jos ei molempia ole rinnakkain laseissa. Kyllä tästä sen yhden kerran raaskii maksaa.

Yhteenveto

Huumaavan puhtaan ja tuoreen humalainen jenkki

ARVOSANA: 10-