Kotiolutta: Kaaripanimo Metsola 1st

Olutblogaajan elämässä tapahtuu joskus ihmeellisiä asioita. Puhelin soi eräänä lauantaina hieman ennen vuorokauden vaihtumista:

"Ootko hereillä?"

-"No, joo"

"Ootko kotona, kaveri tois pari olutta?"

-"Olen kyllä, no mikäs siinä."

Soittajan kuriiri toimitti sitten pari pulloa Kaaripanimon uutta tuotantoa ja samalla pari puolalaista vahvempaa ison panimon lageria. Ihan vaan maistettavaksi. Näin se elämä etenee. 

Kaaripanimon oluita on blogissa arvioitu aiemminkin, niiden pariin tästä linkistä. 

Metsola 1st

Maltaat: Viking Vienna ja Cara Plus
Humalat: Magnum ja Hallerthau Mittelfruh

"5-6% lager oli asetettu tavoitteeksi ja lopputuloksena takuu-uniikki Metsola 1st"

Todella voimakkaasti vaahtoava utuisen oranssinen olut. Tuoksu antaa puhdasta maltaisuutta ja ruohoisuutta sekä keväistä kukkaketoa - käyminen on ainakin mennyt nappiin. Ihan lagerille tyypillinen ja raikas puhdas tuoksu. Maku on aivan liian hiilihappoinen, kuten jo oluen kuohuaminenkin antoi olettaa - tästä toki päästään pyörittelyllä eroon. On ehkä jälkikäynyt pullossa odotettua enemmän. Maku on varsin hyvä myös. Mallasta kevyen toffeemaisesti - ei leipäiseen saksalaistyyliin vaan jotenkin tosiaan toffeemaisemmin, Katkeruutta terhakkaasti, mutta ei juuri aromipuolta. Suutuntuma jää ehkä osittain liiallisen hiilihappoisuuden myötä turhankin kepeäksi ja liekö vahvuuskaan osunut tavoiteltuun 5-6% akseliin. Tuntuu ja maistuu kevyemmältä. Ei kovin runsasmakuinen, mutta puhdas ja liiallisten hiilihappojen kaikottua myös miellyttävä ja helposti nautittava olut. Tällaista tällä kertaa, mielenkiinnolla odotellaan taas seuraavaa. 

Kotiolutta: Kaaripanimon Pomeranssitanssi

Vietimme eilen salibandyjoukkueen saunailtaa kosteissa merkeissä. Kesken saunomisen sain puhelun, että nyt olisi Kaaripanimon kotiolutta tarjolla. Pyysin kotiinkuljetusta ja neuvoin kuriiria nappaamaan vastalahjaksi tekemääni American Pale Alea - kaupat tuli. Tiedän tästä sen verran, että alkoholipitoisuutta on noin 5% ja nimestä päätellen olut on pomeranssilla maustettu. Olen aiemmin maistanut Kaaripanimolta yhtä maustettua stoutia, sen arvioon pääsee tästä linkistä. Tykkään tästä oluen nimestä, se jo yksinään saa oluen vaikuttamaan erittäin herkulliselta.

Utuisen kultaoranssi, reunoiltaan tummempaa sävyä puskeva ja runsaasti vaahtoava olut. Tuoksu on runsaan mausteinen ja appelsiinimainen, mukavaa belgimäistä fiilinkiä ja hieman vehnäistä happamuuttakin. Taas on käyty maustepussilla, tähtianista lienee ainakin laitettu ja mahdollisesti korianteriakin. Runko on kevyt ja oluen yleisfiilis erittäin raikas. Todellista kesäolutta. Maku on nyt paremmin balanssissa kuin aiemmassa San Yari stoutissa. Mausteisuus on toki pinnalla, mutta mausteähkyä ei tule vaan homma pysyy aisoissa. Hieman vehnäinen ja runsaan anismainen maku. Appelsiinimainen hedelmäisyys vilahtelee paletissa ajoittain. Lopussa on kevyt katkero ja mausteisuus johdattelee pitkän anismaisen jälkimaun pariin. Runko jää hieman vetiseksi, mutta runsaat hiilihapot paikkaavat tilannetta. Kyllähän tämä hyvää raikasta kesäolutta on. Kaaripanimo on nostanut tasoaan selvästi, hienoa!

Pisteytys

• Tuoksu 7
• Ulkonäkö 4
• Maku 7
• Suutuntuma 3
• Yleisvaikutelma 14

Aistiarviot

• Makeus 3
• Katkeruus 2
• Happamuus 4
• Täyteläisyys 3

Kokonaispisteet: 35/50

Kotiolutta: Kaaripanimon San Yari Stout

Maistelussa tänään kahden tutun taistelijan kotonaan valmistama stout. Olut on valmistettu Coopersin stout-uutteesta, mausteista ja sokerista - rakkaudella. Tavoitteena on ollut, kuten monella kotioluen valmistajalla, saavuttaa huokea humalatila maukkaalla omatekoisella oluella. Mausteina oluessa on käytetty anista, kardemummaa ja muskottipähkinää. Oluen vahvuudesta tai muistakaan spekseistä ei ole sen tarkempaa tietoa, mutta jonkinlaisella laskentakaavalla vahvuuden pitäisi kuitenkin mennä yli viiden prosentin, ehkä.

Väriltään olut on musta ja sen mokkavivahteinen vaahto on mittava, sekä kestävä. Tuoksu on... jägermeistermainen! Ihan oikeasti, aivan kuin jägermeister. Anis on vahvasti esillä, samoin joulupiparimainen kardemumma. Jos ylipäätään joku olut mieleen tulee, niin se on Brewdogin jouluolut There Is No Santa. Maku on myös hyvin aniksinen ja mausteinen. Paahteinen maltaisuuskin pääsee jo hieman esiin, mutta ohuena. Suutuntuma onkin se mihin tämä olut kaatuu - se on nimittäin vetisen ohut. Siihen syynä on sokerin käyttö ja se on Kaaripanimollakin jo tiedossa. Kokonaisuutena varsin mausteinen ja lantratun jägermeisterin oloinen olut. Maku on kuitenkin puhdas ja muuten laadukas, eli prosessi vaikuttaa olevan kunnossa. Tämä kaipaa ennen muuta reilusti lisää runkoa, sitä kautta tuoksu, maku, suutuntuma ja yleisvaikutelmakin paranisivat huomattavasti. Kehittelemisen arvoinen belgityylistä stoutia muistuttava kyhäelmä.

Pisteytys Olutoppaan asteikolla: 

Pisteytys

• Tuoksu 5
• Ulkonäkö 4
• Maku 4
• Suutuntuma 2
• Yleisvaikutelma 8

Aistiarviot

• Makeus 3
• Katkeruus 2
• Happamuus 2
• Täyteläisyys 2

Kokonaispisteet: 23/50