Kotiolutta: Laineen Pikapano IPA (30min mäskäys, 30 min keitto)

1 kommenttia
 
Nyt ollaan taas jännän äärellä. Maistossa on Laineen Pikapano IPA, jossa tekijä on omien sanojensa mukaan "oikonut oluenteon parhaita käytäntöjä".

Oluen synty tekijän kertomana:
  1. Mäskätty vain 30 minuuttia.
  2. No sparge, eli mäskäyksessä käytetty kaikki olueen tarvittava vesi.
  3. Keitto vain 30 minuuttia. Olut ei missään vaiheessa päässyt "rolling boiliin" koska Motonetistä ostettu keittolevy ei kyennyt kuumentamaan olutta siihen pisteeseen.
  4.  Keiton jälkeen jäähdytin vierteen 28 asteeseen ja hiivasin. Käymiskaappi hoiti jäähdytyksen käymislämpötilaan. Hiiva taisi pitää lämpimästä startista sillä vesilukko pulputti hyvää vauhtia jo kuuden aikaa aamulla kun hiivaus tehtiin noin 22 aikaa illalla.
  5. Pääkäyminen 7 päivää 19 asteessa. Kuivahumalointi 4 päivää. Cold crash gelatiinilla ja biersolilla 2 päivää. Olut pullotettiin 14 päivänä hiivauksen jälkeen.
Reseptistä:
12 litraa
3kg Pale ale
200g Caramel
Mosaic 7,5g/l 5 min ennen keiton loppua
Mosaic 7g/l 4 päivää kuivahumalointi
Wyeast 1056


No niin, okei. Lasiin kaatuu kirkasta, kultaista ja vaahdoltaan pitsikästä olutta. Näyttää ja tuoksuukin aivan siltä miltä kunnon oluen pitäisikin. Tuoksusta nimittäin löytyy tuntuvasti Mosaicin mustaherukkaa, mangomaisuutta ja hedelmänkuorimaisuutta. Ei yhtään vihannesta (DMS), eikä mitään tunkkaisuutta. Aromaattinen, aivan viimeisen päälle raikas kuivahumaloidun oluen tuoksu. Mallaspohjan karamellisuus tuo pientä tukevuutta mukaan, mutta se on siis reseptissä, ei prosessissa. Maku on niin ikään todella hyvä. Mielikuvat vievät lähelle oman lähipanimoni Linden Breweryn kehuttua American Pale Alea, jossa Mosaic on niin ikään pääroolissa. En maista tästä yhtään epämiellyttävää tai kunnon olueen kuulumatonta osaa. Hyvä runko, raikas ja intensiivinen humalaisuus. Tuntuvasti jopa katkeroa, vaikka ekat humalat ainakin saatteen mukaan 5 minsaa ennen loppua ja miellyttävä kliini jälkimaku, jossa humala edelleen jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... Laadukas, maukas ja erinomaisen nautittava olut. Ei mitään moitteita laatutasossa. Olen itsekin joskus testatannut lyhyempää prosessia ja vaikuttaa siltä, että ainakin kotona sillä päästään haluttuun lopputulokseen, eli ainakin tuoreena erittäin nautittavaan olueen. Kestääkö tämä ikää niin hyvin kuin "täysin keitetty"? Olisiko tämä samea ilman kirkasteita? Miksi käyminen on ollut puhdas vaikka alkulämpö oli korkea? En osaa sanoa, mutta todella hyvää olutta tämä on. Jos en prosessia tietäisi tekijän alustuksen perusteella, niin en olisi mitenkään aistieni perusteella voinut erottaa täyspitkällä prosessilla tehdystä. Uskomatonta, mutta totta. 

Ilman hiivoja
 
Hiivoilla


Ainoana kaupallisesta oluesta poikkeavana huomiona pullossa on jonkin verran sedimenttiä, joka (uskoakseni) käytetyistä kirkasteista johtuen on enemmänkin hiutalemaisessa, kuin "juoksevan" hiivaisessa muodossa. Mukaan kaadettuna ei sedimenttikään kuitenkaan makua juuri huononna.

Kiitokset Laineelle spekulaatioita herättävästä, mutta erittäin nautinnollisesta oluesta!

Olen itsekin aikanaan tehnyt vehnäoluen 30 minuutin keitolla ja se onnistui hyvin.  Aiheesta lisää kertoo myös Brülosophy ja Beer & Wine Journal.

1 kommentti:

  1. Ajattelisin myöskin että tämä on ihan mahdollista varsinkin kotioloissa. Kaupallisesti tätä estää mm. humalien suurempi kulutus ja mahdollisesti joissain tapauksissa suurempi suodatuksen & kirkastuksen tms. stabiloinnin tarve, jotka molemmat lisäävät niin tärkeitä taloudellisia kustannuksia.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.