Olutarvio: Fuller's Past Masters 1926 Oatmeal Porter

0 kommenttia
 

Past Masters 1926 Oatmeal Porter

Panimo: Fuller's, Englanti
Oluttyyli: Oatmeal Porter
Alkoholipitoisuus: 7,8%
Saatavuus: Alko (5,38€ / 0,5l)

Fuller's on omissa kirjoissani aivan maailman kärkipanimoita. Panimolta on totuttu näkemään tasaisen laadukasta tekemistä (no, on siellä hutejakin) ja mielenkiintoisia spessuja, joista tämä Past Masters sarja on kenties kaikkein kiinnostavin. Past Mastersin idea on kaivaa panimon reseptikirjoista vanhoja reseptejä ja toteuttaa niitä uudelleen ainakin jokseenkin autenttisesti. 

Kauneusvirheitä kuitenkin tulee, tässäkin reseptissä, joka on siis vuodelta 1926, käytetään amerikkalaista Centennial -humalaa, jota kasvatettiin ensi kerran vuonna 1974... no, ehkä alkuperäisessä reseptissä on ollut jotain samansuuntaista, jolle Centennial on tämän päivän humalista paras vastine. Ehkä, ehkä ei. Monesti sarjassa on myös nostettu vahvuus alkuperäisreseptejä korkeammaksi. Tämäkin on varsin vahvaa, 7,8%.

Oatmeal Porterin "se juttu" on tietysti kaurahiutaleiden käyttö, joka pehmentää ja tukevoittaa suutuntumaa. Kaurahiutaleiden lisäksi reseptiikasta löytyy Golden Promise (Pale Ale) maltaita, ja mustamaltaita (Black Malt) sekä inverttisokerisiirappia. Humalina amerikkalaiset Warrior ja Centennial. 



Tummanruskeaa, miltei mustaa, mutta valoa vasten kuitenkin kauniin punertavaa olutta. Vaahtoa kertyy pintin päälle sopivasti ja se kestää pitkään. Tuoksu on herkullinen, siinä on Fuller'sin maailmanluokan klassikon London Porterin suklaisia sävyjä. Lisäksi löytyy kuivattuja hedelmiä, jotka ovat ilman muuta inverttisokerisiirapista lähtöisin - monet kandisokerilla maustetut belgioluet tarjoavat samanlaista aromikkuutta. Lakritsaisuutta ja alkoholin lämpöäkin nousee lasista. Intensiivinen ja houkutteleva tuoksu. Maku on miltei huoneenlämpöisenä runsas ja täyteläinen. Suklaisen ja hieman kahvimaisenkin paahtomaltaan oheen nousee jälleen tummaa kuivahedelmää ja keskivaiheilta loppua kohti edetessä myös kukkaisten ja greippisten humalien sävyjä. Jälkimaussa esiin nousee suolainen lakritsaisuus ja samalla alkoholipitoisuus luo lämmittävän tunteen rintakehään. Laadukasta on taas tuttuun Fuller'sin tyyliin. Humalaa on varsin tuntuvasti myös, kuten useimmissa Past Masters oluissa - se on itselleni ollut jonkin sortin yllätys. Alussa olut vaikutti makeahkolta, mutta kyllä yleisilme sittenkin loppua kohti kääntyy humaloinnin ja alkoholipitoisuuden voimasta enemmän kuivaan ja paahteisen katkeraan lopetukseen. Kaurasta huolimatta tämä ei siis ole niin pehmeä ja hekumallinen kuin London Porter. Viinaisuutta ei maussa ole, vaan alkoholi on siltä kantilta esimerkillisesti piilossa, mutta lämmittävä tuntu tulee, kuten pitääkin. Todella hyvä olut, mutta en silti voi olla ajattelematta, että maltillisemmalla alkoholipitoisuudella ja sitä myöden runsaammalla maltaan makeudella tämä olisi ollut vieläkin parempi.

Yhteenveto

Runsasmakuinen ja vahva porter

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.