Kotiolutta: Ogelin Panimon Imperial Stout

0 kommenttia
 
Suomen Perinteisen Oluen Seuran kotiolutkisassa Vuoden Kotipanija 2016 tittelin voittanut Kalle Ohvo lähetti minulle tekemiään kotioluita tuossa keväällä. Olen arvioinut niitä tänne blogiin hiljakseen jo useamman ja nyt on sen kruununjalokiven, eli lippulaivaoluen vuoro. Imperial Stout on oluttyyleistä jykevin ja tämä Kallen olut voitti jaetusti oman sarjansa tuossa kyseisessä kisassa - kenties varmistaen hänelle tuon Vuoden Kotipanijan tittelin ja edustusoikeuden myös "EM-kisoissa".

Pitkä kesäkausi on vietetty ulkosalla grillaten, mutta nyt pimeän ja sateisen elokuisen illan koittaessa kömmin jälleen reilun parin kuukauden tauon jälkeen grillikotaan ja olipahan taas tunnelma kohdillaan.

Kallen kotipanimon, eli Helsingin Oulunkylästä ponnistavan Ogelin Panimon, keskeisimpänä laitteistona toimii Grainfather, jolla hoituu kaikki mäskäyksestä keittoon ja jäähdytykseen.

Imperial Stout
9,4%, 100 IBU, 159 EBC

Maltaat: Pilsner, Maris Otter, Munich, Crystal 100, Roasted Barley, Special B, Black Malt, Chocolate, Flaked Barley (=ohrahiutale). 
Humalat: Target, Simcoe, Columbus
Hiiva: Wyeast London ESB



Musta öljyimäinen olut rakentaa ylleen pitkään kestävän mokkaisen vaahdon. Tuoksu on intensiivisen voimakas - makeaa maltaisuutta, paahteisuutta, lakritsaa ja jylhästi kaiken runsauden seasta esiin nousevaa pehmeää jenkkihumalan greippisyyttä. Runsasaromisessa kokonaisuudessa on seassa myös vaniljaa ja jälkiruokamaista suklaisuutta. Hyvänolon tunne virtaa vartalon läpi kun olutta ottaa ensimmäisen kerran suuhun - mikä pehmeys ja täyteläisyys! Alkumakuun tulee makeutta karamellisuutta, suklaisuutta ja katkeruuskin alkaa heti nostaa tasapainottavasti päätään. Keskivaiheilla on lakritsaisempi ja hieman kermakahvimainen vaihe, jonka jälkeen loppuvedossa intensiivinen kukkea greippisyys kohtaa voimakkaan, mutta kaiken runsauden keskellä pehmeästi kohoavan katkeruuden. Onpas kerrassaan loistava olut. Tässäkin, kuten eilisessä keravalaisessa IPAssa, suutuntuma nousee suosikikseni - maku on tuttu tyylistä muutenkin, mutta suutuntuman pehmeys ja täyteläisyys on minulle todella mieleinen. Lakritsijäätelö ja toffeefudge tulee mieleen maistellessa ja kermakahvitkin tarjotaan tykö - jälkiruokaista meininkiä siis. Tasapaino on runsaasta humaloinnista ja korkeasta alkoholipitoisuudesta huolimatta silti esimerkillisen hyvä. Jopas Uudenmaan pojat tempun tekivät - kahtena iltana peräkkäin aivan huikeaa kotiolutta meikäläisen lasissa. Sekä eilinen IPA, että tämä nyt lasissa oleva IS, ovat omassa tyylissään todellisia huippuoluita. Tuntuu etuoikeutetulta päästä maistamaan.

Iso kiitos Kalle Ohvolle näistä kevään ja kesän aikana nautituista oluista, todella hyviä olivat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...