Kotiolutta: Lalli & Karvinen Punainen Lager

0 kommenttia
 
Sitten maistoon Lalli & Karvinen tandemin neliosaisen maistelusetin viimeinen olut. Kyseessä jälleen lager, joiden tekemisessä tämä paikallinen kaksikko on aiemminkin näyttänyt kykynsä.

Punainen Lager
Maltaat: Pilsner, Munich, Carared ja Caramalt.
Humalat: Saaz ja Brewers Gold
Hiiva: W-34/70


Kirkas, punertavan oranssi ja melko kirkas olut. Vaahtoa muodostuu jälleen vain maltillisesti. Tuoksukin on jälleen aromeiltaan selkeä ja puhtaan laadukas - kuten tältä kaksikolta on jo totuttukin. Karamellimaisuutta, hieman toffeisuutta sekä selkeä kukkainen ja hieman ruohoinen humalaisuus. Maussa on nyt selvästi makeampi ja täyteläisempi runko kuin tekijöiden aiemmin arvioiduissa vaaleammissa oluissa. Imelletyn limppuista tuntumaa, karamellimaisuutta ja paahtoleipää maltaasta ja sitten loppuvedossa korostuvan ruohoisyrttinen, hieman kukkainen humalointi kohtalaisella katkeruudella. Aiemmin katkero on kaksikon oluissa jäänyt omaan makuuni hieman vajaaksi, mutta tässä tuntuu nyt olevan terhakkaampaa purentaa, kuten rungoltaan paksummassa oluessa tasapainon vuoksi pitääkin. Nyt katkeruus pyyhkäisee maltaan makeuden pois ja kokonaisuus on hienosti balanssissa. Harkittu ja tyylikäs olut tämäkin. Laatutaso jälleen aivan briljantti. Kyllä se lagerin tekeminen ihan kaupallisen tasoisesti onnistuu kotonakin, kun vaan panostaa a) tietotaitoon ja kokemukseen b) oikeanlaiseen laitteistoon (erityisesti käymisen osalta). 

On ollut tosi hieno maistella tämän kotiolutkurssini käyneen kaksikon oluita, kaikki kerrassaan mainioita ja laadukkaita. Ope kiittää!

Ps. Tässä alla vielä oluen resepti, jonka sain tekijöiltä eilen samalla kun kyselin reseptiä aiemmin arvioituun Bavarian Mandarinaan. Arvio on siis kirjattu jo viime viikonloppuna ilman tietoa reseptistä. Nyt kun vertaan reseptiin niin voin ainakin todeta, että vahvuus on ollut hienosti piilossa, sillä jämäkän rungon lisäksi alkoholipitoisuus ei antanut itsestään mitään viitteitä. Saazin katkero oli sittenkin melko matalista IBU-lukemista huolimatta yllättävän terävä. Käymislämpö on alla olevassa kuvassa virheellisesti 22 astetta, todellisuudessa käytetty 12 asteessa.

Olisiko oluen reseptin ja speksien tietäminen vaikuttanut arvioon? Vastaan itselleni, että luultavasti olisi, sillä monesti reseptin kanssa olutta arvioidessa tulee maisteltua enemmän sitä, mikä raaka-aine mahdollisesti vaikuttaisi mihinkin eli pyrkisi analysoimaan enemmän reseptin kautta. Nyt kun ei tiennyt edes vahvuutta, niin saattoi paremmin keskittyä itse nautiskeluun ilman ennakkoluuloja, ainakin näin kuvittelen. Hauskaa hommaa kuitenkin molemmilla tavoilla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...