Kotiolutta: Maistelussa Smooth Rock Breweryn APA ja Portteri

1 kommenttia
 
Toukokuun lopulla istahdimme Rauman kotipanijoiden kanssa alas meren äärelle, ensin saunan terassille olutta nauttimaan ja sitten myöhemmin myös lauteille löylyihin. Mukana oli myös Smooth Rock Breweryn Timo, jolta sain tapahtuman jälkimainingeissa parit oluet maistettavaksi ihan soolonakin. Timon kotipanimon nimestä Raumaa tuntevat voivat pähkäillä mahdollista geopoliittista sijaintia. Timon antamat oluet ovat APA, jota ei ollut tuolla kokoontumisessa mukana, ja Portteri, jonka jo kokoontumisessa totesin erinomaiseksi.

Maisteluiden tueksi sain Timolta täydet reseptit. Ensin maistoon APA.

#5 APA

Maltaat:
- Viking Pale Ale 94%
- Viking Crystal 150 6%

Humalat:
- Challenger 1,2g/l @ 60min
- Magnum 0,3g/l @ 60min
- Cascade 1,0g/l @ 15min
- Cascade 0,8g/l @ 0min
- Cascade 0,8g/l @ pääkäymisen jälkeen pönttöön

Hiiva:
- Safale US-05

Muut:
OG 1,049
FG 1,008
alc 5,6%
IBU 39
EBC 16


Kirkas, vaahdoltaan mukavan runsas olut. Kaunis oranssinhohtoisen kuparinen väri. Huikean hienon kirkkauden on Timo saanut aikaiseksi. Tuoksussa on kevyesti toffeemaista ja karamellimaista maltaisuutta. Mallas on jopa hallitsevana, humalointi tulee jotenkin vaimennettuna ja enemmän kukkaisena kuin jenkkisitruksena. Maussa greippiliuku pääsee irti, mutta edelleen kevyenä - katkeruutta kertyy kuitenkin loppuun kuivattavasti. Erittäin puhdas maku ja maltaisuus tulee hienosti, mutta turhan pliisua on - humaloinnin voisi saman tien tuplata. Saunaillassa maistettu Timon IPA oli hedelmäisempi ja runsasmakuisempi. Laatutasoltaan timanttinen suoritus, mutta reseptiin lisäisin itse humalaa avokätisesti. Passelia janojuomaa, mutta kaikki muut Timon oluet joita olen maistanut ajavat makumieltymyksissäni tämän edelle.

Seuraavaksi maistoon portteri. 

#4 Porter
 
Maltaat:
- Viking Munich Malt 64%
- Viking Vienna 20%
- Weyermann Carafa 3 10%
- Weyermann Caramunich 2 6%

Humalat:
- Tettnanger 6,9g/l @ 60min
- D Saaz 1,7g/l @ 30min

Hiiva:
WLP830 German Lager

Muut:
OG 1,057
FG 1,012
alc 5,8%
IBU 49
EBC 107

Tässä reseptissä huomattavaa on Munichin käyttö perusmaltaana, ei olisi itselläni tullut mieleen, mutta toimii kyllä hyvin. Lisäksi olut on käytetty lagerhiivalla ja muutenkin lagerin tavoin. Luokiteltaisiinko se sitten balttiportteriksi?



Sysimusta ja mokkavivahteisen vaahtoinen olut. Tuoksu on saunaillastakin tutun herkullinen - voimakasta paahteisuutta, lakritsia ja hieman jopa merellistä suolaisuutta. Lämmettyään mukaan tulee myös suklaisuutta. Humalan aromikkuuttakin tulee huomattavasti, vaikka viimeisin lisäys on 30 minuutin kohdalla tehty. Maku on aluksi pehmeä - paahteinen, suklainen, hieman jopa kermainen. Keskivaiheilla katkero alkaa rakentumaan ja kehiin tulee voimistuvaa suolaisuutta, joka loppua kohti muuttuu "noitapillimäisen" lakritsaiseksi. Katkero näykkäisee sopivasti - se ei lyö yli, vaan makuun jää hieman maltaan makeutta. Tämä vieno makeus kun yhdistetään suolaisuuteen niin siinähän meillä on makupari, joka toimii tasapainoisesti ja herkullisella tavalla. Erittäin hyvä olut. Oluttyyliltään ehkä sittenkin lähinnä Schwarzbieriä, jos maun kautta ajattelee. Menee maistamieni kotioluiden parhaaseen kolmannekseen ehdottomasti.

Kiitos Timolle oluista! Panoprosessi on kunnossa ja tiettävästi into prosessin jatkohiomiseen ja reseptiikan kehittämiseen myös kova. Tästä on hyvä jatkaa.


1 kommentti:

  1. Carafako tekee noin runsaan paahteen? Onpa kiinnostavaa!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.