The Kernel Export India Porter ja Export Stout London 1890

1 kommenttia
 

Lontoolainen The Kernel Brewery on brittien craft beer -skenen kuumimpia nimiä. Suomessa ei olutravintoloiden ulkopuolella ole panimon oluita toistaiseksi nähty kaupiteltavan, mutta ulkomaisista kaupoista niitä saa tilattua Suomeenkin. Nämä omat pulloni hankin ranskalaisesta Saveur Biérestä kotiovelle kuljetettuna. Panimon etikettityyli on simppelin informatiivinen, ulkoasulla ei prameilla, mutta oluet ovat maailmanluokkaa. Jos panimon tunnelmaan haluaa päästä  tutustumaan lähemmin, kannattaa tsekata tämä hieno video Vimeosta. Käväisin panimon kotisivuilla tänään, koska eilen maistellut oluet olivat niin tajuttoman hyviä, että halusin tutustua Kerneliin vähän tarkemmin. Ensimmäinen reaktio sivuille mennessä oli heti kiukku ja vitutus - ei mitenkään Kerneliin liittyvä, vaan jälleen alkoholipolitiikkaamme - panimo mainosti olevansa auki joka lauantai, jolloin myyvät tuotteitaan suoraan kuluttajille. Listasivat vielä myynnissä olevat oluetkin. Uskomatonta, että tämä on Suomessa kaukaista utopiaa.


Eilen oli upean aurinkoinen ja varsin keväinen päivä, joten ulkogrilli lyötiin ensimmäistä kertaa tulille pre-game grillauksen merkeissä ennen Lukon ja Bluesin välistä puolivälierää. Kahmaisin Saveur Biéren laatikosta Kernelin Export India Porterin, jonka ajattelin sopivan kyseiseen tilanteeseen mausteisen makkaran ja tujun sinapin kaveriksi. Voi pojat millainen olut se olikaan! Todella vahvan makuinen, väkevän lakritsainen ja kielen päällä sopivasti suolainen ja hieman savuinenkin. Vahvuutta 6%, mutta maku kuin Imperial Porterilla. Niin, ja se runsas pihkainen katkero ja öljyisen liukuva suutuntuma. Aivan spektaakkelimainen tapaus. 


Peli päättyi raumalaisten kannalta kovan taistelun jälkeen pettymykseen, mutta joukkomme suuntasi katseet eteenpäin ja siirtyi after-game grillauksen pariin. Ilta oli jo pimentynyt ja lämpötila huiteli alle nollassa, joten grillikota kutsui. Nappasin mukaani toisen Kernelin, Export Stout London 1890, jonka resepti on nimensä mukaisesti peräisin joltain vanhalta lontoolaispanimolta yli sadan vuoden takaa. Odotukset olivat Export India Porterin jälkeen aivan tapissa, joten tämä stout ei päässyt iskemään ihan yhtä lujaa. Oluessa oli vankka runko ja kuivan kahvimainen, vahvasti tumman suklainen ja loppua kohti enenevästi suolainen maku. Mukavasti myös hedelmää. Hieno olut, mutta portteri tosiaan oli ihan maailman absoluuttista kärkeä, ainakin siinä hetkessä ja tilanteessa. Nyt alkoi panohommat himottamaan - olisi  vihdoin aika tehdä se oman kotipanimon hieman savuinen portteri jota olen suunnitellut. 

...Kerneliä on myös pakko saada lisää, suosittelen!

Vaihtoehtoinen huuhtelutekniikka pussimäskäykseen

4 kommenttia
 
Tässä tekstissä esittelen vaihtoehtoisen huuhtelutekniikan pussimäskäykseen. Pussimäskäämisen lyhyt oppimäärä tästä linkistä.

Aiemmassa pussimäskäystutoriaalissa mallaspussi huuhdeltiin mäskäyksen päätteeksi asettamalla se lävikköön (tai uuniritilälle) käymisastian päälle ja kaatamalla siihen huuhteluvettä kauhalla. Joku kommentoi jossain viestimessä, että huuhtelun voisi tehdä myös huljuttelemalla ja hämmentelemällä mallaspussia astiassa jossa on huuhteluvettä. Päätin kokeilla tätä metodia ja se toimi vähintäänkin yhtä hyvin ja oli hieman helpompaa ja vaivattomampaakin.



Ainut riittävän suuri astia, jonka lämmönkestävyydestä olin kattilan lisäksi varma, oli Melkkon käymisastia. Kaadoin sinne BrewMate ohjelman ilmoittaman määrän oikean lämpöistä huuhteluvettä (sparging water) ja nostin mallaspussin kattilasta huuhteluveden sekaan. Kiinnitin pussin reunat klipseillä astian reunoihin ja sekottelin maltaita ihan normaalilla muovisella paistinlastalla. Annoin pussin lillua huuhteluvedessä noin kymmenen minuutin verran aina välilla sekoitellen. Lopuksi nostin pussin vielä käymisastian päälle lävikköön rauhassa valumaan. Valumista nopeutin painelemalla, kuten ennenkin. 

Nostin kattilaan jääneen vierteen jo huuhtelun aikana liedelle ja se melkein ehtikin jo kiehumislämpötilaan ennen kuin siirsin huuhtelusta saadun vierteen sen joukkoon. 

Ominaispaino ja eräkoko olivat lähellä tavoitteita, joten tämäkin metodi toimii!

Kaikki kotiolutohjeet & reseptit löytyvät yläpalkista sivulta Kotioluen valmistus

Resepti: Reittausblogin Sahtibelgi

29 kommenttia
 
Tässä kotipanijoille testattavaksi varsin toimivaksi havaittu resepti. Voin suositella kaikille sahdin ja muiden "perinneoluiden" ystäville. Tuntuva katajaisuus ja belgityylinen hiivan mausteisuus, sekä tuntuva lämmittävyys. Saattaa myös hyötyä kellaroinnista.

Muiden arviot tästä oluesta:
Olutkellari

Reittausblogin Sahtibelgi
(noin 9% ja noin 30 IBU)

Eräkoko: 
  • 12 litraa
Maltaat & mäskäys:
  • 5kg Viking Maltin sahtimallas
  • 500g vaaleaa luomuruokosokeria
Mäskäys 68-70 asteessa 90 minuutin ajan.

Humalointi:

60 minuutin keitto
  • 10g Magnum 60 min
  • 15g Saaz 15 min
Keiton jälkeen uitetaan kattilassa muutaman minuutin ajan siiviläpussia, jossa on n. 40 grammaa kuivattuja katajanmarjoja.

Ei jäähdytystä (no chill). Annoin jäähtyä yön yli ja hiivasin aamulla.

Käyminen
Hiivauslämpötila 20 astetta. Käymislämpötilä 20-21 asteessa viikon verran, jonka jälkeen kolme viikkoa 16-17 asteessa. Voi mielestäni käydä koko käymisenkin samassa lämpötilassa, mutta itse tein osittain olosuhteiden pakosta näin.

Pullotuksen yhteydessä jälkikäymissokeria n. 5 grammaa / litra.
   
Kommentit oluesta: 
Tumman punaruskea olut, jonka vaahto on niukka, mutta pieni kerros kestää oluen pinnalla pitkään. Huomattavaa on, että tämä on Reittausblogin IPAa huomattavasti tummempi, vaikka mallaspohja on sama. Saanut ilmeisesti väriä katajanmarjoista. Tuoksu on belgihiivaisen mausteinen, kuivatun hedelmäinen, alkoholin lämpöä huokuva ja sahtimaisen katajainen. Maussa on mausteisuutta, katajaisuutta ja hiivan tuottamia hedelmäisiä sekä hieman banaanimaisia vivahteita. Lopussa mausteisuutta ja aromikasta, jopa hieman mentholisen raikasta purevaa katajaisuutta. Lämmittävä, ja matalahiilihappoisena varsin sahtimainen olut belgisuuntaan niiaavalla hiivan mausteisuudella & hedelmäisyydellä.

Olutta maistellaan liikkuvassa kuvassa Reittaus-TV:n Episodissa 15.

Ohjeet yksinkertaiseen pussimäskäystekniikkaan:
Pussimäskäämisen lyhyt oppimäärä - eli kuinka tehdä maistuvaa olutta helposti kotona

Alkon käsityöläisoluet 2014: Beer Hunter's Mufloni Keripukki

0 kommenttia
 

Mufloni Keripukki

Panimo: Beer Hunter's, Suomi (Pori)
Oluttyyli: Stout
Alkoholipitoisuus: 7%
Saatavuus: Alkosta rajoitetun ajan (3,98€ / 0,33l)

Tämän oluen nauttimisesta on jo hyvä tovi, sillä arvio oli jäänyt kolmeksi viikoksi kieruttelemaan pöytälaatikkoon julkaisua odottelemaan. Odottelun aikana oluen saatavuus on käynyt hyvinkin rajoitetuksi, eikä tätä ole enää Alkoissa jäljellä kuin satunnaisesti siellä täällä. Tämä porilainen stout ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä se on maustettu vaniljalla, valkosuklaalla ja kookoksella. Tämä oli käsityöläisoluiden parhaasta päästä tänä vuonna - upea balanssi ja pehmeys.



Musta olut, jonka vaahto on niukka, mutta ohut kerros kestää kohtuullisen pitkään. Tuoksu on huikea - toffeista kermakahvia, suklaata ja kookosmaitoa pehmeästi tarjoiltuna. Hieman aromaattista humalaa taustalla. Upean suklainen tuoksu ja kermakuorrute siihen päälle, aiaiai! Maku jatkaa tuoksun linjoilla, mutta enemmän perinteisen stoutin linjoja myötäillen. Kermaisen pehmeää kuitenkin, mutta paahde on tuoksua enemmän läsnä ja jättää suklaan ja kermaiset toffifeet hieman sinne taaemmas. Kohtalainen, mutta ei ylisuuri katkeron puraisu. Pehmeys, se on se juttu tässä. Voisi kenties olla hieman täyteläisempää, mutta menisikö sitten imelän makeaksi? Ken tietää, mutta ei kertonut. Hyvää!

Yhteenveto

Onnistunut maustepläjäys, kerrankin!
ARVOSANA: 9

Reittaus-TV Episodi 18: Maaliskuun kotasessio osa 4

0 kommenttia
 
Mittava kotasessiosaaga päättyy kellarin helmien maisteluun. Lasiin päätyy Stadin Rongoteus vuodelta 2010 ja Samichlaus vuodelta 2008 (pullotettu 2009). Sain veikattua Teron minulle sokkona maistattaman Rongoteuksen oikein pienellä päättelyllä ja vanhaa makumuistia kaivellen. Esikouluikään ehtinyt Samichlaus oli myös erinomaisen hyvässä kuosissa pitkästä kellaroinnista huolimatta.

Olutarvio: Brewdog Libertine Black Ale

2 kommenttia
 

Libertine Black Ale

Panimo: BrewDog, Skotlanti
Oluttyyli: Black IPA
Alkoholipitoisuus: 7,2%
Saatavuus: Alko (4,02€ / 0,33l)

Brewdogin Libertine Black Ale on kansoittanut Alkon hyllytilaa jo kuukauden päivät. Olut on tyyliltään Black IPA, eli tummaa ja katkeraa olisi tarjolla. Humalointi on hoidettu ainoastaan yhdellä lajikkeella, eikä millä tahansa lajikkeella, vaan Simcoella. 4 euron pinnassa pyörivä hinta on Suomen mittapuulla kohtuullinen. Pullon eränumero on 245, parasta ennen 11.10.2014, eli luultavasti nyt noin 5 kk ikäistä (päiväys vuoden pullotuksesta eteenpäin?). AC/DC:n Bad Boy Boogie soi taustalla kun pullo aukeaa - kaikki merkit elämykselliseen hetkeen ovat ilmassa. 


Musta, valoa vasten reunoiltaan tummanruskeita sävyjä vuotava olut, jonka vaahto on keskiverto ja pitsikäs. Tuoksussa on runsaasti havuisen mäntyistä, pihkaista ja greippistä humalaa. Tuhkainen karkeuskin nousee esiin. IPA-lasin suulle nousee reilun humaloinnin johdosta jopa mentholisen raikkaita aromeja. Maku on aluksi hieman tuhkaisen ja palaneen oloinen, jokseenkin muovimainen - onko virhemakua, vai liiallisen humaloinnin sivutuote? Höh. Karkeus vie nautittavuuden mennessään. Lopun pitkä greippiveto paikkaa sen verran kuin paikattavissa on ja jälkimaun suklaa kohentaa yleiskuvaa, mutta kokonaisuus jää silti karkean tuhkaiseksi - liikaa paahtomallasta tai liikaa humalaa omaan makuuni. Hiisin Pläkki oli parempaa. Muiden arvioita lukiessa jäi epäilyttämään, että olisiko pulloni ollut jotenkin viallinen. Jos ei, niin oli kyllä todellinen pettymys.

Yhteenveto

Karkea, ei kovin nautittava.
ARVOSANA: 7-

Reittaus-TV Episodi 17: Maaliskuun kotasessio osa 3

0 kommenttia
 
Hekuma ja lämpötila nousevat raumalaisen grillikodan uumenissa. Hapankaalilla, punajuurihillokkeella ja sinapilla höystetyt West Charkin makkarat huuhdeltiin alas Nokian Elowehnällä ja palan painikkeeksi nautittiin hekumallinen kaksi vuotta kellaroitu Orval sekä chorizoa. Puheenaiheissa vilahtelevat mm. Rauman tuleva Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuma, Pekka Puska ja uusi mainontalaki.

Reittaus-TV Episodi 16: Maaliskuun kotasessio osa 2

0 kommenttia
 

Osa 2 jatkaa siitä mihin edellisessä osassa jäätiin. Episodi alkaa minun tarjoamallani varsin hyväksi todetulla Imperial Stoutilla ja jatkuu siitä Teron tarjoamaan Hiisin Kyyttö Milk Stoutiin. Nauti omalla vastuulla. 

Reittaus-TV Episodi 15: Maaliskuun kotasessio osa 1

2 kommenttia
 

Tässä osa yksi eilisen loistavasta kotasessiosta. Reittaus-TV:n vieraaksi, tai tällä kertaa pikemminkin co-hostiksi, saapunut Tero Suhonen toi "mysteerilaatikossaan sapuskat sekä oluita mm. Hiisiltä. Illan yksi helmistä oli Teron kellarinsa kätköistä kaivama Stadin Rongoteus. Itse tarjosin Terolle mm. omia kotioluitani sekä yömyssyksi Samichlausia vuodelta 2009. Illan tuoksinassa molempien kameroiden muistikortit täyttyivät kertaalleen, joten materiaalia on ns. riittävästi. Tässä ensimmäisessä osassa tutustutaan Teron mysteerilaatikon sisältöön ja maistellaan tekemääni "sahtiolutta" ja Hiisin Raivoavaa Rakkia, jonka sokkona niputin enemmän Amber Ale kuin IPA kategoriaan - hyvää kuitenkin!
 

Rinnakkainvertailu: Keisari Elowehnä vs Kukko Vehnä

2 kommenttia
 
Vehnäolutbuumi iski Suomeen muutama vuosi sitten, jolloin jokaiselta panimolta tuntui puskevan vehnäistä tarjolle. Näistä pinnalle nousseista vehnäoluista elämään on jääneet ehkä ainoastaan Nokian Elowehnä ja Saimaan Marsalkka Luomuvehnä.  Seuraava buumi on luultavasti American Pale Ale eli APA-buumi, jonka Keisari 66 noin vuosi sitten hienosti aloitti - nyt on nimittäin Mallaskoskelta tulossa sille vastine, enkä usko sen jäävän ainoaksi. 

Vehnäolutbuumiin yrittävät nyt iskeytyä hieman jälkijunassa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Kukko Vehnällään ja Olvi, hieman yllättäenkin, Sandels Vehnäoluellaan. Sandelsia ei vielä maisteluun tavoitettu, mutta Kukko yhytettiin tänään Rauman Citymarketista. Hintaa Kukolla oli 2,29 euroa, kun taas verrokiksi asettuva Keisari Elowehnä irtosi hintaan 2,14€, tosin Prisman puolelta. Kukko oli Citymarketin halvin vehnis, eli markkinarakoa löytyy. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotteet ovat muutenkin Raumalla suosittuja, onhan kyseessä lähipanimo - Laitilasta Raumalle on vain noin 30 kilometriä.

JaskanKaljat tiesi kertoa, että tämä Kukko Vehnä olisi reseptiltään suurinpiirtein sama kuin blogin alkuaikoina ylistämäni Kievari Vehnänen, myöhemmin Vehnäsestä tuli myös 4,7% versio, joka toimi minun makuuni vallan mainiosti. Viimeisen Vehnäs-arvion kommenttiani "Nyt jumalauta siellä Laitilassa volyymit isommiksi, tuote tölkkiin ja tuo "ylimääräinen" euro pois hinnasta!" on ilmeisesti kuunneltu.

Vehnäoluet lukeutuvat edelleen suosikkityylieni joukkoon helpolla juotavuudellaan ja vahvuuteensa nähden runsaalla maullaan. Tämä kesäjuomien kuningas toimii ympärivuoden. Maistetaanpa vaihtuuko käyttövehnikseni Elowehnästä Kukkoon - vai jäävätkö peräti molemmat jatkossa ostoskoriin. Rinnakkainvertailussa käytän arvosteluasteikkona Olutoppaan 5-50 pisteen asteikkoa.



Elowehnä kaatuu ensin lasiin ja sitten Kukko. Heti huomaa, että Elowehnä on selvästi tummempi - sävyltään oranssi. Kukko on vaaleampi ja lähinnä keltainen. Molemmat ovat sameahkoja, kun oikeaoppisesti kaadetaan tölkin pohjia pyöritellen. Keisarin vaahto on tiivimpi ja kestävämpi. Kukon suurikuplainen vaahto katoaa melko nopeasti jättäen vain ohuen kerroksen lasin pinnalle. Keisari jättää hieman pitsiäkin. Pisteet Keisarille 4-3.

Tuoksussa Kukko tarjoaa hiivaisia, neilikkaisia ja hieman sitruunaisia vivahteita. Vehnikselle ominainen banaanisuus nousee esiin aivan tuoksun lopussa ja silloinkin vaimeasti. Mukavan pirteä tuoksu kuitenkin. Elowehnän tuoksu on selvästi tuhdimpi - siinä on sahtimaista banaania ja weizeneihin kuuluvaa purukumimaisuutta. Selvästi pehmeämpi ja runsaampi tuoksu kuin Kukossa, joskaan ei aivan niin raikas. Tuoksun pisteet 7-7.

Makustelu aloitettakoon Elowehnällä. Tutun maukasta ja runsasmakuista. Hiivaista vehnäisyyttä, banaania, hieman purukumia ja lopussa yllättävän pureva ja pitkäkestoinen katkero. Aika tuhti maitokauppavahvuiseksi, ei niin raikas kuin tyylin normi, mutta jotain kiehtovaa sahtimaisuutta tässä edelleen on. Vehnäinen happamuus ja hiivan mausteisuus tekevät katkeron kanssa loppumausta varsin kuivan. Kukko on selvästi kuivakampi ja pirteämpi - alussa sitruunaista ja neilikkaista vetoa, keskivaiheilla hiivaisen mausteista, mutta lopussa jotenkin tyhjää. Siinä missä Keisarilla potkaisee katkero, on Kukolla tyhjää. Harmin paikka... raikas maku olisi ansainnut kunnollisen lopetuksen. Ilman katkeroa kääntyy hieman vetisen puolelle. Elowehnä taasen pysyy riittävän tuhdilla puolella (vehnikseen) runsaalla humaloinnillaan. Maun pisteet 7-6 Elowehnälle.

Suutuntumaltaan huomattavasti runsaampi Elowehnä vie Kukko Vehnää lähes kuin litran mittaa. Elowehnä on maitokauppavehnikseksi yllättävänkin runsas, todennäköisesti runsaan humalointinsa ansiosta. Kukko Vehnän tuntuma taasen kumisee tyhjyyttään maun loppupuolella - suutuntuma jää katkeron puutteessa vetiseksi. Maitokauppavahvuinen vehnis ei luultavasti voi saavuttaa tarvittavaa maun runsautta ilman tyyliin kuulumatonta humalointia - joka Elowehnästä siis löytyy. Suutuntumasta pisteet 3-2 Elowehnälle.

Kokonaisuutena tuhdimpi Elowehnä on enemmän omaan makuuni. Kukko Vehnä voisi toimia jos runko olisi tuhdimpi ja jälkimaussa kolkuttelisi jokin muu kuin vetisyys. Ironisesti voisi todeta Kukon kaipaavan avoimempaa alkoholipolitiikkaa tuekseen, sillä se kaipaisi runkoonsa lisää prosenttia. Ihan hyviä molemmat, mutta Elowehnä jää edelleen suosikikseni. Yleisvaikutelmasta pisteet 14-13 Keisarille.

Elowehnän kokonaispisteet: 35/50 
Kukko Vehnän kokonaispisteet: 31/50



Alkon pääsiäisoluet 2014

2 kommenttia
 
 
Käyttäjä Vilén julkaisi tänään listan Alkon pääsiäisoluista Olutoppaan foorumille. Lista on seuraavanlainen (nimestä linkki arvioon, mikäli sellainen blogista löytyy):

  • Neuzeller Apfel Bier (0,5l / 4,35€) 
  • St Feuillien Triple (0,33l / 4,45€)
  • Ørbæk Påskebryg (0,5l / 4,34€)
  • Chimay Triple (0,33l / 4,06€)
  • Laitilan Kievari Mämmi Stout (0,33l / 3,16€)
  • Rochefort 10 (0,33l / 6,47€) 

Varsinaisia pääsiäisoluita on siis tasan kaksi, Ørbæk Påskebryg ja Kievari Mämmi Stout. Ensinmainittu on tuttu jo aiemmilta vuosilta, mutta Laitilan Mämmi -olut on nyt uudistunut ja tyyliltään stout. Huomattavaa on, että Påskebrygin hinta on noussut kahdessa vuodessa 54 senttiä.

Surkeat pisteet jokaiselta mahdolliselta arviosivustolta saanut Neuzeller Apfel Bier kannattaa jättää hyllyyn pölyttymään. Vai maistuisiko olut, jossa on käytetty omenamehutiivistettä ja inverttisokerisiirappia? Ei minullekaan.

Valikoiman kirkkainta antia ovat mainiot St Feuillienin ja Chimayn Triplet, joita ei kyllä hyvällä tahdollakaan voi pääsiäisen kausioluiksi tituleerata, mutta hienoa silti, että tulivat nyt saataville. 

Rochefort 10 on yksi parhaista oluista mitä maa päällään kantaa. Näitä kannattaa ostaa useampikin, sillä tämä jumalainen olut säilyy ja kehittyy kellarissa upeasti. Alkoa ei tosin voi ostopaikaksi suositella roisin hinnan vuoksi, paitsi ehkä yksittäiselle pullolle, jos et ole aiemmin maistanut. Kellarikokoelmaa kannattaa alkaa rakentamaan esim. saksalaisen nettikaupan välityksellä - siellä hinta pyörii 2,5€ kieppeillä.


Laatuoluiden tilaaminen internetistä

100 kommenttia
 
Onko Alkon rajallinen valikoima jo koluttu läpi? Pännivätkö jatkuvat kiristykset ja holhous? Ohita monopoli ja holhous - tilaa netistä! Laatuoluiden tilaaminen internetistä suoraan kotiovelle on tämän jutun kirjoitushetkellä täysin mahdollista ja täysin laillista. Aivan arkipäiväistä toimintaa vapaammassa Keski-Euroopassa. Eduskunnan parhaillaan pähkäilemä alkoholilain täysuudistus keksinee tähänkin jotain uusia pykäliä, mutta vielä toistaiseksi mennään näin. Oluiden tilaaminen on jo vuosia ollut harrastajille enemmän sääntö kuin poikkeus, sillä Alkon valikoima on nopeasti maisteltu läpi. Asian yllä leijuu kuitenkin jonkin sortin myyttisyys. Se on tabu, eikä siitä liiemmin puhuta tai kirjoiteta, vaikka "kaikkihan sitä tekevät". Mielestäni nyt oli oikea aika tehdä tämä kirjoitus ja jakaa asia laajemman yleisön tietoon - tämä käytännössä loputon olutvalikoima on EU:n kansalaisina meidän suomalaistenkin oikeus!

Ennen kuin siirryt tilaamaan, tutustu kuitenkin tullin ohjeisiin osoitteessa: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/netista_ostaminen/ - Ohjeistuksen avainkohtiin kuuluu termi "etämyynti", jota harrastavat kaikki tässä jutussa mainitut liikkeet.
Etämyynnissä verovelvollinen on etämyyjä. Etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa yksityishenkilö on ostanut toisesta jäsenvaltiosta kulutukseen luovutettuja valmisteveron alaisia tuotteita, jotka etämyyjä tai joku tämän puolesta suoraan tai välillisesti lähettää tai kuljettaa Suomeen. Kuljetus katsotaan myyjän järjestämäksi esimerkiksi silloin, kun myyjä ohjaa Internet-sivuillaan tilauksen yhteydessä asiakkaita käyttämään tiettyjä kuljetusliikkeitä tai jotenkin muuten osallistuu kuljetusta koskeviin järjestelyihin. (Tulli.fi Asiakasohje nro 19 , yksityishenkilölle, helmikuu 2014)
Myyjä on siis verovelvollinen - ostajan tehtävänä ei ole selvittää hoitaako myyjäliike maksut Suomeen, eikä ostaja ole mitenkään siitä vastuussa. Henkilökohtaisesti se ei minua edes kiinnosta. On täysin mahdollista, että kaikki liikkeet eivät edes tiedä tästä käytännöstä mitään, mutta se on niitä asioita, joista ostajan ei tarvitse välittää. Ostaja asioi myyjän kanssa ja myyjä hoitaa loput niin kuin hoitaa. (HUOM! ks. kommentit).

Näin toimittaa Saveur Biére
Alle linkatuissa kaupoissa myyjäliike hoitaa aina kuljetuksen järjestämisen - kyseessä on siis etämyynti. Ostajan ei tarvitse kuin lisätä haluamansa tuotteet ostoskoriin, vingauttaa luottokorttia (suosittelen paypalia) ja tavara lähtee tulemaan. Kuluu viikon päivät ja kuljetusfirman kaveri soittaa ovikelloa - tai jos oikein fiksu kuski sattuu, niin soittaa ensin puhelimella ja kertoo olevansa hetken päästä tulossa. Tullin tai muunkaan virkamiestahon kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä - se on yleinen harhaluulo. Homma toimii siis oluita ostaessa aivan samalla tavalla kuin muitakin tuotteita, esim cd-levyjä ostaessa, silloin kun kyseessä on etämyynti (jota kaikki tässä jutussa mainitut liikkeet harjoittavat). Älä stressaa, olut ei ole muualla yhtä demonisoitu kuin meillä Suomessa.

Linkitän alle hyväksi todettuja ja laadukkaita oluita myyviä nettikauppoja. Kaikki kaupat kuuluvat EU-maihin. Kaupat on testattu, eli niistä on tilattu onnistuneesti - tarkoittaen sitä, että oikeat tavarat ovat tulleet perille ehjinä ja suht ajallaan. Jos tiedät muita hyviä ja testattuja kauppoja, joista tilaaminen on helppoa ja vaivatonta ja myyjä hoitaa kuljetuksen, niin kommentoi toki alle niin lisätään listalle. Lisään pienen kuvauksen niiden kauppojen kohdalle, joista minulla on omakohtaista kokemusta tai joihin olen tarkemmin tutustunut.

Postikulut vaihtelevat liikkeittäin ja saattavat muutenkin muuttua äkisti ja usein, joten en ala niitä tähän listaamaan. Ne käyvät kuitenkin ilmi useimpien kauppojen sivuilta ja viimeistään kysymällä. Useimmiten kuitenkin 20 sekalaisen oluen laatikko liikahtaa Suomeen noin 25-35 eurolla. 20 oluen ostaminen tulee silti postikuluista huolimatta usein halvemmaksi kuin Alkosta ostaminen, vaikka harvoinpa olen kuullut Alkosta saatavia oluita netistä tilattavan - nehän on jo maisteltu ja parempiakin on usein tarjolla.

Ainut miinus näissä kaupoissa on se, ettei suomalaisia pienpanimo-oluita tahdo löytyä, mutta siihenkin on tulossa muutos - tutustu aiheeseen enemmän TÄSTÄ LINKISTÄ.

Sitten listaukseen!

Nettikaupat:
Brittiläinen liike, jossa laaja valikoima erityisesti brittiläisiä uuden aallon crafteja ja jonkin verran myös jenkkiläisiä.
Saksalainen laatuliike, jolla on usein erinomaisen nopea palvelu. Valikoima vaihtelee ja kuumimpia uutuuksia kannattaa väijyä, sillä ne menevät kaupaksi nopeasti.
Ranskalainen liike, jolla selkeät ja hyvin toimivat sivut. Nopea ja luotettava. Erinomainen, mutta ei kaikkein edullisin valikoima.
Skottipanimon omia tuotteita ja vaihtelevasti muidenkin panimoiden tuotteita. Hinnat on kovat, mutta kovia on oluetkin.
Saksalainen liike, jolla edulliset hinnat ja laaja valikoima Saksan, Belgian ja Hollannin oluita sekä muutamia jenkkejä. Moitittu toisinaan siitä, ettei sähköposteihin vastata ongelmatilanteissa.




Braugasthoefe http://www.biershop-braugasthoefe.de/

Beer Planet http://shop.beerplanet.eu/

The House of Gueuze / Het Huis van de Geuze http://www.huisvandegeuze.be
Maailman kovin lambiceihin erikoistunut liike. Laaja valikoima ja valitettavan kovat postikulut.
myBrewerytap http://www.mybrewerytap.com/
 

Belgiuminabox http://belgiuminabox.com/shop/
 

Etre Gourmet (Bieresgourmet) http://www.bieresgourmet.be/catalog/
Tämä on käsitykseni mukaan melko suosittu liike, mutta en ole vielä itse kokeillut.
Schlenkerla Shop http://shop.schlenkerla.de/Schlenkerla-S...-Mailorder 
Saksan ja maailman kuuluisimman savuolutpanimon oma kauppa. Urbockit tulevat tilattaviksi yleensä lokakuussa, eli silloin kannattaa laittaa jouluksi koppa tulemaan.
De Bierkoning http://bierkoning.nl/

Beernavigator http://www.beernavigator.com/

Bier Deluxe http://www.bier-deluxe.de/

Drankgigant.nl http://www.drankgigant.nl/ 
Hyvä ja edullinen valikoima oluita ja niiden lisäksi muitakin alkoholijuomia.
Gourmondo http://www.gourmondo.de/
Halvat postit ja hyviä tarjouksia.
Belgian Beer Factory http://www.belgianbeerfactory.com
Paljon belgejä, suht edullinen hintataso ja maltilliset postikulut.

Jos tästä oli sinulle apua, niin jaa auliisti eteenpäin! Tämä teksti löytyy jatkossa helposti blogin yläpalkista otsikolla "Oluiden tilaaminen netistä".

Haluatko maistuvaa olutta vielä halvemmalla? Tee itse:
Pussimäskäämisen lyhyt oppimäärä - eli kuinka tehdä maistuvaa olutta helposti kotona

Olutarvio: Brouwerij 't IJ IPA

4 kommenttia
 
kuva: Wikipedia

't IJ IPA

Panimo: 't IJ, Hollanti (Amsterdam)
Oluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 7,0%
Saatavuus: Ulkomailta (Ostopaikka: Saveur Biére)

Amsterdamilainen 't IJ on hieno panimo, kirjoitin siitä vuonna 2011 seuraavaa:

Brouwerij 't IJ on Amsterdamin keskustassa sijaitseva pieni hollantilaispanimo, joka on perustettu 1983, eli samana vuonna kun Reittausblogin siemen kylvettiin. Panimon kaikki oluet ovat luomusertifioituja pintahiivaoluita, suodattamattomia sekä pastöroimattomia ja niissä on "talonmakuna" jonkin verran herkullista happamuutta. Saatavuus Suomesta lienee mitätön, Alkolla ei ole panimon tuotteita listoilla ja muut kaupat eivät saa myydä, koska panimon kaikki oluet ovat aivan saatanan turmiollisia, eli ylittävät maagisen 4,7% rajan.

Näyttävät tosin sittemmin tehneen kaksi 4,7% vahvuuteen asettuvaa oluttakin, mutta niitä ei kuitenkaan Suomessa ole toistaiseksi havaittu. Panimo on myös laajentanut, sillä tuossa ylläolevassa kuvassa näkyvän panimon lisäksi on avattu tiloiltaan hieman isompi panimo toiseen osoitteeseen. Hyvä meininki vaikuttaisi olevan Hollanninkin olutskenessä tällä hetkellä - taidokkaat panimot menestyvät ja "craft beer" kukoistaa. Tässä oluessa on tyylikkäin etiketti mitä vähään aikaan on vastaan tullut, siinä on sitä "jotain".

Kultaoranssi ja kirkkaanlainen olut, kun jättää pullon pohjalle asettuneet hiivat kaatamatta. Vaahto on runsas ja kestävä. Tuoksu on belgihedelmäisen happaman Orvalin ja sitrushedelmäisen IPA:n fuusio. Tuntuu brittihumalalta kuivan sitruksisella ja purevalla otteellaan. Ei ollenkaan sitä jenkkityylin liukkaan mäntyistä ja trooppista menoa. Ihana tuo t'IJ:n talon hiivaisuus & happamuus. Maku on katkeraa belgihedelmäistä sinfoniaa. Panimolle ominainen happamuus komppaa hedelmäisyyttä hyvin. Loppu on yrttisen ja heinäisen kuiva. Katkero iskee lujaa. IPA belgityyliin, mutta hollantilaisittain. On tämä hieno panimo kerrassaan. Tämä olut on kuin De Ranke XX Bitterin aromaattisempi sukulainen.

Yhteenveto

IPA 't IJ:n tapaan
ARVOSANA: 9

Kotiolutta: Glebin Pumpkin Ale

0 kommenttia
 
Lappeenrantalaisvalmisteista kotiolutta maistelussa jälleen kerran. Tällä kertaa oluen tyylinä on Pumpkin Ale. Tyylin nimi tulee tietysti siitä, että valmistuksessa käytetään kurpitsaa. Gleb on mäskännyt tähän mukaan karamellisoitua kurpitsaa ja lisäksi lisännyt "kurpitsapiirakkamausteita". Vahvuutta on 6,2%. En ole koskaan maistanut Pumpkin Alea, joten en oikein tiedä mitä odottaa. Mielenkiintoista!



Punertavan kuparinen, utuinen ja valkoiselta vaahdoltaan runsas sekä kumpuileva. Tuoksu on jouluisen mausteinen ja muuten hieman belgifiiliksinen hedelmineen. Oikein kardemummaista joulupiparia. Taustalta nousee jotain aromia, jonka yhdistän mielessäni hunajamelonin tuoksuun - voisiko tämä olla sitä kurpitsaa sitten? Varsin hyvä, mausteita ja hedelmää sopivassa suhteessa. Lämmettyään myös hieman tuoksusta huokuvaa alkoholin lämpöä. Aitoa julebryg-meininkiä. Maku on tuoksua mausteisempi ja edelleen tyyliltään jouluisa. Maussakin on jotain melonimaista taustavirettä. Pieni puraisu ja alkoholin lämpö lopussa. Melko täyteläistä ja hiilihapoiltaan kohtalaisen maltillista. Hyvin jouluolutmainen kokonaisuus, hyvässä mielessä. Mausteet ovat suhteellisen hyvin tasapainossa, eli eivät lyö yli tai dominoi. Tuo meloninen taustavire taas tuo sitä lisätwistiä, jota nykyään tarvitaan, että erottuu joukosta edukseen. Puolen litran annoksen loppupuolella mausteisuus alkaa jo hieman tökkimään, mutta se on henkilökohtaista ja sitä tapahtuu kaupallistenkin oluiden kohdalla, jos niissä tällä tavalla mausteita on. Hyvää tavaraa!

Pisteytys
  • Tuoksu 7
  • Ulkonäkö 4
  • Maku 7
  • Suutuntuma 4
  • Yleisvaikutelma 15
Aistiarviot
  • Makeus 4
  • Katkeruus 4
  • Happamuus 3
  • Täyteläisyys 6
Kokonaispisteet: 37/50


4,7% raja - stoppi tälle uskomattomalle pelleilylle?

7 kommenttia
 
Kuva: Olutkellari

Hämärästä otsikosta suoraan asiaan. Kotimaisten panimoiden yli 4,7% tuotteita ei saa ostaa kotiin Suomesta muualta kuin Alkosta - tämänhän kaikki tietävät. Muutoksen tuulet kuitenkin puhaltavat! Viron maaperälle suomalaisvoimin nousevan Sori Brewingin Pyry Hurula puhui radio Fun Tampereen lähetyksessä panimon aikeista perustaa verkkokauppa, joka toimittaa oluita laillisesti kotiovelle Suomessakin. Jälkeenpäin twitterissä selvisi, että Sorin nettikaupan valikoimaan kuuluu laatukamaa muiltakin panimoita - kuten esikuvallaan toimineella BrewDogillakin.


Pari päivää sitten sain facebookissa inviten kollegaltani Jaskalta. Kutsu ohjasi facebook-sivulle papabeers.com. Sivusto kertoo:

"www.papabeers.com on uuden ajan olutkauppa. Tilaa maistuvimmat käsityönä valmistetut pienpanimo-oluet suoraan kotipostiisi. Nopeasti ja helposti" 

Ellen aivan väärin tunnista, niin sivuston profiilikuvassa saattaisi olla erään toisen tamperelaispanimon tunnetuin kasvo. Papabeers.com sivuilla ei kaupasta ole vielä muuta tietoa kuin se, että sen pitäisi aueta huhtikuussa. Sivut vaikuttaisivat sijaitsevan Virolaisella palvelimella, joten luultavasti tämäkin kauppa operoi etelänaapurimme kautta.

Todella hienoa toimintaa sekä Sorilta, että Papabeersiltä. Olemme EU:ssa, joten tavaroiden liikkuminen on vapaata ja Alkon monopoliasema tuleekin kyseenalaistaa. On tämä uskomatonta pelleilyä, että voidakseen ostaa kotiin paikallista yli 4,7% olutta, täytyy sen ensin kiertää ulkomaiden kautta! On toivottavaa, että asia saa paljon julkisuutta ja herättää keskustelua 4,7% rajan ja Alkon monopoliaseman älyttömyydestä.

Alkon käsityöläisoluet 2014: Teerenpeli Mokkamatti

0 kommenttia
 

Mokkamatti

Panimo: Teerenpeli, Suomi (Lahti)
Oluttyyli:Stout
Alkoholipitoisuus: 7,0%
Saatavuus: Alkosta rajoitetun ajan (3,96€ / 0,33l)

Vakka-Suomen Prykmestar Kahvistoutin lisäksi Alkon tämän vuoden käsityöläissetti tarjosi toisenkin kahvilla maustetun stoutin. Tämä lahtelaisen Teerenpelin valmistama kylmäuutetulla reilun kaupan kahvilla maustettu stout sopi tällä kertaa selvästi paremmin omaan makuuni kuin tuo aiemmin maistettu uusikaupunkilainen. Tässä oli sitä tarvittavaa ryhdikkyyttä ja samalla herkullista pehmeyttä. Saatavuuttakin näyttäisi Alkon sivujen mukaan olevan vielä ihan kivasti, eli suosittelut - vähintäänkin kahvin- ja stoutien ystävien tulisi tämä testata.



Tummanruskeaa, keskiverrosti ja pitsikkäästi vaahtoavaa olutta. Tuoksu on marjaisen hedelmäinen ja voimakkaan, sekä iskevän kahvinen. Oikein mustaa kahvipapumaista meininkiä. Maku on myös hyvin kahvimainen, pehmeää kauraa siinä rinnalla ja lopussa kuivempi kepeän katkera vetäisy. Onpa juotavaa ja nautittavaa. Todella aito kahvimaisuus, eikä mitään Kulta Katriinaa vaan ihan vastajauhettua. Keskitäyteläinen, maltillisen hiilihappoinen suutuntuma. Pehmeä, jopa kermainen kahviolut. Hyvää!

Yhteenveto

Aidon kahvinen ja pehmeä elämys
ARVOSANA: 8½

Olutarvio: Stallhagen Pale Ale

0 kommenttia
 

Stallhagen Pale Ale

Panimo: Stallhagen, Suomi (Ahvenanmaa)
Oluttyyli: Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 6,0%
Saatavuus: Ostopaikka: Viking Grace (2,30€ / 0,33l)

Viking Gracen tax-free myymälässä yllättäen kohdalle sattunut Stallhagen Pale Ale lähti Raumalle mukaan suht huokeaan 2,3 euron hintaan. Muistin lukeneeni tästä joitakin ei-niin-mairittelevia kommentteja, mutta kuten niin usein ennenkin, tämäkin kannatti maistaa itse. Oluessahan on kyse makuasioista, joista voi, mutta ei välttämättä pidä kiistellä. 


Utuinen, kultaoranssi olut, jonka mittava vaahto on kumpuilevan ilmava. Tuoksu on leipäisen maltainen, vain hieman karamellinen. Ruohoista ja kevyen hedelmäistä humalaa keskirunsaasti. Yllättävän pilsmäinen tuoksu jopa. Maku on myös runsaan maltainen, sellaista leipäistä hieman makeaa sortimenttia. Keskivaiheilla mukavasti päärynäistä pehmeää hedelmää ja lopussa pieni sitruunainen kirpeys ja ihan kelpo puraisu. Runsaan maltainen pale ale, eikä sellaisena ollenkaan hullumpi, sillä suutuntuma on varsin pehmeä ja hiilihapot samoin. Jenkkityylin humalatykitystä tai brittityylin kuivakan rapeaa menoa odottavat pettyvät varmasti, mutta maltaisten nautintojen ystävälle tämä sopii - voitaisiinkin puhua ehkä jopa ahvenanmaalaisesta tyylisuuntauksesta. Harmi etten ostanut useampaa pulloa laivalta mukaan.

Yhteenveto

Runsaan maltainen pale ale
ARVOSANA: 8

Olutarvio: Lagunitas India Pale Ale

1 kommenttia
 

Lagunitas India Pale Ale

Panimo: Lagunitas Brewing Company, Yhdysvallat
Oluttyyli: India Pale Ale
Alkoholipitoisuus: 6,2%
Saatavuus: Ostopaikka: Viking Grace Rockmore Pub (1,85€ / 0,355l)

Viimeviikkoiselta risteilyltä kotiuttamani 6-pack tätä Lagunitaksen IPAa hupenee tasaista tahtia. Lagunitas on kalifornialainen "craft brewery", joka perustettiin jo 90-luvun puolella. Vuonna 1995 valmistettiin ensimmäiset Lagunitas India Pale Alet, ja siitä asti se on tuotannossa pysynyt. Olut onkin kiehtovalla tavalla katsaus India Pale Ale tyylin historiaan. Se ei ole niin vahva kuin tyylin nykyversiot, eikä niin voimakkaasti katkerohumaloitu, mutta aromihumaloinnissa se loistaa. Monet nykyiset American Pale Alet ovat hieman tämän kaltaisia, mutta eivät ihan näin vahvoja. Monet nykyiset IPAt ovat taasen katkerampia, mutta myös makeampia. Tässä on sitä kuuluisaa "jotain" - vaikeasti määriteltävissä olevaa taikuutta.



Oranssiin vivahtavan kuparinen olut tiiviillä ja kestävällä vaahdolla. Kirkas, kaunis olut. Tuoksu on mandariinimaisen hedelmäinen, greippinen ja melko voimakas. Mansikkaakin hiipii taustalta esiin sekä hienoista saippuaisuutta. Tämä edustaa jo tuoksunkin perusteella sitä pehmeän aromikasta IPA-tyylisuuntausta, eikä kovan sitruksista kuivempaa "hittiosastoa". Maku on runsaan hedelmäinen, taas tuota mandariinimaista, makeahkon sitrushedelmäistä tuntumaa - se on herkullisen hyvää ja jokseenkin harvinaistakin. Taustalla jatkuvasti voimistuva greippisen hapan vire, joka johtaa keskiverrosti katkeraan loppuun. Ei mitään suurta katkeron tykitystä, vaan pehmeä, enemmän Pale Ale -tyylinen puraisu. Mallaspohja jää hieman etäiseksi, mutta kokonaisuus on nautittavuudeltaan enemmän kuin osiensa summa. Kuivahko, runsaan greippisesti hapan, maltillisen katkera, mutta jännästi mandariinimainen IPA - kyllä tälläkin oma paikkansa tässä genressä on.

Yhteenveto

Old-school IPA
ARVOSANA: 8½
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...