Panimot vastaavat: Miksi ohratärkkelys?

27 kommenttia
 
Tämä on Reittausblogin uusi "Panimot vastaavat"-palsta. Tämän otsikon alla julkaistavissa jutuissa minä kyselen ja panimot vastaavat, jos vastaavat. 

Tässä ensimmäisessä osassa otin omalla nimelläni yhteyttä Suomen kolmen suurimpaan panimoon, eli Sinebrychoffiin, Hartwalliin ja Olviin, kysellen heiltä miksi heidän oluissaan on käytetty ohratärkkelystä. 

Lähettämäni kysymys kokonaisuudessaan:
"Olen huomannut, että oluissanne käytetään ohratärkkelystä. Mikä on ohratärkkelyksen tehtävä oluen valmistuksessa, eli miksi käytätte sitä?"

Kaikki kolme panimoa vastasivat ystävällisesti alle vuorokaudessa. Ennen panimojen vastauksia kerrottakoon oikea vastaus esitettyyn kysymykseen:
Panimot käyttävät mallastamatonta ohratärkkelystä lisäuutelähteenä ohramaltaan rinnalla (n. 20-30% tärkkelystä, loput mallasta?), koska se on halvempaa kuin varsinainen mallas. Se on myös painoonsa nähden tehokkaampaa, sillä yhdestä kilosta tärkkelystä saa saman sokerimäärän kuin 1,18 kilosta mallasta. Lisäksi tärkkelystä on helpompi käyttää, sillä sen mukana ei tule kuoria, eikä muuta ylimääräistä, jota ei varsinaisessa oluen valmistusprosessissa tarvita. Siinä panimojen kannalta hyvät puolet, sitten kuluttajan kannalta huonoihin puoliin. Tärkkelys tarjoaa olueen lähes yksinomaan käymiskelpoista sokeria. Siinä ei ole juuri ollenkaan proteiineja, joita maltaassa on, näin ollen se ohentaa oluen runkoa ja makua.

Hieman varsinaisen asian vierestä vielä sen verran, että tärkkelys sopii erityisen hyvin ns. vahvavierretekniikkaa käyttäviin panimoihin, joissa valmistetaan ensin kantavierteeltään vahvempaa olutta, jonka alkoholipitoisuus säädetään kohdalleen lisäämällä siihen steriilisuodatettua hapetonta vettä. Tämä veden lisäys aiheuttaa sen, että muutkin oluen osa-alueet kuin alkoholipitoisuus, kuten humalointi laimenevat samalla, jolloin makua joudutaan vielä paikkaamaan lisäämällä laimennettuun olueen steriloitua humalauutetta. Tällä tekniikalla voidaan esim. 4,7% ja 5,2% olut valmistaa samasta keitosta. Sitä en tiedä mitkä suomalaiset panimot vahvavierretekniikkaa käyttävät, mutta olettaisin, että ainakin näillä kahdella suur-korporaation omistamalla sitä käytetään. Jos lukijoilta löytyy enemmän ja varmempaa tietoa tästä asiasta, kuten varmasti löytyy, niin alle saa kommentoida.
Tämä on kuvituskuva, joka ei vihjaile mitään

Alla panimojen vastaukset siinä järjestyksessä kun ne minulle sähköpostiin tipahtivat. Poistin panimoiden asiakaspalvelusta vastaavien henkilöiden nimet viestien alta, uskon heidän olevan syyttömiä työnantajiensa ohratärkkelyksen käyttöön.
Olvi

Hei!

Kiitos viestistänne ja hyvästä kysymyksestänne.

Oluissa käytetään usein lisäuutelähteitä, kuten sokereita, mallassiirappeja, maissia, riisiä, tai esimerkiksi puhdasta ohratärkkelystä, mikä on tyypillinen lisäuutelähde Suomessa.

Olvi käyttää osassa oluitaan ohramaltaan lisäksi ohratärkkelystä tasaamaan mahdollisesti raaka-aineista aiheutuvia laatueroja sekä keventämään makua suhteellisesti matalamman jäännösuutepitoisuuden oluissa. Käyttämämme ohratärkkelys on ohrasta puhdistettua tärkkelystä eli täysin samaa tärkkelystä, jota ohramallaskin sisältää ja joka on hiivan käymisen perusraaka-aine. Ohratärkkelys on lähinnä ohramallasta oleva raaka-vilja, minkä vuoksi olemme siihen lisäuutelähteenä päätyneet.

Hyvää kevättä sinulle!
Hartwall

Hei,

Kiitos yhteydenotostanne. Hartwall käyttää oluenvalmistuksessa suomalaisesta ohrasta valmistettua mallasta. Maltaan rinnalla käytämme suomalaisesta ohrasta valmistettua ohratärkkelystä oluissa, joiden tyyppiin ja reseptiin raakaviljan käyttö kuuluu. Tällaisia ovat esimerkiksi Lapin Kulta ja Karjala. Mallastamattoman tärkkelyslähteen avulla näihin oluisiin saadaan niille ominainen maku, raikkaus ja juotavuus.
Sinebrychoff
Hei,

Kiitoksia mielenkiinnosta tuotteitamme kohtaan.

Ohratärkkelystä käytetään säätämään oluen makua. Mallastamattomia uutelähteitä käyttämällä voidaan oluen keveyttä ja juotavuutta säätää halutunlaiseksi. Ohratärkkelys nimeä käytetään silloin, kun ohraa on käsitelty jo valmiiksi. Ohra jauhetaan, siitä poistetaan kuoret ja pestään. Merkitys valmistuksessa on sama kuin ohralla. Sinebrychoffin käyttämä tärkkelys on 100 % ohratärkkelystä, eli suomalaisesta ohrasta erotettua tärkkelystä.
Täysin oikeaa vastausta ei siis yhdeltäkään kyselyyn osallistuneelta panimolta tullut (en yllättynyt), mutta osaksi oikeita kommentteja ovat mm. "käytetään keventämään makua", "voidaan oluen keveyttä ja juotavuutta säätää halutunlaiseksi" tai "Mallastamattoman tärkkelyslähteen avulla näihin oluisiin saadaan niille ominainen maku". Tässä tapauksessa halutunlainen on kevyt, mauton ja ennen kaikkea halpa valmistaa. Keveys mainitaan aina positiivisessa mielessä, ikään kuin oluen tulisi olla kevyttä, vaivatta nautittavaa. Sitähän näiden panimoiden eniten myyvät oluet tietysti ovatkin ja varmasti siihen panimoilla myös tarkoituksella pyritään ja se onkin se surullisin osa tässä tarinassa. Mahdollisimman halvalla tehtyä, mautonta ja päihdyttävää. Ja kansa ostaa humaltumistarkoituksessa. 

Voit kantaa kortesi olutkulttuurin hiljalleen rakentuvaan kekoon jättämällä ohratärkkelys sanan ainesosaluettelossaan mainitsevat oluet jatkossa hyllyyn, sillä jos nämä panimot jotain ymmärtävät, niin talousasioita. Jos tuote ei myy, sitä ei kannata valmistaa. Tiedän kyllä, että aina tulee olemaan kuluttajia, jotka ovat ehkä samalla eräänlaisia suurkuluttajia, joiden ainut valintakriteeri oluelle on hinta, mutta pienistä puroista se olutkulttuurikin rakentuu, pullo kerrallaan. Halpaa lageria on myös mahdollista valmistaa ilman tärkkelystä, sillä esim. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko-oluet ovat täysmallasoluita, eli niihin ei ole tärkkelystä sotkettu. Lidlin myymät Saksassa valmistettujen oluiden otaksuisin myös olevan täysmallasoluita, eikä niitäkään hinnalla ole pilattu. Karua puuhaa on kuluttajan kannalta tuo tuotannon tehostaminen ja voiton maksimointi.

Nykyään panimot osaavat myös hämätä sitomalla sekä ohramaltaan, että ohratärkkelyksen ainesosaluetteloon pelkän "Ohra"-maininnan alle. Pidä siis varasi, tärkkelyspeikko väijyy varomatonta kuluttajaa!


27 kommenttia:

  1. Loistava kirjoitus, paljasta ahneutta kasvottomilta jättiläisiltä. Tärkkelyksellä jatkettujen nesteiden seteliselkärankaisilta valmistajilta pitäisi sulkea mahdollisuus hyväksikäyttää kunniakasta olut-termiä. Pakkauksen kylkeen varoitusteksti "olutkorvike" tai "oluen kaltainen juoma".

    VastaaPoista
  2. Ansiokas kirjoitus tärkeästä aiheesta. Itse en tosin näkisi isojen panimoiden oikaisuja raaka-aineissa yksinomaan pahana asiana, sillä jokainen bulkkioluisiin käytetty ohramallaskilo on kenties pois jostain paremmasta oluesta - etenkin, kun laadukkaista raaka-aineista on viime vuosina ollut pulaa. Bulkkeja juodaan halvan hinnan ja alkoholin vuoksi, ja ovathan niistä monet ainakin maitoa parempia janojuomia. Jos kuitenkin kuluttaja haluaa olueltaan "aitoa" makua ja luonnetta, hän tietää joutuvansa maksamaan siitä hieman enemmän.

    Ja toisaalta on ihmisiä, jotka arvostavat oluessaan helppoa juotavuutta - ja sitähän näillä korvikesokereilla nimenomaan saadaan. Joihinkin oluttyyleihin (kuten monet belgit) lisätty sokerikin kuuluu myös ihan aitona osana, eikä siitä pidetä "Reinheitsgebot-meteliä"...

    VastaaPoista
  3. Tämä on aivan totta. Tiettyihin tyyleihin sokerin käyttö kuuluu, on aina kuulunut, eikä siinä ole mitään väärää. Mutta ohratärkkelys ei mielestäni lageriin kuulu, tarkastelee sitä sitten miltä kantilta tahansa.

    Positiivista tässä tärkkelyksen käytössä on kuitenkin se, että se on ainakin näiden panimoiden mukaan 100% kotimaista. Tärkkelys ostetaan luultavasti suurimmaksi osaksi Altialta, jonka valtio omistaa. Nämä suuren luokan tärkkelysostajat saavat myös kaikki uutuusoluensa Alkoon, se on sellainen vaiettu oikeus jota yhdeltäkään pienpanimolta ei löydy. "Hyvä veli"-verkosto pyörii panimobisneksessäkin?

    VastaaPoista
  4. Täyttä asiaa ei ohtärkkelys kuulu olueeseen eikä juuri muuhunkaan.

    Tuosta ns. vahvavierretekniikasta olisi mielenkiintoista kuulla lisää (ehkä seuraavaksi panimot vastaa kysymykseksi?). Luin joku aika sitten Sinerbychoffin 170 vuotiskirjan 'Suomalainen olutkirja 1819-1989' jossa sinerbychoff kertoi jopa tietyllä ylpeydellä tästä tekniikasta:
    "Uusinta keittotekniikkaa eli vahvavierrekeittoa (high-gravity brewing) käytetään jo useissa suomalaisissa painimoissa, kuten esimerkiksi Mallasjuoman Heinolan panimolla ja Olvilla Iisalmessa. Keittotekniikan hyötysuhde on niin hyvä, että se lienee pian todellisuutta kaikissa Suomen panimoissa
    Vahvavierretekniikassa vierre valmistaan väkevyydeltään noin 15-prosenttiseksi, josta sitten voidaan valmistaa IV A ja III-veroluokan oluita lisäämällä valmiiksi käytettyyn vahvaan olueen heti suodattamisen jälkeen vettä riittävä määrä. Laimennusta tarvitaan tavallisesti vajaat 20 prosenttia vahvan oluen määrästä."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vahvavierretekniikka olisi sinänsä mielenkiintoinen aihe. Tuo sinun kommenttisi paljasti sen, että Olvillakin on tuo tekniikka käytössä ja toisaalta miksi ei olisi, pitäähän markkinoilla pärjätä. Hinta kun on se ainut millä kilpaillaan.

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus!

    Ylipäätään hienoa nähdä, että kotimaiset olutblogit siirtyvät kirjoittelemaan oluiden maailmasta laajemminkin, kuin vain arvosteluja siitä uudesta oluesta, joka nyt tänään sattui tuoppiin.

    Sepolla myös upea teksti alkoholiverotuksesta taannoin.

    VastaaPoista
  6. Hyvää luettavaa!

    Lähtötiedot:

    1. Yritysten täytyy tehdä voittoa.
    2. Voittoa tehdään olemassa olevien lakien ehdoilla.
    3. Olemassa olevat lait säätää valtio / liittovaltio / herrat.
    4. Täällä vallitseva valtio ei suosi olutta. (verotus, viinin suosiminen, ym.)
    5. Kansalaiset ovat ajautuneet (ironisesti) raittiusliikkeen vuoksi arvostamaan oluen alkoholipitoisuutta, mitä kelpaakin verottaa.
    6. Isot panimot koittavat selviytyä valtion verotuksesta ja tuottaa olutta (ja voittoa sijoittajille) mahdollisimman halvalla ja myydä samaa mahdollisimman halvalla samalla kun valtio vei joka välistä omansa.
    7. Ohoh,
    saako tärkkelyksestäkin saman verran käymiskelpoisia sokereitakin kuin maltaasta ja on halvempaakin vielä?!
    (Miten maistuu pahalta?! -Eihän tämä maistu miltään!)

    Ratkaise tehtävä.

    VastaaPoista
  7. Loistava kirjoitus. Itse en ollut aikaisemmin kuullutkaan ohratärkkelyksestä. Yleensä tietenkin kun puhutaan bulkkilagereista joutuu hyväksymään sen, että saa teollista shittiä jossa on varmasti käytetty kaikkia vippaskonsteja. Ne ovat täysin oma maailmansa "oikeiden oluiden" ulkopuolella.

    VastaaPoista
  8. Tämän kirjoituksen innoittaman päätin vuorostani kiusata panimoita ja kysellä nimenomaan sitä että onko hinta edes osasyy noiden muiden lisäksi tärkkelyksen käyttöön.

    Sinebrychoff vastasi "Nykyisillä raaka-ainehinnoilla säästämisestä ei voi puhua ohratärkkelyksen yhteydessä."

    Olvi oli myönsi että sillä on taloudellistakin merkitystä mutta vastaus oli muuten aika samalla linjalla Sinebrychoffin kanssa "yksi syy ohratärkkelyksen käytölle on myös sen hinta....Nykyään hinta-ero maltaan ja ohratärkkelyksen uutteen välillä on kaventunut hyvin pieneksi, joten ohratärkkelyksen taloudellinen hyöty on pienentynyt."

    Lisäksi vastauksissa toisteltiin näitä muita tärkkelyksen hyötyjä mitä tästä blogikirjoituksestakin löytyy ja joita olin jo kysymykseenkin kirjannut. Hartwallin vastaus vielä puuttuu mutta laitan sen kunhan se toivottavasti sieltä joskus saapuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiota lisäselvitystä. Koffilla selvästi kusetetaan, luulisi raaka-aineiden maksavan suunnilleen, ellei täysin, samanverran jokaiselle panimolle.

      Poista
  9. Ja sitten se Hartwallin vastauksen olennaisin osa:"Ohratärkkelyksestä, ohrasta ja ohramaltaasta saatavan uutteen hinnat vaihtelevat. Tällä hetkellä ohratärkkelyksestä saatava uute on kalliimpaa kuin maltaasta saatava uute. Hinnanvaihtelut eivät vaikuta Hartwallin oluenvalmistuksessa käyttämiin raaka-aineisiin, vaan ne valitaan kunkin oluen reseptin mukaisesti."

    Kun kaikki kolme panimoa sitä sanovat niin kait se on uskottava että tärkkelystä ei tällä hetkellä käytetä hinnan takia tai ainakin ainakin merkitys hintaan on hyvin pieni.

    Mielenkiintoinen asia Hartwallissa on että he käyttävät myös mallastamatonta ohraa mitä ilmeisesti muut isot kotimaiset eivät käytä. Näiden kolmen ohratuotteen suhteet kuulemma vähän vaihtelevat oluissa vuosittain johtuen satojen vaihtelusta.

    Jos koet tämän asian jatkojutun arvoiseksi voin välittää kokonaiset vastaukset sinulle, itse ei ole niitä tarkoitus tämän kummemmin missään käsitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähetä toki, ihan mielenkiinnosta. Sähköpostiosoite löytyy info-sivulta.

      Poista
  10. Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja mielenkiintoisista kommenteista. Onko Lapin Kullan luomuoluet täysmallasoluita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hartwallin omista oluista on nykyään mahdoton sanoa, sillä he niputtavat ohratärkkelyksen ja ohramaltaan pelkän ohra sanan alle valmistusainetiedoissa. Yleensä kuitenkin eriksen mainitsevat mainonnassa ja kotisivuilla jos on täysmallasolut kyseessä. Lapin Kulta Luomun kohdalla eivät mainitse.

      Poista
    2. Lisäksi Hartwallilla tuo ohra voi tarkoittaa vielä myös mallastamatonta ohraa.

      Poista
    3. Lapin kullan luomuoluet ovat täysmallasoluita.

      Poista
  11. Erityisen mielenkiintoinen tieto oli tuo, että tärkkelyksen saa mainita ainesluettelossa nimen "ohra" alla. Pakko myöntää, että olin tähän asti kuvitellut tukevani tärkkelyksettömiä olutmerkkejä ostamalla niitä, joista tuo tärkkelys puuttuu listasta.

    VastaaPoista
  12. Vanhaa ylös, koska kukaan ei ole maininnut tärkeää seikkaa nimittäin humalointia.
    Kun käytetään ohratärkkelystä, saadaan rungoltaan kevyempää olutta ja samalla humalointiastetta voidaan laskea.
    Olen itselleni antanut ymmärtää että tuo olisi se merkittävin seikka mikä hintaa alentaa. Nykyään humalointiasteet on puolet/kolmasosa siitä mitä täysin samoissa oluissa oli vielä 80 luvulla.

    Mallas, hiiva, vesi on melkeinpä ilmaisia , oluen kallein raaka-aine on humala.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Validi pointti varmasti. Panimoiden kotisivuilla sen sijaan mm. Koff III:n kerrotaan olevan "voimakkaasti humaloitu"...

      Poista
  13. Olvi CXX tölkin kyljessä lukee mm. 'Valmistettu alkuperäisellä reseptillä'. Sisällysluettelossa mainitaan ohratärkkelys.

    Sisälsikö se alkuperäinen resepti tärkkelyksen...?

    VastaaPoista
  14. Esim. Hartwall on poistanut sanan ohrantärkkelys tuoteselosteesta.., siitä syystä kyseisen panimon tuotteita ostanut, ja ihmetellyt jatkuvaa ripulia :-( Mun vatsalle ei sovi olut johon lisätty kyseistä jatketta!. Olvi väittää valmistavansa A'le qoqin alkup. reseptillä vaikka Iisalmen tuotokseen on käytetty tärkkelystä!? Virossa valmistetussa ei : onko se muka alkuperäistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täyttä kuraa on olvin tekemä a le cog,niinkuin muutkin monipakkausoluet suomalaisilta vslmistajilta,olenkin kääntynyt Lidlin grafenwalderiin nauttiakseni kunnon aineksista tehtyihin oluisiin,tai sit täytyy lähteä Tallinnaan käymään

      Poista
  15. Nyt tekemään KANSALAISALOITE. Jos olut sisältää ohra- tai mitään muutakaan tärkkelystä, Sitä pitää kutsua OLUTJUOMAKSI.
    Olueksi kutsutaan vain maltaista valmistettua olutta.
    Tilannetta voi hyvin verrata Maito vs. Maitojuoma.

    VastaaPoista
  16. Miten Saksassa tulkitaan nykyään Reinheitsgebot? Sowieso, olut on juomatyyppi, jota valmistetaan eri tavoin, jeesustelu on melko hyödytöntä ja snobististakin, jos miellytä, maistaa jotain muuta, tai valmistaa itse.....

    VastaaPoista
  17. Saadaan halutunlaista makua eli ei-makua. Ihan jännästi muotoiltu panimolta.

    VastaaPoista
  18. Vähän vanha ketju, mutta jos tekee stouttia minkä tuleva prosentti ilman ohratärkkelystä on 8 %, niin pystyykö ohratärkkelyksellä nostamaan pelkästään prosenttia 1-2 pykälää (ilman, että vaikuttaa esimerkiksi makuun)? Ja onko ihan eri tavaraa kuin spraymallas?

    VastaaPoista
  19. En ole kuullut ohratärkkelyksen käytöstä kotipanemisessa, eri tavaraa se kuitenkin on kuin spraymallas. Sokerilla saa prosenttia ylös, mutta toki vaikuttaa ohentamalla suutuntumaa myös.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.